Henkisoturi
| Nimi | Henkisoturi aka Kille |
| Rotu | Suomenhevonen |
| Sukupuoli | Ori |
| Säkäkorkeus | 162cm |
| Syntynyt, ikä | 18.05.-09 29v (kuollut 13.04.-17) |
| Rekisterinumero | VH06-018-9463 |
| Kasvattaja | Eero Töllönen (evm.), Suomi |
| Omistaja | Oresama VRL-02753, Erkinheimot |
| Painotuslaji | Yleispainotus |
| Koulutustaso | HeA, 110cm (CIC1) |
| Saavutukset | YLA2, SLA-II, KRJ-II, ERJ-III, KERJ-III, Bronze Premium VMRJ3 (3/15) |
Kuvat piirsi Lorion. Käytössä Killellä yksinoikeudella.
Luonne
Kiltti ja rauhaarakastava Kille aiheutti tullessaan paljon päänvaivaa. Onko sillä päässä vikaa, kun se on orinakin näin suloinen ja turvallinen? Painaako kasvain sen aivoja, kun se ei reagoi säikähtämällä mihinkään? Onko ratsu sairas ja masentunut? Eläinlääkäri tutki Killeä, moneen kertaan tutkikin, mutta mitään vikaa siitä ei löytynyt. Taitavemmatkin asiantuntijat ovat vain todenneet, että tämä ruunamainen herrasmies tässä on luonnostaan kultainen, rehellisin heidän tapaamansa hevonen koskaan. Taitavakin Kille on, joskin sillä on ratsastuksessa ne omat kikkansa...
Killen hoitaminen on helppoa. Se on kovin huomaavainen ja yrittää aina jo etukäteen arvata, kuinka sen odotetaan käyttäytyvän. Tämä lempeäkatseinen, rennosti elehtivä nuorimies voittaa puolelleen myös hevoskammoiset ja arat pikkulapset. Parasta on se, että Killen voi aivan rauhassa luvata lapsillekin hoidettavaksi ja rapsuteltavaksi, se kun ei tee äkkiliikkeitä tai säikähdä koviakaan ääniä. Yleensä pojatkin pitävät mustista supersankariratsuista, ja sellainenhan Kille on. Todielämän supersankari.
Oli harjaaja kuka tahansa, Kille on varovainen ja rento. Se todella nauttii saamastaan huomiosta ja kaikenmaailman ylimääräisistä herkuista ja rapsutuksista. Harjan viilettäessä pitkin sen milloin mitenkin rapaista karvaa, kääntyvät orin sirot korvat luotettavina kuuntelemaan hoitajan sydänsuruja ja syvimpiä salaisuuksia. Ihmisen liikkeet saavat olla miten hysteerisiä tahansa, ja silti vain Kille pysyy omana tyynenä itsenään rauhoittamassa surullista ihmisystäväänsä. Joskus poika alkaa ihan nojailla harjaa vasten ja puhista, kun kumisualla erityisen hyvän rapsuttelukohdan löytää. Killen suosikit ovat säänvierusta ja hännänpäällinen, joskin ryntäätkin kutisevat niin kovasti paarma-aikaan...
Kavio nousee heti, kun hoitaja sen haluaa ylös. Puolihuolimaton käsky ei kuitenkaan käy, vaan kunnon suomipoikana Kille vaatii ronskimmat otteet. Kunnolla siitä koivesta kiinni ja huolellinen liu'utus aina ruunurajaan asti, niin kaikki käy helposti ja tuskattomasti. Sitten kun se kavio on ylhäällä, Kille kyllä viitsii itse kannatella sen painoa eikä lastaa jalkaa kokonaan heiveröiselle ihmisraukalle.
Minkä shown jotkut ratsut saavatkaan aikaan satuloinnista! Kille ei. Sen kuin satula selkään. Vyötä kiristettäessä se toki pullistelee ihan yhtä paljon kuin mikä tahansa työtä vieroksuva suomiori. Sitä vatsaa pitää ihan kunnolla taputella avokämmenellä ja sitten reikä kerrallaan kiristää satulavyötä. Ellei läpsyttely auta, kannattaa kokeilla hieraista kevyesti rystysillä. Hyväkäytöksinen Kille ei siitä järjestä kohtausta, vaikka joku ilkeämpi hevonen voisi jopa potkaista.
Suitsimistakaan ei tarvitse pelätä, vaikka se monen aloittelevan hevostelijan huolenaihe onkin. Kille kyllä kumartuu ison päänsä kanssa poimimaan kuolaimet suitsijan kämmeneltä, mutta ei se yritä purra. Mitään suostuttelua ei tarvita tämän orin kanssa. Sen kun vain varovasti niskahihna korvien taakse ja remmit kiinni, niin poika on enemmän kuin valmis lähtöön.
Oli harjaaja kuka tahansa, Kille on varovainen ja rento. Se todella nauttii saamastaan huomiosta ja kaikenmaailman ylimääräisistä herkuista ja rapsutuksista. Harjan viilettäessä pitkin sen milloin mitenkin rapaista karvaa, kääntyvät orin sirot korvat luotettavina kuuntelemaan hoitajan sydänsuruja ja syvimpiä salaisuuksia. Ihmisen liikkeet saavat olla miten hysteerisiä tahansa, ja silti vain Kille pysyy omana tyynenä itsenään rauhoittamassa surullista ihmisystäväänsä. Joskus poika alkaa ihan nojailla harjaa vasten ja puhista, kun kumisualla erityisen hyvän rapsuttelukohdan löytää. Killen suosikit ovat säänvierusta ja hännänpäällinen, joskin ryntäätkin kutisevat niin kovasti paarma-aikaan...
Kavio nousee heti, kun hoitaja sen haluaa ylös. Puolihuolimaton käsky ei kuitenkaan käy, vaan kunnon suomipoikana Kille vaatii ronskimmat otteet. Kunnolla siitä koivesta kiinni ja huolellinen liu'utus aina ruunurajaan asti, niin kaikki käy helposti ja tuskattomasti. Sitten kun se kavio on ylhäällä, Kille kyllä viitsii itse kannatella sen painoa eikä lastaa jalkaa kokonaan heiveröiselle ihmisraukalle.
Minkä shown jotkut ratsut saavatkaan aikaan satuloinnista! Kille ei. Sen kuin satula selkään. Vyötä kiristettäessä se toki pullistelee ihan yhtä paljon kuin mikä tahansa työtä vieroksuva suomiori. Sitä vatsaa pitää ihan kunnolla taputella avokämmenellä ja sitten reikä kerrallaan kiristää satulavyötä. Ellei läpsyttely auta, kannattaa kokeilla hieraista kevyesti rystysillä. Hyväkäytöksinen Kille ei siitä järjestä kohtausta, vaikka joku ilkeämpi hevonen voisi jopa potkaista.
Suitsimistakaan ei tarvitse pelätä, vaikka se monen aloittelevan hevostelijan huolenaihe onkin. Kille kyllä kumartuu ison päänsä kanssa poimimaan kuolaimet suitsijan kämmeneltä, mutta ei se yritä purra. Mitään suostuttelua ei tarvita tämän orin kanssa. Sen kun vain varovasti niskahihna korvien taakse ja remmit kiinni, niin poika on enemmän kuin valmis lähtöön.
Lämmittelyn aikana Kille on aina kuuliainen, mutta jotenkin kankea. Se osaisi kaiken paremminkin, mutta ei oikein viitsi yrittää. Herrasmiehenä se toki toteuttaa kaikki ratsastajansa pyynnöt, mutta vain puolella teholla. Ravi on löysää ja nukkuvaa, laukka raskasta kuin norsulla ja käännökset ovat järjettömän laajoja. Pikku hiljaa, vaiheittain ori innostuu ja kaikki alkaa sujua koko ajan hieman paremmin. Lämmittelyn lopussa ravi on tasaista ja reipasta, laukka pyörii mukavasti ja käännökset ovat täsmällisiä. Ori vastaa apuihin säyseästi ja mielellään.
Esteratsuna Kille on keskimääräistä parempi, muttei tietenkään voisi koskaan haastaa puoliverisiä nopeudessa. Ketteryydessä se sen sijaan pärjää normaalille puoliveriselle, mutta tottelevaisuudessa pesee kaikki mennen tullen. Kille ei itse laske askeliaan tai valitse ponnistuspaikkaa, se vain seuraa ratsastajan ohjeita. Jos ratsastaja osaa katsoa oikein esteet ja valita oikeat tiet, Kille on lyömätön. Aloittelijoita opettamaan ori ei missään tapauksessa sovellu loistavasta luonteestaan huolimatta, se kun juoksee vaikka esteen läpi ellei ponnistuskäskyä kuulu. Epävarma, teoriassa kaiken taitava ratsastaja taas saa kohotettua itsetuntoaan ja taitojaan Killen kanssa.
Koulupuolella ori on ehkä hivenen parempi kuin esteillä. Se tottelee samalla tavalla täsmällisesti, ja nyt kun ei ratsastajankaan tarvitse arvioida kohtia itse etukäteen, on ohjaaminen helppoa. Kille on taitava ja älykäs hevonen, joten se pystyy arvaamaan oikein myös epäselvät tai hieman vääränlaiset avut. Koulupuolellakin ori soeltuu loistavasti myös aloitteleville tai epävarmoille, mutta myös huippuratsastajat ovat erittäin tyytyväisiä tähän tottelevaiseen, suorastaan helppoon hevoseen.
Kille on maastossa kuin turva. Se ei kyllä varmasti säikähdä, jos ratsastaja pysyy rauhallisena. Uudetkin asiat se ohittaa tyynesti niitä katsellen, ratsastajan salliessa myös haistellen. Lapset rakastavat tämä mustan orin kanssa maastoilua, mutta myös kokeneelle aikuiselle Kille on se paras vaihtoehto. Ori kompuroi hyvin harvoin, silloinkin erityisen vaikeilla poluilla, ja sen askeleet ovat rytmikkäitä ja matkaavoittavia. Myös kunto on pojalla todella hyvä, joten se selviää pitkästä ja rasittavastakin reissusta kunnialla.
Esteratsuna Kille on keskimääräistä parempi, muttei tietenkään voisi koskaan haastaa puoliverisiä nopeudessa. Ketteryydessä se sen sijaan pärjää normaalille puoliveriselle, mutta tottelevaisuudessa pesee kaikki mennen tullen. Kille ei itse laske askeliaan tai valitse ponnistuspaikkaa, se vain seuraa ratsastajan ohjeita. Jos ratsastaja osaa katsoa oikein esteet ja valita oikeat tiet, Kille on lyömätön. Aloittelijoita opettamaan ori ei missään tapauksessa sovellu loistavasta luonteestaan huolimatta, se kun juoksee vaikka esteen läpi ellei ponnistuskäskyä kuulu. Epävarma, teoriassa kaiken taitava ratsastaja taas saa kohotettua itsetuntoaan ja taitojaan Killen kanssa.
Koulupuolella ori on ehkä hivenen parempi kuin esteillä. Se tottelee samalla tavalla täsmällisesti, ja nyt kun ei ratsastajankaan tarvitse arvioida kohtia itse etukäteen, on ohjaaminen helppoa. Kille on taitava ja älykäs hevonen, joten se pystyy arvaamaan oikein myös epäselvät tai hieman vääränlaiset avut. Koulupuolellakin ori soeltuu loistavasti myös aloitteleville tai epävarmoille, mutta myös huippuratsastajat ovat erittäin tyytyväisiä tähän tottelevaiseen, suorastaan helppoon hevoseen.
Kille on maastossa kuin turva. Se ei kyllä varmasti säikähdä, jos ratsastaja pysyy rauhallisena. Uudetkin asiat se ohittaa tyynesti niitä katsellen, ratsastajan salliessa myös haistellen. Lapset rakastavat tämä mustan orin kanssa maastoilua, mutta myös kokeneelle aikuiselle Kille on se paras vaihtoehto. Ori kompuroi hyvin harvoin, silloinkin erityisen vaikeilla poluilla, ja sen askeleet ovat rytmikkäitä ja matkaavoittavia. Myös kunto on pojalla todella hyvä, joten se selviää pitkästä ja rasittavastakin reissusta kunnialla.
Kisapaikka ei ole sen kummempi, kuin kotitallikaan. Siellä hälisee enemmän, haisee ja näyttää erilaiselta, siellä parveilee erilaisia ihmisiä ja hevosia, mutta ei se ole vaarallista. Kille on oma rauhallinen itsensä, eikä siihen tartu edes ihmisten jännitys. Päin vastoin, se tuntuu rauhoittavan muita omalla olemuksellaan.
Estekisoissa ratsastaja hermoilee aina, eikä Kille tietenkään ohjaudu itsekseen. Siksi suoritukset voivat olla huonompia kuin kotikentällä. Aina Kille tottelee täsmällisesti, ja kokenut kilparatsastaja osaa jättää jännityksensä pois suorituksen ajaksi. Näin estekisat ovat kuin leikkiä vain.
Kouluratsastus on usein ratsastajalle helpompaa, ja siksi se menee Killelläkin paremmin. Voimakas ori liitelee pitkin kenttää samanlaisessa tasapainossa ja harmoniassa kuin kotonakin, eikä se välitä ihmisistä kentän ulkopuolella. Ei ole tuomaria eikä räpsyviä salamavaloja, on vain Kille, ratsastaja ja meneillään oleva huippusuoritus.
Estekisoissa ratsastaja hermoilee aina, eikä Kille tietenkään ohjaudu itsekseen. Siksi suoritukset voivat olla huonompia kuin kotikentällä. Aina Kille tottelee täsmällisesti, ja kokenut kilparatsastaja osaa jättää jännityksensä pois suorituksen ajaksi. Näin estekisat ovat kuin leikkiä vain.
Kouluratsastus on usein ratsastajalle helpompaa, ja siksi se menee Killelläkin paremmin. Voimakas ori liitelee pitkin kenttää samanlaisessa tasapainossa ja harmoniassa kuin kotonakin, eikä se välitä ihmisistä kentän ulkopuolella. Ei ole tuomaria eikä räpsyviä salamavaloja, on vain Kille, ratsastaja ja meneillään oleva huippusuoritus.
Suku
| Helemias sh evm., 161cm | Helmanni (evm.) | Etäkunkku (evm.) |
| Hilima (evm.) | ||
| Varjon Merianni (evm.) | Varjon Topias (evm.) | |
| Merituuli (evm.) | ||
| Sotavaimo sh evm., 163cm | Toinen Aadolf (evm.) | Liljan Kakkospaikka (evm.) |
| Adolfina (evm.) | ||
| Mäen Diivatar (evm.) | Perikuva (evm.) | |
| Mäen Miehetär (evm.) |
Helemias on ulkonäöltään täsmälleen kuin Kille, vain sentin matalampi, eli 161-senttinen, ja päässä on suuri tähti. Muuten rakenne, väri ja suuret, lempeät silmät ovat samat. Kilparadoillakin menestynyt ori sai elämänsä aikana vain viisi varsaa, joista Kille on kaikkein nuorin. Varsoista jokainen on yleispainotteinen kuten isänsäkin ja kilpailuissa hienosti menestynyt. Kille on ainoa mustan värin perinyt, mutta muutkin saivat isänsä upean rakenteen.
Kyllä, se on juuri se Helmanni. Se, joka ponnahti tyhjän päältä, vahinkovarsana ratsastuskoulun tammast syntyi, ja josta tuli menestynein suomenhevonen aikoihin. Helmanni ei todellakaan kaipaisi esittelyjä, se kun tunnetaan ulkomaillakin pelkästä nimestä. Tämä musta ori oli luonnonlahjakkuus esteillä, hyppytyylikin sillä oli omalaatuinen ja mielettömän hyvä. Kaksitoista tammaa ori astui, mutta vain kahdeksan varsaa selvisi hengissä aikuisikään huonon geenin vuoksi. Nämä varsat ovat kuitenkin saaneet vain terveitä jälkeläisiä, eli geeni ei pidemmälle periytynyt. Ori oli 162cm korkea.
161cm korkea Etäkunkku oli aivan tavallinen suomenhevosori, joka asusti yksityishevosena ratsastuskoululla. Se ei kilpaillut, mutta siitä tuli kuuluisa sen ainoan varsan, Helmannin vuoksi. Uskotaan, että Etäkunkulla olisi ollut taitoa vaikka mihin, vaikka kyvyt jäivätkin täysin hyödyntämättä. Orista voi kuitenkin mainita vielä sen verran, että se oli erittäin suloinen ja kiltti luonteeltaan.
Tavallisena ratsastuskoulun opetushevosena toiminut 163cm korkea Hilima oli monen ratsastajan suosikki. Se oli osaava, rauhallinen ja fiksu neiti. Tamma kiersi välillä harjoitusmielessä helppoja koululuokkia aina kilpailussa saakka, ja menestyikin ihan kohtalaisesti. Ratsu sai elinaikanaan vain yhden varsan.
161cm korkea Etäkunkku oli aivan tavallinen suomenhevosori, joka asusti yksityishevosena ratsastuskoululla. Se ei kilpaillut, mutta siitä tuli kuuluisa sen ainoan varsan, Helmannin vuoksi. Uskotaan, että Etäkunkulla olisi ollut taitoa vaikka mihin, vaikka kyvyt jäivätkin täysin hyödyntämättä. Orista voi kuitenkin mainita vielä sen verran, että se oli erittäin suloinen ja kiltti luonteeltaan.
Tavallisena ratsastuskoulun opetushevosena toiminut 163cm korkea Hilima oli monen ratsastajan suosikki. Se oli osaava, rauhallinen ja fiksu neiti. Tamma kiersi välillä harjoitusmielessä helppoja koululuokkia aina kilpailussa saakka, ja menestyikin ihan kohtalaisesti. Ratsu sai elinaikanaan vain yhden varsan.
Varjon Merianni tuli Varjon siittolasta Itä-Suomeen pikkuvarsana. Se oli kookas 162cm korkea, lihaksikas, tumma ruunikko väriltään ja melko neutraali ja väliinpitämätön luonteeltaan. Henkisoturin tapaan se totteli kuuliaisesti ratsastajansa pienimpiäkin vihjeitä, mutta ei sen luonteessa samaa vilpitöntä rakkautta koskaan ollut. Estekisoissa kiitettävästi pärjännyt tamma harrasti myös kouluratsastusta huvikseen, joskaan ei milloinkaan menestynyt siinä merkittävästi. Varjon Meriannilla on kolme varsaa, joista kaikki ovat oriita.
Myös Varjon Topias tuli kuuluisasta Varjon siittolasta. Se kiersi Suomea lähemmäs viisitoista vuotta este- ja koulukilpailujen perässä, vaihtoi omistajaa useasti, menestyi ja keräsi palkintoja. Lopulta tämä 163cm korkea ori palasi monen mutkan takia kotiinsa Varjon siittolaan ja jäi siellä siitosorin virkaan. Topias elää edelleen melkein tervettä elämää, ainoana haittanaan liiallisessa kisaamisesa vaurioitunut vasen etupolvi.
Jos joku voi olla työhevosmainen nykypäivänä, niin Merituuli oli. Se on tammaksi tavattoman lihaksikas, vaikka olikin vain 155cm korkea. Kovakuntoinen se oli, mutta niin raskastekoinen, ettei oikein koskaan pärjännyt esteillä tai koulussa. Ravejakin kokeillut Merianni päätyi lopulta puskaratsuksi, kiitos kiltin luonteensa, ja sai myöhemmin kaksi tammavarsaa.
Myös Varjon Topias tuli kuuluisasta Varjon siittolasta. Se kiersi Suomea lähemmäs viisitoista vuotta este- ja koulukilpailujen perässä, vaihtoi omistajaa useasti, menestyi ja keräsi palkintoja. Lopulta tämä 163cm korkea ori palasi monen mutkan takia kotiinsa Varjon siittolaan ja jäi siellä siitosorin virkaan. Topias elää edelleen melkein tervettä elämää, ainoana haittanaan liiallisessa kisaamisesa vaurioitunut vasen etupolvi.
Jos joku voi olla työhevosmainen nykypäivänä, niin Merituuli oli. Se on tammaksi tavattoman lihaksikas, vaikka olikin vain 155cm korkea. Kovakuntoinen se oli, mutta niin raskastekoinen, ettei oikein koskaan pärjännyt esteillä tai koulussa. Ravejakin kokeillut Merianni päätyi lopulta puskaratsuksi, kiitos kiltin luonteensa, ja sai myöhemmin kaksi tammavarsaa.
Sotavaimolta Henkisoturi peri muutakin kuin nimen. Tämä on se suurin loistavaa luonnetta tuova linkki orin suvussa. 163cm korkea "Sonja" oli myös yleispainotteinen kilpahevonen, kuten poikansa Henkisoturikin, ja pelkällä avoimella luonteellaan se menestyi, koska sitä todella huvitti oppia uutta. Tamma olisi saanut laatuarvostelupalkintojakin, mutta omistaja ei niitä arvostanut, joten ne jäivät anomatta. Nykyään neiti on jo erittäin vanha ja sairaudetkin alkavat painaa, mutta silti kiltti tamma nauttii suuresti omistajiensa lastenlasten käydessä viikonloppuisin rauhallisilla ratsastusretkillä sen kanssa.
Herra Toinen Aadolf tuppaa usein hätkähdyttämään nimellään. Oikein, orin nimi viittaa juuri siihen toiseen Adolfiin, siihen saksalaiseen setään, mutta ei suinkaan pahassa mielessä. Toinen Aadolf on luonteeltaan niin kovi ryhdikäs ja saksalaissotilaan kaltainen, että niin se päätettiin sitten nimetä. Periksiantamaton, 160cm korkea ori on loistava esteratsu, mutta vaikka upeat askeleet riittäisivätkin kouluratsastuksessa voittoihin, hevosen hermot eivät kestä sitä puuhaa. Tämä ori periyttää lujaa tahtoa ja ryhdikästä olemusta.
Kun Liljan Kakkospaikka syntyi, se oli niin laiha ruippana, että isäntä tuumasi orin olevan ikuinen kakkonen. Kauan olettamus pitikin paikkansa: "Kari" oli yleishyvä kaikessa, mitä teki, muttei milloinkaan päässyt loistamaan. Vasta seitsenvuotiaana ratsu puhkesi kukkaan - ja kukkiessaan se oli kouluratojen kirkkain tähti sillä alueella. Kunnollinen maine orilla oli vasta 17-vuotiaana ja vielä silloinkin se kilpaili pikkukisoissa harvakseltaan. 27-vuotiaana kuolleella orilla oli neljä jälkeläistä, palkintorahoja pursuava tili, kakkospaikka kantakirjassa sekä laatuarvostelupalkinto kouluratsastuksesta. Pieneksi tämä ruunikko poika kuitenkin jäi: se oli vain 154,5cm korkea ja rakenteeltaan tosi kevyt.
Ilkeänluonteinen Adolfina oli loistava ratsu niin kauan, kun sitä osasi käsitellä. Tamma olisi juossut vaikka seinästä läpi, jos sitä olisi pyytänyt. Epäonnistuminen kävi sen luonnolle ja kunnialle kovasti. Silkan itsepäisyytensä vuoksi neidin ura oli menestyksekäs - mutta kovin lyhyt. Jo yhdeksänvuotiaana ratsun oli lopetettava kilpailu, koska sen hermot pettivät totaalisesti. Tamma oli 161cm korkea rautias.
Kun Liljan Kakkospaikka syntyi, se oli niin laiha ruippana, että isäntä tuumasi orin olevan ikuinen kakkonen. Kauan olettamus pitikin paikkansa: "Kari" oli yleishyvä kaikessa, mitä teki, muttei milloinkaan päässyt loistamaan. Vasta seitsenvuotiaana ratsu puhkesi kukkaan - ja kukkiessaan se oli kouluratojen kirkkain tähti sillä alueella. Kunnollinen maine orilla oli vasta 17-vuotiaana ja vielä silloinkin se kilpaili pikkukisoissa harvakseltaan. 27-vuotiaana kuolleella orilla oli neljä jälkeläistä, palkintorahoja pursuava tili, kakkospaikka kantakirjassa sekä laatuarvostelupalkinto kouluratsastuksesta. Pieneksi tämä ruunikko poika kuitenkin jäi: se oli vain 154,5cm korkea ja rakenteeltaan tosi kevyt.
Ilkeänluonteinen Adolfina oli loistava ratsu niin kauan, kun sitä osasi käsitellä. Tamma olisi juossut vaikka seinästä läpi, jos sitä olisi pyytänyt. Epäonnistuminen kävi sen luonnolle ja kunnialle kovasti. Silkan itsepäisyytensä vuoksi neidin ura oli menestyksekäs - mutta kovin lyhyt. Jo yhdeksänvuotiaana ratsun oli lopetettava kilpailu, koska sen hermot pettivät totaalisesti. Tamma oli 161cm korkea rautias.
Rintamäen Jounin kasvattama Mäen Diivatar oli tamma, jota sen nimi kuvasti oikein hyvin. Tämä 162cm korkea prinsessa tiesi olevansa kaunis ja fiksu, ja käytti ominaisuuksiaan häikäilemättä hyväkseen. Taidoilla ne kaikki este- ja kouluratsastussijoitukset silti hankittiin, ja niitähän "Diivalle" ropisi kovaan tahtiin koko kymmenvuotisen uran ajan.
Perikuvasta yritettiin seitsenvuotiaaksi asti ravuria, mutta eikän sitä 160-senttistä oria kiinnostanut koko touhu ollenkaan. Se oli hidas ja kankea. Hevosen todellinen kiinnostus olikin esteratsastus, ja vaikka se aloitti uransa myöhään, se menestyi oikein hyvin. Erityisiä meriittejä ei milloinkaan orin kanssa saavutettu, mutta oli se ehdottomasti keskimääräistä parempi.
Mäen Miehetär on myöskin Rintamäen kasvatteja, ja menestynyt tapaus. Se on niin ryhdikäs ja maskuliininen, että sai sen vuoksi juuri tuon nimen. Kouluratsastus ei ratsulta sujunut, mutta sittemmin neljä varsaa saanut kaunotar menestyi melko hyvin estepuolella. Hevonen on 163cm korkea rautias.
Perikuvasta yritettiin seitsenvuotiaaksi asti ravuria, mutta eikän sitä 160-senttistä oria kiinnostanut koko touhu ollenkaan. Se oli hidas ja kankea. Hevosen todellinen kiinnostus olikin esteratsastus, ja vaikka se aloitti uransa myöhään, se menestyi oikein hyvin. Erityisiä meriittejä ei milloinkaan orin kanssa saavutettu, mutta oli se ehdottomasti keskimääräistä parempi.
Mäen Miehetär on myöskin Rintamäen kasvatteja, ja menestynyt tapaus. Se on niin ryhdikäs ja maskuliininen, että sai sen vuoksi juuri tuon nimen. Kouluratsastus ei ratsulta sujunut, mutta sittemmin neljä varsaa saanut kaunotar menestyi melko hyvin estepuolella. Hevonen on 163cm korkea rautias.
Kilpailukalenteri
| Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
| 16.04.-10 | Kissankäpälänkylä | VSHK/110cm | 3/13 |
| 16.04.-10 | Kissankäpälänkylä | VSHK/KNSpec | 3/17 |
| 27.05.-10 | VMR | Este/100cm | 1/39 |
| 30.05.-10 | Ponikallio | Este/100cm | 2/45 |
| 18.06.-10 | Crimson | VTSY/Metsä | 2/10 |
| 18.06.-10 | Crimson | VTSY/Käyttö | 1/10 |
| 18.06.-10 | Crimson | VTSY/Käyttö | 2/8 |
| 28.08.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 9/90 |
| 11.09.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 3/15 |
| 11.09.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 3/15 |
| 20.10.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 3/16 |
| 20.10.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 3/29 |
| 20.10.-10 | Zurück | KRJ/HeA | 4/28 |
| 07.03.-11 | Crash Ponies | KRJ/HeA | 1/60 |
| 30.06.-11 | icon | Este/80cm | 1/117 |
| 30.06.-11 | Kesän Kuiskaus | Koulu/HeC | 1/15 |
| 01.07.-11 | Latun Talli | Este/100cm | 1/19 |
| 07.07.-11 | icon | Este/90cm | 9/128 |
| 08.07.-11 | icon | Este/90cm | 1/128 |
| 08.07.-11 | icon | Este/90cm | 1/128 |
| 09.07.-11 | icon | Este/110cm | 8/110 |
| 09.07.-11 | Lakea | Este/90cm | 1/40 |
| 16.07.-11 | Március | Este/100cm | 1/30 |
| 17.07.-11 | Március | Este/100cm | 3/30 |
| 18.07.-11 | Hengenvaara | Este/90cm | 2/20 |
| 18.07.-11 | Valkia | Koulu/HeC | 1/43 |
| 18.07.-11 | Valkia | Koulu/HeB | 3/41 |
| 19.07.-11 | Valkia | Koulu/HeA | 5/28 |
| 19.07.-11 | Hengenvaara | Koulu/HeC | 2/9 |
| 31.07.-11 | Alegre | Koulu/KN Spec. | 4/23 |
| 17.02.-12 | Antoisa | MEJ/110cm | 4/28 |
| 24.02.-12 | Zurück | ERJ/110cm | 1/50 |
| 28.02.-12 | Satulinna | ERJ/110cm | 5/100 |
| 24.02.-12 | Snipper | ERJ/110cm | 6/50 |
| 01.03.-12 | Zurück | ERJ/110cm | 5/50 |
| 04.03.-12 | Naquila | ERJ/110cm | 5/30 |
| 05.03.-12 | Zurück | ERJ/110cm | 5/50 |
| 14.03.-12 | Bairdon | ERJ/110cm | 2/60 |
| 24.02.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 4/50 |
| 03.03.-13 | Jindabyne | KRJ/HeA | 5/40 |
| 05.03.-13 | Jindabyne | KRJ/HeA | 3/40 |
| 15.03.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 7/50 |
| 16.03.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 4/50 |
| 03.04.-13 | Suprant | KRJ/HeA | 3/50 |
| 09.04.-13 | Fiktio | KRJ/HeA | 8/100 |
| 13.04.-13 | Fiktio | KRJ/HeA | 2/100 |
| 17.04.-13 | >urück | ERJ/110cm | 7/50 |
| 18.04.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 6/50 |
| 19.04.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 4/50 |
| 06.06.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 2/50 |
| 15.06.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/50 |
| 15.06.-13 | Tuuliharja | ERJ/110cm | 1/50 |
| 16.06.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 4/40 |
| 18.06.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/50 |
| 18.06.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 7/50 |
| 21.06.-13 | Solo | ERJ/110cm | 3/30 |
| 25.06.-13 | Solo | ERJ/110cm | 4/30 |
| 21.07.-13 | Solo | ERJ/110cm | 1/30 |
| 23.07.-13 | Solo | ERJ/110cm | 3/30 |
| 25.07.-13 | Solo | ERJ/110cm | 4/30 |
| 26.07.-13 | Solo | ERJ/110cm | 3/30 |
| 25.08.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/50 |
| 27.08.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 4/50 |
| 29.08.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 7/50 |
| 28.11.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 2/30 |
| 29.11.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 3/30 |
| 01.12.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 1/30 |
| 01.12.-13 | Fifth Bridge Ponies | ERJ/110cm | 5/30 |
| 01.12.-13 | Projekti Feia | VMRJ/15km ihanneaika | 16/24, 1p. |
| 02.12.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 4/30 |
| 03.12.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 1/30 |
| 05.12.-13 | Hiprakka | ERJ/110cm | 3/30 |
| 05.12.-13 | Hillamäki | ERJ/110cm | 5/30 |
| 05.12.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 2/6 |
| 06.12.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/6 |
| 07.12.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/6 |
| 07.12.-13 | Zurück | ERJ/110cm | 1/6 |
| 07.12.-13 | Hillamäki | ERJ/110cm | 4/30 |
| 07.12.-13 | Hillamäki | ERJ/110cm | 1/30 |
| 08.12.-13 | Hillamäki | ERJ/110cm | 4/30 |
| 08.12.-13 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 22/24, 1p. |
| 11.12.-13 | Hillamäki | ERJ/110cm | 1/30 |
| 25.12.-13 | Fifth Bridge Ponies | ERJ/110cm | 1/30 |
| 25.12.-13 | Sonic WBs | ERJ/100cm | 9/100 |
| 27.12.-13 | Sonic WBs | ERJ/110cm | 8/100 |
| 28.12.-13 | Sonic WBs | ERJ/110cm | 3/100 |
| 28.12.-13 | Fifth Bridge Ponies | ERJ/110cm | 4/30 |
| 28.12.-13 | Fifth Bridge Ponies | ERJ/110cm | 5/30 |
| 31.12.-13 | Kenston | VMRJ/15km ihanneaika | 15/21, 1p. |
| 02.01.-14 | Tuuliharja | ERJ/110cm | 6/40 |
| 09.01.-14 | Sonic WBs | ERJ/100cm | 7/100 |
| 20.01.-14 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 11/23, 1p. |
| 21.01.-14 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 2/23, 9p. |
| 22.01.-14 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 1/23, 10p. |
| 23.01.-14 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 2/23, 9p. |
| 24.01.-14 | VRKK | VMRJ/15km ihanneaika | 22/23, 1p. |
| 23.01.-14 | Beinir | VMRJ/15km ihanneaika | 2/16, 9p. |
| 02.02.-14 | Northward | VMRJ/15km ihanneaika | 14/24, 1p. |
| 06.02.-14 | Teamreef Arabians | VMRJ/15km ihanneaika | 30/42, 1p. |
| 15.02.-14 | Suopöllö | VMRJ/15km ihanneaika | 7/19, 4p. |
| 16.02.-14 | Deadwood Rangers | VMRJ/15km ihanneaika | 5/16, 6p. |
| 15.02.-14 | VMRJ | VMRJ/15km ihanneaika, WMRJ-Cup | 29/41, 2p. |
| 16.02.-14 | Feia | VMRJ/15km ihanneaika | 7/18, 4p. |
| 20.02.-14 | Ponipallerossa | VMRJ/15km ihanneaika | 5/11, 6p. |
| 29.03.-14 | Team Saaristo | VMRJ/15km ihanneaika | 4/18, 7p. |
| 30.03.-14 | Benrir | VMRJ/15km ihanneaika, VMRJ-Cup | 21/27, 2p. |
| 01.04.-14 | Kuiskeen Suomenratsut | VMRJ/15km ihanneaika | 6/11, 5p. |
| 05.04.-14 | Suopöllö | VMRJ/15km ihanneaika | 9/16, 2p. |
| 26.04.-14 | Micram Raceponies | VMRJ/15km ihanneaika | 9/10, 2p. |
| 12.07.-14 | Scandic Stables | VMRJ/15km ihanneaika | 35/35, 1p. |
| 14.07.-14 | Ponipallero | VMRJ/15km ihanneaika | 26/34, 1p. |
| 30.07.-14 | Benrir | VMRJ/15km ihanneaika, VMRJ-Cup | 14/53, 2p. |
| 13.11.-14 | Aasikartano | VMRJ/15km ihanneaika | 5/5, 1p. |
| 14.11.-14 | Aasikartano | VMRJ/15km ihanneaika | 5/5, 1p. |
| 15.11.-14 | Aasikartano | VMRJ/15km ihanneaika | 2/5, 4p. |
| 30.11.-14 | Benrir | VMRJ/15km ihanneaika, VMRJ-Cup | 10/16, 2p. |
| 01.12.-14 | Aasikartano | VMRJ/15km ihanneaika | 1/8, 10p. |
| 03.12.-14 | Aasikartano | VMRJ/15km ihanneaika | 2/8, 9p. |
| 06.12.-14 | Zurück | VMRJ/15km ihanneaika | 1/4, 5p. |
| 07.12.-14 | Zurück | VMRJ/15km ihanneaika | 3/4, 3p. |
| 08.12.-14 | Zurück | VMRJ/15km ihanneaika | 1/5, 5p. |
| 13.12.-14 | Zurück | KERJ/CIC1 | 5/50 |
| 20.12.-14 | Brigadier Stud | VMRJ/15km ihanneaika, tarinaluokka | Hyl., 1p, tarina |
| 31.12.-14 | Brigadier Stud | VMRJ/15km ihanneaika, VMRJ-Cup | 1/17, 20p |
| 25.01.-15 | Pirunportti | KRJ/HeA | 3/30 |
| 28.01.-15 | Pirunportti | KRJ/HeA | 1/30 |
| 31.01.-15 | Teamreef Arabians | VMRJ/15km ihanneaika, VMRJ-Cup | 31/36, 2p. |
| 09.02.-15 | Locin Talli | KRJ/HeA | 2/30 |
| 09.02.-15 | Locin Talli | KRJ/HeA | 5/30 |
| 01.02.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 5/30 |
| 04.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 3/40 |
| 05.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 5/40 |
| 07.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 2/30 |
| 08.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 08.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 1/40 |
| 09.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 6/40 |
| 09.03.-15 | KK Holmberg | KRJ/HeA | 7/60 |
| 10.03.-15 | KK Holmberg | KRJ/HeA | 4/60 |
| 12.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 5/40 |
| 13.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 4/40 |
| 13.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 1/40 |
| 13.02.-15 | Kuuralehto | KERJ/CIC1 | 4/30 |
| 23.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 24.03.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 6/40 |
| 27.03.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 2/19 |
| 29.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 2/30 |
| 29.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 31.03.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 31.03.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 3/19 |
| 01.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 02.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 11.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 16.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 16.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 3/30 |
| 16.04.-15 | Harlakka | KERJ/CIC1 | 1/40 |
| 17.04.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 1/25 |
| 18.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 5/30 |
| 20.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 20.04.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 1/25 |
| 23.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 23.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 2/30 |
| 24.04.-15 | Erkinheimot | KRJ/HeA | 1/30 |
| 01.05.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 3/30 |
| 04.05.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 07.05.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 1/30 |
| 08.05.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 1/40 |
| 10.05.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 1/40 |
| 13.05.-15 | Fiktio | KRJ/HeA | 4/40 |
| 11.09.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 3/15 |
| 07.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 1/40 |
| 07.10.-15 | Zurück | KERJ/CIC1 | 2/40 |
| 13.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 16.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 1/30 |
| 18.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 22.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 4/30 |
| 23.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 27.10.-15 | Mörkövaara | KERJ/CIC1 | 4/30 |
| 23.12.-15 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 25.12.-15 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 30.12.-15 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 24.06.-16 | Marcius | KERJ/CIC1 | 1/40 |
| 26.06.-16 | Marcius | KERJ/CIC1 | 5/40 |
| 28.06.-16 | Marcius | KERJ/CIC1 | 4/40 |
| 29.06.-16 | Marcius | KERJ/CIC1 | 2/40 |
| 29.06.-16 | Kultahuisku | KERJ/CIC1 | 3/30 |
| 11.07.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 18.07.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 22.07.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 22.07.-16 | Zurück | KERJ/CIC1 | 4/28 |
| 03.08.-16 | Zurück | KERJ/CIC1 | 3/30 |
| 03.08.-16 | Tuiskula | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 04.08.-16 | Tuiskula | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 05.08.-16 | Zurück | KERJ/CIC1 | 5/30 |
| 06.08.-16 | Zurück | KERJ/CIC1 | 1/30 |
| 07.08.-16 | Tuiskula | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 07.08.-16 | Turmeltaja | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 09.08.-16 | Turmeltaja | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 12.08.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 1/40 |
| 13.08.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 6/40 |
| 26.08.-16 | Oakhill | KERJ/CIC1 | 2/30 |
| 28.08.-16 | Huvitutti | KERJ/CIC1 | 4/40 |
Päiväkirja ja valmennukset
060716
Vielä vanhankin jalka nousee! Tänään tehtiin parin suokin kanssa reissu All Sim Evaluation Stationiin, ja Henkisoturi oli yksi niistä taitavista, jotka läpäisivät kokeen kunnolla. Kille sai Bronze Premiumin ja oikein hienon pokaalin. Hyvin poika vetikin, ai että. Se esitteli parhaita puoliaan. Killen palkinto on alla ja sen voi halutessaan klikata suuremmaksi.
Vielä vanhankin jalka nousee! Tänään tehtiin parin suokin kanssa reissu All Sim Evaluation Stationiin, ja Henkisoturi oli yksi niistä taitavista, jotka läpäisivät kokeen kunnolla. Kille sai Bronze Premiumin ja oikein hienon pokaalin. Hyvin poika vetikin, ai että. Se esitteli parhaita puoliaan. Killen palkinto on alla ja sen voi halutessaan klikata suuremmaksi.
270115
Kille on jo joulukuussa käynyt hakemassa itselleen kolmannen laatuarvostelupalkinnon. Se on ERJ-III: ei niin hyvä, kuin olisin halunnut, mutta juuri se, minkä realistisesti arvioinkin Killen saavan. Se ei kuitenkaan esteratsu ole, vaan yleispainotteinen hepo, joka osaa kaikkea jonkin verran. Enkä siis ollenkaan tarkoita, ettenkö olisi Killestä ylpeä! Tottakai olen!
Vielä yksi laatuarvostelu on sitten käymättä, ja se on KRJ:n laatuarvostelu. Se ei kuitenkaan ole vielä ajankohtainen. Killellä on arvioni mukaan viitisentoista kouluratsastussijoitusta vasta, koska olen itse kehnompi ratsastamaan koulua kuin esteitä. Nopeuttaakseni vähän Killen menestymistä myös koulupuolella (koska taitoahan sillä on) vaihdoin vähän tallin kilparatsastajien hevoskokoonpanoja. Otin itselleni erään nuoren suomenhevosorin, Erkinheimon Pääjehun, ja vaihdoin eräälle vakavimmin otettavista kouluratsastajista sitten tilalle Killen. Vanha ja osaava hevonen ansaitsee minusta paremman kilpailijan, koska kouluttajanahan minä en häviä Killen nykyiselle ratsastajalle. Siinä ajassa kun opetan Erkinheimon Pääjehulle kilpailujen alkeet, on Kille kerännyt sijoitusmäärän täyteen ja valmis eläkkeelle. Sitten Pääjehulla taas ratsastaa sen oma ihminen.
Kille on jo joulukuussa käynyt hakemassa itselleen kolmannen laatuarvostelupalkinnon. Se on ERJ-III: ei niin hyvä, kuin olisin halunnut, mutta juuri se, minkä realistisesti arvioinkin Killen saavan. Se ei kuitenkaan esteratsu ole, vaan yleispainotteinen hepo, joka osaa kaikkea jonkin verran. Enkä siis ollenkaan tarkoita, ettenkö olisi Killestä ylpeä! Tottakai olen!
Vielä yksi laatuarvostelu on sitten käymättä, ja se on KRJ:n laatuarvostelu. Se ei kuitenkaan ole vielä ajankohtainen. Killellä on arvioni mukaan viitisentoista kouluratsastussijoitusta vasta, koska olen itse kehnompi ratsastamaan koulua kuin esteitä. Nopeuttaakseni vähän Killen menestymistä myös koulupuolella (koska taitoahan sillä on) vaihdoin vähän tallin kilparatsastajien hevoskokoonpanoja. Otin itselleni erään nuoren suomenhevosorin, Erkinheimon Pääjehun, ja vaihdoin eräälle vakavimmin otettavista kouluratsastajista sitten tilalle Killen. Vanha ja osaava hevonen ansaitsee minusta paremman kilpailijan, koska kouluttajanahan minä en häviä Killen nykyiselle ratsastajalle. Siinä ajassa kun opetan Erkinheimon Pääjehulle kilpailujen alkeet, on Kille kerännyt sijoitusmäärän täyteen ja valmis eläkkeelle. Sitten Pääjehulla taas ratsastaa sen oma ihminen.
180115
Ei voi olla mitenkään totta, että Kille täyttää tänä vuonna viisitoista! Huomasin asian vasta tänään ja tuli niin tosi haikea olo. Oli ihan pakko selata läpi tallin valokuva-albumi niinsanotulta Killen hallitsijakaudelta. (Tallin työntekijät tapaavat kutsua kutakin aikaa kulloisenkin lempihevoseni hallitsijakaudeksi... Kierot ihmiset...)
Kun Kille tuli, se oli vasta varsa. Halusin sen, koska se oli kuin mustaa samettia, en niinkään suvun takia. Vasta myöhemmin selvitin sen sukua, ja huomasin, että kyllähän Killellä pari tammaa voisi joskus astuttaa. Mutta kun aloin kouluttaa Killeä - huh huh!
Koulutusvaihe tuntui ihan pelleilyltä! Niin kuin olisi opettanut 12-vuotiaalle unelmakouluratsuveteraanille, miten tehdä oikeaoppisesti voltti! Ihan kuin Kille olisi jo osannut kaiken. Valmentajamme mukaan kyse oli kuitenkin vain siitä, miten paljon olen orin kanssa aikaa viettänyt, ja miten se minun mielikseni tahtoi totella aina, kun vain yhtään arvasi, mitä yritin pyytää. Niin tai näin, Killen kouluttaminen oli helppoa ja ihanaa aikaa!
Tähän päivään asti jatkuneilla estekisareissuilla olemme orini kanssa saaneet huikean määrän kaiken maailman palkintoja ja ruusukkeita. En ole koskaan viihtynyt esillä, joten minusta on ollut vaikeaa kilpailla, mutta Kille on aina ollut tukeni ja turvani. Se suhtautuu kisoihinkin niin järkevästi. Joskus olen kuitenkin saanut hävetä. Etenkin silloin, kun Kille ahmaisi kitaansa palkintokukkapuskan, kun vähän erehdyin katselemaan muualle. Silloin teki mieli itkeä raivosta.
Kaikkien aikojen suosikkiaikaani Killen kanssa eivät tähän mennessä kuitenkaan ole olleet kilpailut tai ratsukoulutus. Ehdoton lempijuttuni ovat kesäiset uimaretket - miten klassista! Killen kanssa on niin kivaa mennä, kun se ei yritä jatkuvasti piehtaroida rantahiekassa, niin kuin muutama muu tallin möhömaha. Ja kun sen kanssa kahlaa, se ei hivuttaudu ulapalle. Kun uimme, se välttää kaikenlaisia äkkiliikkeitä, antaa minun roikkua niskavilloissaan ja tottelee jopa ääniohjausta. Silloin tällöin, kun satun putoamaan matalikossa sen selässä, se jää kiltisti odottamaan, eikä hiippaile auringonlaskuun ilman minua.
Ei voi olla mitenkään totta, että Kille täyttää tänä vuonna viisitoista! Huomasin asian vasta tänään ja tuli niin tosi haikea olo. Oli ihan pakko selata läpi tallin valokuva-albumi niinsanotulta Killen hallitsijakaudelta. (Tallin työntekijät tapaavat kutsua kutakin aikaa kulloisenkin lempihevoseni hallitsijakaudeksi... Kierot ihmiset...)
Kun Kille tuli, se oli vasta varsa. Halusin sen, koska se oli kuin mustaa samettia, en niinkään suvun takia. Vasta myöhemmin selvitin sen sukua, ja huomasin, että kyllähän Killellä pari tammaa voisi joskus astuttaa. Mutta kun aloin kouluttaa Killeä - huh huh!
Koulutusvaihe tuntui ihan pelleilyltä! Niin kuin olisi opettanut 12-vuotiaalle unelmakouluratsuveteraanille, miten tehdä oikeaoppisesti voltti! Ihan kuin Kille olisi jo osannut kaiken. Valmentajamme mukaan kyse oli kuitenkin vain siitä, miten paljon olen orin kanssa aikaa viettänyt, ja miten se minun mielikseni tahtoi totella aina, kun vain yhtään arvasi, mitä yritin pyytää. Niin tai näin, Killen kouluttaminen oli helppoa ja ihanaa aikaa!
Tähän päivään asti jatkuneilla estekisareissuilla olemme orini kanssa saaneet huikean määrän kaiken maailman palkintoja ja ruusukkeita. En ole koskaan viihtynyt esillä, joten minusta on ollut vaikeaa kilpailla, mutta Kille on aina ollut tukeni ja turvani. Se suhtautuu kisoihinkin niin järkevästi. Joskus olen kuitenkin saanut hävetä. Etenkin silloin, kun Kille ahmaisi kitaansa palkintokukkapuskan, kun vähän erehdyin katselemaan muualle. Silloin teki mieli itkeä raivosta.
Kaikkien aikojen suosikkiaikaani Killen kanssa eivät tähän mennessä kuitenkaan ole olleet kilpailut tai ratsukoulutus. Ehdoton lempijuttuni ovat kesäiset uimaretket - miten klassista! Killen kanssa on niin kivaa mennä, kun se ei yritä jatkuvasti piehtaroida rantahiekassa, niin kuin muutama muu tallin möhömaha. Ja kun sen kanssa kahlaa, se ei hivuttaudu ulapalle. Kun uimme, se välttää kaikenlaisia äkkiliikkeitä, antaa minun roikkua niskavilloissaan ja tottelee jopa ääniohjausta. Silloin tällöin, kun satun putoamaan matalikossa sen selässä, se jää kiltisti odottamaan, eikä hiippaile auringonlaskuun ilman minua.
011114
"No voi pyrstö, etkä varmana", kommentoi Erkinheimojen tallimestari, kun minä sanoin ilmoittaneeni Killen YLA:n tilaisuuteen, jos siellä on vielä tilaa. Kukaan ei usko, mutta kylläpäs minä vain ilmoitin!
Muuten en voi kehua viime viikkoa iloiseksi Killen kanssa. Meillä on ollut jos jonkinmoista pientä. Heti maanantaina putosin sen selästä melko pahasti. Olimme hyppäämässä vauhdikkaasti esterataa harjoituksissa, kun jotan - en tiedä vieläkään mikä se oli, oliko jänis vai paperipussi vai mikä - kiisi maassa Killeä kohti. Itse ehdin kyllä havaita liikkeen, mutta typeryyksissäni en heti ymmärtänyt, että tottakai hevonen reagoi siihen. Niinpä minä jatkoin matkaani hienosti esteen yli, kun Kille puolestaan teki esteen edessä äkkijarrutuksen ja kaarsi sen ohitse oikealta täyttä laukkaa.
Vaikka mitään ei mennyt poikki, sain viikon ratsastuskiellon, jota aion muuten rikkoa tänään. Ratsastuskiellosta puolestaan johtuu se, että Killeä ei ole kukaan liikuttanut, koska kaikille muille on aikataulutettu omat hevosensa ja Kille-parka on tärkeysjärjestyksessä hännillä, onhan se jo ikääntynyt. Pelkään, että kun treeni alkaa taas, vaikka aloitan sen kevyehkösti, Kille kehittää jonkinasteisen monday morning sicknessin.
Sitten kaiken päälle pieni huoli: se kehvelin Kille otti ja repi loimensa keskiviikkona. En tiedä, miten se siinä onnistui. Loimi oli uusi ja Kille oli karsinassa kuivumassa se päällä. Ei edes tarhassa rymyämässä. Muuten ei harmittaisi niin paljoa, mutta kun loimet ovat melko kalliita ja tuo oli komean punainen ja ensimmäistä kertaa päällä...
"No voi pyrstö, etkä varmana", kommentoi Erkinheimojen tallimestari, kun minä sanoin ilmoittaneeni Killen YLA:n tilaisuuteen, jos siellä on vielä tilaa. Kukaan ei usko, mutta kylläpäs minä vain ilmoitin!
Muuten en voi kehua viime viikkoa iloiseksi Killen kanssa. Meillä on ollut jos jonkinmoista pientä. Heti maanantaina putosin sen selästä melko pahasti. Olimme hyppäämässä vauhdikkaasti esterataa harjoituksissa, kun jotan - en tiedä vieläkään mikä se oli, oliko jänis vai paperipussi vai mikä - kiisi maassa Killeä kohti. Itse ehdin kyllä havaita liikkeen, mutta typeryyksissäni en heti ymmärtänyt, että tottakai hevonen reagoi siihen. Niinpä minä jatkoin matkaani hienosti esteen yli, kun Kille puolestaan teki esteen edessä äkkijarrutuksen ja kaarsi sen ohitse oikealta täyttä laukkaa.
Vaikka mitään ei mennyt poikki, sain viikon ratsastuskiellon, jota aion muuten rikkoa tänään. Ratsastuskiellosta puolestaan johtuu se, että Killeä ei ole kukaan liikuttanut, koska kaikille muille on aikataulutettu omat hevosensa ja Kille-parka on tärkeysjärjestyksessä hännillä, onhan se jo ikääntynyt. Pelkään, että kun treeni alkaa taas, vaikka aloitan sen kevyehkösti, Kille kehittää jonkinasteisen monday morning sicknessin.
Sitten kaiken päälle pieni huoli: se kehvelin Kille otti ja repi loimensa keskiviikkona. En tiedä, miten se siinä onnistui. Loimi oli uusi ja Kille oli karsinassa kuivumassa se päällä. Ei edes tarhassa rymyämässä. Muuten ei harmittaisi niin paljoa, mutta kun loimet ovat melko kalliita ja tuo oli komean punainen ja ensimmäistä kertaa päällä...
180514
Hyvää syntymäpäivää, 12-vuotias Kille, matkaa on taittunut yhdessä jo vuosikymmen! Meillä ei synttäreitä kylläkään juhlittu, ei meillä useinkaan, mutta satuinpa nyt päiväkirjaa kirjoittaessani huomaamaan, että päivämäärä on tämä.
Synttärihulinoiden sijaan Killellä oli tavallinen välipäivä. Ei treeniä, muttei täyttä lepoakaan, lepopäivä kun on huomenna. Tarkoitus oli, että lähden kävelyttelemään Killeä ja tallimestari tulee mukaan Monsieur Koivuniemen kanssa, mutta toisin kävi jälleen. Minun täytyi lähteä hoitamaan erittäin kiireisiä asioita, joten pukkasin Killen Erkinheimon ravihevosten sekaan kävelytyskoneeseen pyörimään.
Illalla hyvittelin. Olihan tarkoitus viettää aikaa yhdessä, ja minä vain lähdin. Toin tallimestarille karkkipussin kyliltä, ja Killelle omenan. Ei Kille ollut minulle vihainen, mutta seuraavana palauttelupäivänä en kyllä livistä minnekään...
Hyvää syntymäpäivää, 12-vuotias Kille, matkaa on taittunut yhdessä jo vuosikymmen! Meillä ei synttäreitä kylläkään juhlittu, ei meillä useinkaan, mutta satuinpa nyt päiväkirjaa kirjoittaessani huomaamaan, että päivämäärä on tämä.
Synttärihulinoiden sijaan Killellä oli tavallinen välipäivä. Ei treeniä, muttei täyttä lepoakaan, lepopäivä kun on huomenna. Tarkoitus oli, että lähden kävelyttelemään Killeä ja tallimestari tulee mukaan Monsieur Koivuniemen kanssa, mutta toisin kävi jälleen. Minun täytyi lähteä hoitamaan erittäin kiireisiä asioita, joten pukkasin Killen Erkinheimon ravihevosten sekaan kävelytyskoneeseen pyörimään.
Illalla hyvittelin. Olihan tarkoitus viettää aikaa yhdessä, ja minä vain lähdin. Toin tallimestarille karkkipussin kyliltä, ja Killelle omenan. Ei Kille ollut minulle vihainen, mutta seuraavana palauttelupäivänä en kyllä livistä minnekään...
150414
Mainiota, kerta kaikkiaan, Killen kunto on romahtanut. Se on porsastellut haassa heinineen ja pyörinyt villisti kävelytyskoneessa. Ei se ole sinänsä sairaslomalla ollut, olemme nimittäin ratsastelleet kyllä, mutta elänlääkäri määräsi sen olemaan ilman satulaa kunnes sen selässä oleva ihottuma on parantunut, mikä nyt vei kuukauden eläinlääkärin arvion mukaan. Ja nyt olen sitten Killen kanssa siinä tilanteessa, että mikään ei suju. Orini on niin lomahuumassa, että tuskin tietää, mikä satula edes on.
Kuntoa ei ole pelastanut edes käsihevosena toimiminen. Kille on ollut mukana kärryyn sidottuna ravihevosten kevyillä kuntolenkeillä. Se on ollut minulla käsihevosena, kun olen ratsastanut reippaita maastolenkkejä, mutta on niin kuin se olisi maannut vain koko kuukauden.
Luulen että on aika pyytää valmentajamme Miika Rossi apuun. En selviä yksin hyytelöhevoseni kiinteyttämisestä.
Mainiota, kerta kaikkiaan, Killen kunto on romahtanut. Se on porsastellut haassa heinineen ja pyörinyt villisti kävelytyskoneessa. Ei se ole sinänsä sairaslomalla ollut, olemme nimittäin ratsastelleet kyllä, mutta elänlääkäri määräsi sen olemaan ilman satulaa kunnes sen selässä oleva ihottuma on parantunut, mikä nyt vei kuukauden eläinlääkärin arvion mukaan. Ja nyt olen sitten Killen kanssa siinä tilanteessa, että mikään ei suju. Orini on niin lomahuumassa, että tuskin tietää, mikä satula edes on.
Kuntoa ei ole pelastanut edes käsihevosena toimiminen. Kille on ollut mukana kärryyn sidottuna ravihevosten kevyillä kuntolenkeillä. Se on ollut minulla käsihevosena, kun olen ratsastanut reippaita maastolenkkejä, mutta on niin kuin se olisi maannut vain koko kuukauden.
Luulen että on aika pyytää valmentajamme Miika Rossi apuun. En selviä yksin hyytelöhevoseni kiinteyttämisestä.
010314
Jaaha ja tänä vuonna ei kesälaidunta. Eikä treeniä kuukauteen. Sepäs on mukavaa, ai että kun harmittaa. Killellä on jokin ihottuma sään tienoolla. Olen ihan varma, että se ei suinkaan ole tarttuvaa eikä aurinkoihottumaa, mutta elänlääkäri kielsi ankarasti viemästä Killeä liian lähelle muita, päästämästä sitä ensi kesällä laitumelle tai peittämästä sitä satulalla.
No viisaana ihmisenä tietenkin ajattelin, että olkoon. Minä treenaan silti. En ymmärrä, miten olin niin tyhmä, että kapusin selkään verryttelyhousut jalassa - tiedättehän, sellaiset mahdollisimman liukkaat. Luiskahdin maahan heti, kun pyysin Killeltä ravia. Siis silloin, kun pyysin ravia, pyysin, ei silloin, kun ori kiihdytti. Ennen sitä. Katsoin, ettei kukaan näe ja nousin muina miehinä takaisin Killen satulattomaan selkään.
Toinen putoaminen. Kolmas putoaminen melkein suorille jaloille, koska osasin varautua. Luistin hieman eteenpäin, kun Kille jarrutti, ja roimasti taaksepäin, kun se kiihdytti tai otti suuren laukka-askeleen. Neljäs ja viides putoaminen, ihan peräjälkeen vieläpä.
Viisas ihminen olisi päättänyt heti, että tilanne on toivoton ja joko luovuttanut kokonaan tai ainakin vaihtanut farkut tai ratsastushousut jalkaan. Minä en. Viisi kertaa luistettuani alas olin jo siinä tilassa, että olin vihainen Killelle, eläinlääkärille, housuilleni ja maailmalle. Siinä tilanteessa ei muuta voi kuin nousta vielä kerran satulaan ja jatkaa.
Talliin tullessani olin ihan punainen ja hikinen. Kille oli musta ja hietön. Tallimestari kysyi vilpittömästi, että oliko kiva ratsastusreissu, ja hymyili niin maailmaarakastavasti, että tönäisin häntä tahallani taluttaessani Killen hänen ohitseen.
Jaaha ja tänä vuonna ei kesälaidunta. Eikä treeniä kuukauteen. Sepäs on mukavaa, ai että kun harmittaa. Killellä on jokin ihottuma sään tienoolla. Olen ihan varma, että se ei suinkaan ole tarttuvaa eikä aurinkoihottumaa, mutta elänlääkäri kielsi ankarasti viemästä Killeä liian lähelle muita, päästämästä sitä ensi kesällä laitumelle tai peittämästä sitä satulalla.
No viisaana ihmisenä tietenkin ajattelin, että olkoon. Minä treenaan silti. En ymmärrä, miten olin niin tyhmä, että kapusin selkään verryttelyhousut jalassa - tiedättehän, sellaiset mahdollisimman liukkaat. Luiskahdin maahan heti, kun pyysin Killeltä ravia. Siis silloin, kun pyysin ravia, pyysin, ei silloin, kun ori kiihdytti. Ennen sitä. Katsoin, ettei kukaan näe ja nousin muina miehinä takaisin Killen satulattomaan selkään.
Toinen putoaminen. Kolmas putoaminen melkein suorille jaloille, koska osasin varautua. Luistin hieman eteenpäin, kun Kille jarrutti, ja roimasti taaksepäin, kun se kiihdytti tai otti suuren laukka-askeleen. Neljäs ja viides putoaminen, ihan peräjälkeen vieläpä.
Viisas ihminen olisi päättänyt heti, että tilanne on toivoton ja joko luovuttanut kokonaan tai ainakin vaihtanut farkut tai ratsastushousut jalkaan. Minä en. Viisi kertaa luistettuani alas olin jo siinä tilassa, että olin vihainen Killelle, eläinlääkärille, housuilleni ja maailmalle. Siinä tilanteessa ei muuta voi kuin nousta vielä kerran satulaan ja jatkaa.
Talliin tullessani olin ihan punainen ja hikinen. Kille oli musta ja hietön. Tallimestari kysyi vilpittömästi, että oliko kiva ratsastusreissu, ja hymyili niin maailmaarakastavasti, että tönäisin häntä tahallani taluttaessani Killen hänen ohitseen.
080214
Nyt, kun vielä lunta on jäljellä, teimme erään lähitienoon tallin kanssa yhteistyötempauksena päivän hyvän työn. Sovimme nimittäin osallistuvamme hevosinemme johonkin päiväkodin riehaan. Porukkaa oli paikalla ihan kiitettävästi, joten vaikka meitä hevosihmisiäkin oli paljon, saimme kyllä kaikki tehdä koko ajan töitä. Minä tulin paikalle mukanani vain meidän Kille rekihevoseksi, mutta Norpatar onneksi toi koko loppujengin isossa kuljetusautossaan. Hän ja hänenen tallityttönsä Jenni vetivät talutusratsastusta Rosaleen ja Halipulan kanssa. Henkka ajoi Esmellä lapsia reellä niin kuin minä Killenkin kanssa. Koska Johannes ja Lilli päästelivät menemään Finnan ja Juron vetämällä jättimäisellä reellä, johon mahtui 20 nassikkaa kerralla, pystyimme ajamaan lasten kanssa kunnon lenkit. Alkuperäinen suunnitelma oli viedä muutamaa lasta kerrallaan lyhyempi lenkki, mutta koska lenkityskerrat jäivät suuren reen ansiosta kahteen kierrokseen, pääsimme pidemmälle.
Päivä oli erinomainen! Kille viihtyi oikein hyvin, ja tuntui ihan nauttivan lasten seurasta, vaikka joku aina ehtikin sitä kielloista huolimatta hieroa hiekkaisilla lapasillaan silmistä. Kille ei kuitenkaan niin vähästä hätkähdä, vaan kiskoi reippaasti meidän pientä rekeä, jossa istui minun lisäkseni neljä pikkulasta. Poikalastenkin mielestä Killen kyydissä oli miehekästä ja coolia istua, onhan ori sentään musta, ja sen nimi kuulemma pitäisi olla Zorro, tai ainakin Killen tulisi olla Zorron hevonen. Minä tuumin reessä istuvalle poikanelikolle, että mitä he luulevat Killen öisin tekevän!
Nyt, kun vielä lunta on jäljellä, teimme erään lähitienoon tallin kanssa yhteistyötempauksena päivän hyvän työn. Sovimme nimittäin osallistuvamme hevosinemme johonkin päiväkodin riehaan. Porukkaa oli paikalla ihan kiitettävästi, joten vaikka meitä hevosihmisiäkin oli paljon, saimme kyllä kaikki tehdä koko ajan töitä. Minä tulin paikalle mukanani vain meidän Kille rekihevoseksi, mutta Norpatar onneksi toi koko loppujengin isossa kuljetusautossaan. Hän ja hänenen tallityttönsä Jenni vetivät talutusratsastusta Rosaleen ja Halipulan kanssa. Henkka ajoi Esmellä lapsia reellä niin kuin minä Killenkin kanssa. Koska Johannes ja Lilli päästelivät menemään Finnan ja Juron vetämällä jättimäisellä reellä, johon mahtui 20 nassikkaa kerralla, pystyimme ajamaan lasten kanssa kunnon lenkit. Alkuperäinen suunnitelma oli viedä muutamaa lasta kerrallaan lyhyempi lenkki, mutta koska lenkityskerrat jäivät suuren reen ansiosta kahteen kierrokseen, pääsimme pidemmälle.
Päivä oli erinomainen! Kille viihtyi oikein hyvin, ja tuntui ihan nauttivan lasten seurasta, vaikka joku aina ehtikin sitä kielloista huolimatta hieroa hiekkaisilla lapasillaan silmistä. Kille ei kuitenkaan niin vähästä hätkähdä, vaan kiskoi reippaasti meidän pientä rekeä, jossa istui minun lisäkseni neljä pikkulasta. Poikalastenkin mielestä Killen kyydissä oli miehekästä ja coolia istua, onhan ori sentään musta, ja sen nimi kuulemma pitäisi olla Zorro, tai ainakin Killen tulisi olla Zorron hevonen. Minä tuumin reessä istuvalle poikanelikolle, että mitä he luulevat Killen öisin tekevän!
291113
Minä täytän huomenna vuosia, ja sen kunniaksi tallimestarimme oli harjannut ja varustanut rakkaan Killeni valmiiksi tänään aamulla, kun menin talliin tehdäkseni sen itse. Killellä oli yllään heijastinpintelit ja sen hännässä ja suitsissa oli heijastimia - ja sen satulan alla oli uusi keltainen heijastava puoliloimi! Se oli minun synttärilahjani tallimestarilta. Killen mukavan lännensatulan nupissa roikkui valmiina minun kypäräni, jonka ympärillä oli heijastinnauhaa, ja heijastinliivini.
Hevosen kanssa tulee käyttää heijastimia aina, kun liikkuu liikenteessä. Talvella pimeässä, tihkussa ja lumipyryssä se on erityisen tärkeää. Meillä oli Killen kanssa oikein hyvä ja turvallinen olo liikkua, kun autot hidastivat jo kaukaa, kun kuskit näkivät meidät hyvissä ajoin. Kannattaa käyttää heijastimia - ihan oikeasti.
Minä täytän huomenna vuosia, ja sen kunniaksi tallimestarimme oli harjannut ja varustanut rakkaan Killeni valmiiksi tänään aamulla, kun menin talliin tehdäkseni sen itse. Killellä oli yllään heijastinpintelit ja sen hännässä ja suitsissa oli heijastimia - ja sen satulan alla oli uusi keltainen heijastava puoliloimi! Se oli minun synttärilahjani tallimestarilta. Killen mukavan lännensatulan nupissa roikkui valmiina minun kypäräni, jonka ympärillä oli heijastinnauhaa, ja heijastinliivini.
Hevosen kanssa tulee käyttää heijastimia aina, kun liikkuu liikenteessä. Talvella pimeässä, tihkussa ja lumipyryssä se on erityisen tärkeää. Meillä oli Killen kanssa oikein hyvä ja turvallinen olo liikkua, kun autot hidastivat jo kaukaa, kun kuskit näkivät meidät hyvissä ajoin. Kannattaa käyttää heijastimia - ihan oikeasti.
090913
Olimme oikein ruskaretkellä koko tallin voimin. Minä menin Killellä, tallimestarimme Sepolla ja tallipojat Ivyllä ja Totilla. Se oli tosimiesten reissu: vain me ja komeat orit. Kille oli niin kiltisti koko ajan.
Olen muuten innostunut sellaisesta ajatuksesta, että ryhtyisimme harrastamaan matkaratsastusta toden teolla. Nyt en sitä voi vielä Killen kanssa tehdä, koska ori ei ole vielä niin rautaisessa kunnossa, että kulkisi reippaasti edes kymmenen kilometriä viidestä puhumattakaan. Ideastani innostuneena olen kuitenkin vaatinut tallimestarin ja tallipojat mukaani kunnonkohotuspiiriin: ratsastamme jatkossa oreilla maastossa ainakin kahdesti, mielellään kolmesti joka viikko. Ehkä talvella Kille on tarpeeksi hyvässä kunnossa matkaratsastukseen!
Olimme oikein ruskaretkellä koko tallin voimin. Minä menin Killellä, tallimestarimme Sepolla ja tallipojat Ivyllä ja Totilla. Se oli tosimiesten reissu: vain me ja komeat orit. Kille oli niin kiltisti koko ajan.
Olen muuten innostunut sellaisesta ajatuksesta, että ryhtyisimme harrastamaan matkaratsastusta toden teolla. Nyt en sitä voi vielä Killen kanssa tehdä, koska ori ei ole vielä niin rautaisessa kunnossa, että kulkisi reippaasti edes kymmenen kilometriä viidestä puhumattakaan. Ideastani innostuneena olen kuitenkin vaatinut tallimestarin ja tallipojat mukaani kunnonkohotuspiiriin: ratsastamme jatkossa oreilla maastossa ainakin kahdesti, mielellään kolmesti joka viikko. Ehkä talvella Kille on tarpeeksi hyvässä kunnossa matkaratsastukseen!
010713
Ei tällaista säätä olekaan. Lämmintä on 25, varjossa tietenkin. Luojan kiitos asumme lähellä merta, niin että merituuli viilentää hieman. Silti on tukahduttavaa. Lähin hevosten uimarantakin on suljettu tänä vuonna.
En ole jaksanut kisata, valmentautua tai edes pitää omaa kuntoani yllä koko kesänä. Olen ottanut aurinkoa, syönyt jäätelöä - ja ollut Killeni kanssa. Tänään havahduin kahdeksan aikoihin illalla siihen, että olen maannut jo useamman tunnin Killen selässä selälläni, kun se on syönyt. Välillä olen tannut torkahtaakin.
Killen päällä makailuni on kirvoittanut kommentteja naapurilta, jolla on suora näköyhteys Killen ja ravuriorien laitumelle. Makailen Killen takapuolen päällä usein selälläni. Viime viikolla luin sen selässä kirjaa. Nousin selkään väärin päin, tuin kyynärvarteni orin takapuolen päälle ja asetin kirjan auki sen takamukselle. Kille ei piitannut, söi vain ja otti muutaman askeleen silloin tällöin. En uskaltaisi tehdä tätä minkään muun hevosen kanssa!
Ei tällaista säätä olekaan. Lämmintä on 25, varjossa tietenkin. Luojan kiitos asumme lähellä merta, niin että merituuli viilentää hieman. Silti on tukahduttavaa. Lähin hevosten uimarantakin on suljettu tänä vuonna.
En ole jaksanut kisata, valmentautua tai edes pitää omaa kuntoani yllä koko kesänä. Olen ottanut aurinkoa, syönyt jäätelöä - ja ollut Killeni kanssa. Tänään havahduin kahdeksan aikoihin illalla siihen, että olen maannut jo useamman tunnin Killen selässä selälläni, kun se on syönyt. Välillä olen tannut torkahtaakin.
Killen päällä makailuni on kirvoittanut kommentteja naapurilta, jolla on suora näköyhteys Killen ja ravuriorien laitumelle. Makailen Killen takapuolen päällä usein selälläni. Viime viikolla luin sen selässä kirjaa. Nousin selkään väärin päin, tuin kyynärvarteni orin takapuolen päälle ja asetin kirjan auki sen takamukselle. Kille ei piitannut, söi vain ja otti muutaman askeleen silloin tällöin. En uskaltaisi tehdä tätä minkään muun hevosen kanssa!
010413
Osallistuin Killen kanssa tänään leikkimielisiin laukkakisoihin Annan tallilla. Osallistujia oli vain viisi meidän lisäksi. Hauskaa oli, ja tallin omistaja oli pistänyt parastaan: itse laukoissa oli hauskaa, lapsille suunniteltu poniratsastus oli suosittua, tallin isäntä vei muksuja isolla heinäkärrylläkin, ja tallin maskotteja, kahta aasitammaa, sai taputella vapaasti, ja pienimmät saivat syöttää niille porkkanoitakin.
Itse kisassa sijoitus ei ratkaissut sitä, kuka pääsi palkinnoille. Me tulimme Killen kanssa nimittäin viimeisinä maaliin, mutta saimme kakkossijan. Vastassa kuitenkin oli yksi suomenhevonen, yksi täysiverinen ja kolme puoliveristä.
Kuulemma saimme korotuksen kakkoseksi tyyliseikkojen vuoksi. En tiedä, mitä se tarkoittaa. Killen ilopukkeja ehkä? Palkinnoksi Kille sai hienon vihreän riimunarun, ruusukkeen ja kunniakirjan Annan tallin Hankilaukkoihin osallistumisen johdosta!
Osallistuin Killen kanssa tänään leikkimielisiin laukkakisoihin Annan tallilla. Osallistujia oli vain viisi meidän lisäksi. Hauskaa oli, ja tallin omistaja oli pistänyt parastaan: itse laukoissa oli hauskaa, lapsille suunniteltu poniratsastus oli suosittua, tallin isäntä vei muksuja isolla heinäkärrylläkin, ja tallin maskotteja, kahta aasitammaa, sai taputella vapaasti, ja pienimmät saivat syöttää niille porkkanoitakin.
Itse kisassa sijoitus ei ratkaissut sitä, kuka pääsi palkinnoille. Me tulimme Killen kanssa nimittäin viimeisinä maaliin, mutta saimme kakkossijan. Vastassa kuitenkin oli yksi suomenhevonen, yksi täysiverinen ja kolme puoliveristä.
Kuulemma saimme korotuksen kakkoseksi tyyliseikkojen vuoksi. En tiedä, mitä se tarkoittaa. Killen ilopukkeja ehkä? Palkinnoksi Kille sai hienon vihreän riimunarun, ruusukkeen ja kunniakirjan Annan tallin Hankilaukkoihin osallistumisen johdosta!
220213
Loukkaannuin, kun eräs pikkutyttö sanoi Killeä tänään läskiksi. No ei varmana ole meidän Kille läski, se on lihasta! Teki mieli todeta jotain todella loukkaavaa, mutta pidin suuni: sehän oli vain lapsi. En voi opettaa lapsille sellaista kielenkäyttöä, joka oli mielessäni sillä hetkellä.
Sen sijaan katsoin Killeä kriittisesti. Ei, en nähnyt läskiä, vaan aikuistuneen, rakkaan sotaratsuni, pikku Killeni. Killestä on tullut ihan muhku suomenhevonen. Ei läskiä suomenhevosta, ei edes heinämahaista, vaan terveen pyöreä, lihaksikas, kiiltävä ja kaunis.
Illalla puunasin Killeni erityisen kauniiksi ihan vain huvikseni. Rakastan hevostani.
Loukkaannuin, kun eräs pikkutyttö sanoi Killeä tänään läskiksi. No ei varmana ole meidän Kille läski, se on lihasta! Teki mieli todeta jotain todella loukkaavaa, mutta pidin suuni: sehän oli vain lapsi. En voi opettaa lapsille sellaista kielenkäyttöä, joka oli mielessäni sillä hetkellä.
Sen sijaan katsoin Killeä kriittisesti. Ei, en nähnyt läskiä, vaan aikuistuneen, rakkaan sotaratsuni, pikku Killeni. Killestä on tullut ihan muhku suomenhevonen. Ei läskiä suomenhevosta, ei edes heinämahaista, vaan terveen pyöreä, lihaksikas, kiiltävä ja kaunis.
Illalla puunasin Killeni erityisen kauniiksi ihan vain huvikseni. Rakastan hevostani.
040213
Uusi vuosi on lähtenyt oikein hermostuttavissa merkeissä käyntiin. Varasin Miika Rossin pitämään meille kolmen estevalmennuksen sarjan kisakautta ajatellen helmikuussa, mutta Rossi joutui leikkaukseen ja on pakollisella sairaslomalla. Minä olen siis itse valmentanut Killeä nyt, paitsi pari viimeistä päivää, jotka olen pysynyt kokonaan poissa tallilta.
Toissa-aamuna ratsastaessani Killellä pudotin nimittäin silmälasini ja ori astui niiden päälle. Jäljelle jäi pelkkiä osia ja muovihiukkasia. Uudet tulevat, kunhan ne ehditään tehdä valmiiksi, mutta ratsastamisesta (tai muustakaan elämästä) ei tule nyt mitään: olen käytännössä sokea ilman silmälaseja.
Tallimestari kertoi, että Kille on ottanut yllättävistä vapaapäivistä ilon irti! Se on oikonut jalkojaan haassa oikeastaan aamusta iltaan. Kävelytyskoneessa se on pyörinyt kerran päivässä ravihevoset seuranaan, mutta kukaan ei ole ratsastanut sillä. Huomenna tallimestari aikoo kuulemma laittaa Killelle koppakärryt perään ja ajaa sillä melko reippaan lenkin ihan vain huvikseen, kun on kuulemma aikaa. Pitäisiköhän minun lisätä tallimestarin töitä, ettei vain ole liikaa aikaa ajattaa huvin vuoksi ratsuja?
Uusi vuosi on lähtenyt oikein hermostuttavissa merkeissä käyntiin. Varasin Miika Rossin pitämään meille kolmen estevalmennuksen sarjan kisakautta ajatellen helmikuussa, mutta Rossi joutui leikkaukseen ja on pakollisella sairaslomalla. Minä olen siis itse valmentanut Killeä nyt, paitsi pari viimeistä päivää, jotka olen pysynyt kokonaan poissa tallilta.
Toissa-aamuna ratsastaessani Killellä pudotin nimittäin silmälasini ja ori astui niiden päälle. Jäljelle jäi pelkkiä osia ja muovihiukkasia. Uudet tulevat, kunhan ne ehditään tehdä valmiiksi, mutta ratsastamisesta (tai muustakaan elämästä) ei tule nyt mitään: olen käytännössä sokea ilman silmälaseja.
Tallimestari kertoi, että Kille on ottanut yllättävistä vapaapäivistä ilon irti! Se on oikonut jalkojaan haassa oikeastaan aamusta iltaan. Kävelytyskoneessa se on pyörinyt kerran päivässä ravihevoset seuranaan, mutta kukaan ei ole ratsastanut sillä. Huomenna tallimestari aikoo kuulemma laittaa Killelle koppakärryt perään ja ajaa sillä melko reippaan lenkin ihan vain huvikseen, kun on kuulemma aikaa. Pitäisiköhän minun lisätä tallimestarin töitä, ettei vain ole liikaa aikaa ajattaa huvin vuoksi ratsuja?
Esteratsastusvalmennus 020912
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Oresama kutsui minut apuun siksi, että Kille kuulemma kieltää esteillä aivan yllättäen. Ratsastaja oli jo tarkistanut, että varusteissa ei ollut vikaa, eikä ori ollut kipeä.
Pyysin näyttämään, miten ratsukko hyppäsi. Kille näytti liikkuvan yhtä mielellään kuin ennen. Ensimmäisen esteen se hyppäsi komeasti, ja toisen edessä pysähtyi kuin seinään.
Pidin Oresamalle puhuttelun. Kille oli ehkä kerran tai kaksi kieltänyt harjoituksissa, ja sen jälkeen Oresama oli ryhtynyt ajattelemaan, että sillä on joku vaihe meneillään, ja siksi se kieltää aina. Tosiasiassa Kille kuitenkin teki äkkipysäyksen ainakin tällä kertaa siksi, että Oresama odotti sitä niin kovasti, että orista tuntui kuin sitä oltaisiin pyydetty siltä. Todistaakseni sanani hyppäsin hyvin toimivalla Killellä radan. Aluksi se oli kovin epävarma, mutta ensimmäisen esteen hypättyämme lähti musta suomenhevonen suorittamaan rataa niin kuin aina ennenkin.
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Oresama kutsui minut apuun siksi, että Kille kuulemma kieltää esteillä aivan yllättäen. Ratsastaja oli jo tarkistanut, että varusteissa ei ollut vikaa, eikä ori ollut kipeä.
Pyysin näyttämään, miten ratsukko hyppäsi. Kille näytti liikkuvan yhtä mielellään kuin ennen. Ensimmäisen esteen se hyppäsi komeasti, ja toisen edessä pysähtyi kuin seinään.
Pidin Oresamalle puhuttelun. Kille oli ehkä kerran tai kaksi kieltänyt harjoituksissa, ja sen jälkeen Oresama oli ryhtynyt ajattelemaan, että sillä on joku vaihe meneillään, ja siksi se kieltää aina. Tosiasiassa Kille kuitenkin teki äkkipysäyksen ainakin tällä kertaa siksi, että Oresama odotti sitä niin kovasti, että orista tuntui kuin sitä oltaisiin pyydetty siltä. Todistaakseni sanani hyppäsin hyvin toimivalla Killellä radan. Aluksi se oli kovin epävarma, mutta ensimmäisen esteen hypättyämme lähti musta suomenhevonen suorittamaan rataa niin kuin aina ennenkin.
Esteratsastusvalmennus 130112
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Kaksiosaisen valmennussessiomme toisessa osassa huomion keskipisteenä oli yleiskatsaus sekä ratsastajan että ratsun hyppytyylistä. Tiesin jo etukäteen, että molempien tyylit sopivat hyvin yhteen, mutta olisiko vielä parannettavaa?
Oresama oli harjoitellut viime kerralla esiin tulleita asioita ja suoritti rataa vähemmän hätäillen kuin ennen. Killelle tämä sopi oikein hyvin, ja se nautti hyppäämisestä saadessaan tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, niin kuin hevosen kuuluukin tehdä.
Kiinnitin Oresaman huomion hänen huojuviin käsiinsä ponnistuksessa ja alastulossa. Oresama ei nykäise ohjista, vaan ponnistusvaiheessa myötää jopa liikaa, ja alastulossa ohjat ovat suorastaan löysät. Teimme Killelle ihan pienen esteen, jonka ori sai ylittää ihan hitaassa laukassa, jotta ratsastaja ehtisi keskittyä ja nähdä virheensä.
Harjoituksen lopuksi Oresama sanoi, ettei tuo ole virhe. Kille kuulemma on nuorempana nostellut päätään pienestäkin syystä, koska sen suu oli arka liian kovakätisestä harjoitusratsastajasta. Koska Oresamalla on syynsä pidellä ohjia kuin kengännauhoja, annoin asian olla.
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Kaksiosaisen valmennussessiomme toisessa osassa huomion keskipisteenä oli yleiskatsaus sekä ratsastajan että ratsun hyppytyylistä. Tiesin jo etukäteen, että molempien tyylit sopivat hyvin yhteen, mutta olisiko vielä parannettavaa?
Oresama oli harjoitellut viime kerralla esiin tulleita asioita ja suoritti rataa vähemmän hätäillen kuin ennen. Killelle tämä sopi oikein hyvin, ja se nautti hyppäämisestä saadessaan tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, niin kuin hevosen kuuluukin tehdä.
Kiinnitin Oresaman huomion hänen huojuviin käsiinsä ponnistuksessa ja alastulossa. Oresama ei nykäise ohjista, vaan ponnistusvaiheessa myötää jopa liikaa, ja alastulossa ohjat ovat suorastaan löysät. Teimme Killelle ihan pienen esteen, jonka ori sai ylittää ihan hitaassa laukassa, jotta ratsastaja ehtisi keskittyä ja nähdä virheensä.
Harjoituksen lopuksi Oresama sanoi, ettei tuo ole virhe. Kille kuulemma on nuorempana nostellut päätään pienestäkin syystä, koska sen suu oli arka liian kovakätisestä harjoitusratsastajasta. Koska Oresamalla on syynsä pidellä ohjia kuin kengännauhoja, annoin asian olla.
Esteratsastusvalmennus 050112
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Ensimmäisenä aiheenamme piti olla ponnistukset. Siksi kokosin helpon, lyhyen 50cm korkean radan kentälle ja pyysin Oresamaa ratsastamaan sen Killellä tavalliseen tapaan. Koska ponnistukset sujuivat hyvin ja osuivat kohdilleen, päätimme keskittyä ajan säästämiseen radalla.
Pidin Oresamalle kertausharjoitukset siitä, minne ratsastajan katse kohdistuu ratsukon suorittaessa rataa. Hypätään yksi este kerrallaan. Kun se yksi este on hypätty loppuun, ajatellaan saman tien seuraavaa ja katsotaan liikkeen suuntaan.
Oresama on hätäinen ja kiireinen ihminen, joten hänellä on paha tapa tähyillä seuraavaa estettä jo ratsukon ollessa yhä ilmassa, pahimmassa tapauksessa jo ponnistusvaiheessa. Hän luulee säästävänsä aikaa, mutta tosiasiassa saakin hevosensa epäröimään hieman.
Tarkasti minun ohjeitani noudattaen turhautunut Oresama ratsasti hitaamman radan kuin oman päänsä mukaan mennessään. Sanoin, että harjoittelu tekee mestarin: tämä tapa on parempi, kunhan sen ensin harjoittelee automaattiseksi.
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Ensimmäisenä aiheenamme piti olla ponnistukset. Siksi kokosin helpon, lyhyen 50cm korkean radan kentälle ja pyysin Oresamaa ratsastamaan sen Killellä tavalliseen tapaan. Koska ponnistukset sujuivat hyvin ja osuivat kohdilleen, päätimme keskittyä ajan säästämiseen radalla.
Pidin Oresamalle kertausharjoitukset siitä, minne ratsastajan katse kohdistuu ratsukon suorittaessa rataa. Hypätään yksi este kerrallaan. Kun se yksi este on hypätty loppuun, ajatellaan saman tien seuraavaa ja katsotaan liikkeen suuntaan.
Oresama on hätäinen ja kiireinen ihminen, joten hänellä on paha tapa tähyillä seuraavaa estettä jo ratsukon ollessa yhä ilmassa, pahimmassa tapauksessa jo ponnistusvaiheessa. Hän luulee säästävänsä aikaa, mutta tosiasiassa saakin hevosensa epäröimään hieman.
Tarkasti minun ohjeitani noudattaen turhautunut Oresama ratsasti hitaamman radan kuin oman päänsä mukaan mennessään. Sanoin, että harjoittelu tekee mestarin: tämä tapa on parempi, kunhan sen ensin harjoittelee automaattiseksi.
Kouluratsastusvalmennus 200111
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Aluksi katsoimme, miten oma harjoittelu on edistänyt viime valmennuksessa huomaamamme ongelman korjautumista. Oresama oli ollut ahkera, koska Kille jaksoi pitää yllä komeaa muotoa kauan.
Ryhdyimme taivuttelemaan Killeä seuraavaksi. Oresaman tuli ratsastaa sulku- ja avotaivutuksia käynnissä, jotta ori herkistyisi. Se meni oikein hienosti ja kauniisti. Killen taipumisessa ei ole ennenkään ollut ongelmaa, mutta asia oli tarkastettava: ehkä muodossa kulkeminen vaatii vielä melko kokemattomalta orilta niin paljon lihasvoimaa, että se jäykistyy.
Viimeisenä ennen koulukilpailukautta laitoin Oresaman ratsastamaan kotikutoista kouluraraa. Ratsukko teki liikkeitä sitä mukaa, kun huutelin heille ohjeita kentän keskeltä. Radasta ei tullut mitään yhtenäistä ja kaunista, mutta se oli vain minun syyni, kun en suunnitellut liikkeitä eteenpäin. Kille ja Oresama sen sijaan ovat valmiita kilpailuihin!
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Aluksi katsoimme, miten oma harjoittelu on edistänyt viime valmennuksessa huomaamamme ongelman korjautumista. Oresama oli ollut ahkera, koska Kille jaksoi pitää yllä komeaa muotoa kauan.
Ryhdyimme taivuttelemaan Killeä seuraavaksi. Oresaman tuli ratsastaa sulku- ja avotaivutuksia käynnissä, jotta ori herkistyisi. Se meni oikein hienosti ja kauniisti. Killen taipumisessa ei ole ennenkään ollut ongelmaa, mutta asia oli tarkastettava: ehkä muodossa kulkeminen vaatii vielä melko kokemattomalta orilta niin paljon lihasvoimaa, että se jäykistyy.
Viimeisenä ennen koulukilpailukautta laitoin Oresaman ratsastamaan kotikutoista kouluraraa. Ratsukko teki liikkeitä sitä mukaa, kun huutelin heille ohjeita kentän keskeltä. Radasta ei tullut mitään yhtenäistä ja kaunista, mutta se oli vain minun syyni, kun en suunnitellut liikkeitä eteenpäin. Kille ja Oresama sen sijaan ovat valmiita kilpailuihin!
Kouluratsastusvalmennus 100111
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Tänään keskityimme Killen muotoon. Pyysin Oresamaa kokoamaan orinsa ja ratsastamaan sen kunnollisessa muodossa läpi helpohkojen tehtävien.
Alussa kaikki näytti sujuvan oivallisesti. Silmä lepäsi Killessä. Ori oli kuin tanssija; ei ollenkaan hevosmaisen raskas, vaan kulki vaivattoman ja keveän näköisesti. Se kantoi itsensä kauniisti, piti takajalkansakin kunnolla allaan toisin kuin nuorena, jolloin sen tapa oli kulkea ikään kuin jalkojaan raahaten.
Sitten jotain tapahtui. Kesken kaiken Kille ryhtyi pullistelemaan ratsastajaa vastaan ja lopulta venähti pitkäksi kuin naapurin mummon vanha työhevonen. Oresama sanoi, että ei se kauaa jaksa kulkea hyvin, ellei sillä ole kannustinta, kuten yleisöä. Minä sanoin, että sen pitää jaksaa. Neuvoin ratsastamaan pohkeella kunnolla loppuun asti ja pitämään ohjastuntuman kevyenä mutta napakkana. Istunnan suurta vaikutustakaan ei koskaan saa unohtaa: jos Oresama uskoo Killen kulkevan muodossa, sehän kulkee.
Ratsukko sai kotiläksyksi toistoja ja harjoituksia.
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Tänään keskityimme Killen muotoon. Pyysin Oresamaa kokoamaan orinsa ja ratsastamaan sen kunnollisessa muodossa läpi helpohkojen tehtävien.
Alussa kaikki näytti sujuvan oivallisesti. Silmä lepäsi Killessä. Ori oli kuin tanssija; ei ollenkaan hevosmaisen raskas, vaan kulki vaivattoman ja keveän näköisesti. Se kantoi itsensä kauniisti, piti takajalkansakin kunnolla allaan toisin kuin nuorena, jolloin sen tapa oli kulkea ikään kuin jalkojaan raahaten.
Sitten jotain tapahtui. Kesken kaiken Kille ryhtyi pullistelemaan ratsastajaa vastaan ja lopulta venähti pitkäksi kuin naapurin mummon vanha työhevonen. Oresama sanoi, että ei se kauaa jaksa kulkea hyvin, ellei sillä ole kannustinta, kuten yleisöä. Minä sanoin, että sen pitää jaksaa. Neuvoin ratsastamaan pohkeella kunnolla loppuun asti ja pitämään ohjastuntuman kevyenä mutta napakkana. Istunnan suurta vaikutustakaan ei koskaan saa unohtaa: jos Oresama uskoo Killen kulkevan muodossa, sehän kulkee.
Ratsukko sai kotiläksyksi toistoja ja harjoituksia.
Kouluratsastusvalmennus 010111
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Oresaman ja Killen vuosi pyörähtää käyntiin kouluratsastuspaketilla. Tänään katsottiin, missä kunnossa ratsukko on talven jäljiltä.
Kille ainakin porskutti innokkaana uudelle valmennuskaudelleen. Se oli hyvin kuuliaisella tuulella alusta asti, ja toimi oikein hyvin sekä avaavissa että sulkevissa liikkeissä. Oresamakin oli päättäväinen ja halusi selkeästi näyttää, mihin hänen ykkösratsunsa pystyy parhaimmillaan.
Kunto on myös kohdillaan sekä ratsastajalla että ratsulla. Luulenkin, että voimme aloittaa suoraan vaativat harjoitukset seuraavilla valmennuskerroilla.
Ratsukko ei ollut kehittänyt uusia merkittäviä ongelmia sitten viime tapaamisemme, mutta eteenpäin ratsukko on päässyt kahdestaankin siitä, mihin sen viimeksi jätin. Esimerkiksi Kille on roimasti lennokkaampi kuin nuorempana, ja se malttaa pitää takajalkansa paremmin allaan kuin ennen.
Oresama ja Kille (valmentajana Miika Rossi = Oresama)
Oresaman ja Killen vuosi pyörähtää käyntiin kouluratsastuspaketilla. Tänään katsottiin, missä kunnossa ratsukko on talven jäljiltä.
Kille ainakin porskutti innokkaana uudelle valmennuskaudelleen. Se oli hyvin kuuliaisella tuulella alusta asti, ja toimi oikein hyvin sekä avaavissa että sulkevissa liikkeissä. Oresamakin oli päättäväinen ja halusi selkeästi näyttää, mihin hänen ykkösratsunsa pystyy parhaimmillaan.
Kunto on myös kohdillaan sekä ratsastajalla että ratsulla. Luulenkin, että voimme aloittaa suoraan vaativat harjoitukset seuraavilla valmennuskerroilla.
Ratsukko ei ollut kehittänyt uusia merkittäviä ongelmia sitten viime tapaamisemme, mutta eteenpäin ratsukko on päässyt kahdestaankin siitä, mihin sen viimeksi jätin. Esimerkiksi Kille on roimasti lennokkaampi kuin nuorempana, ja se malttaa pitää takajalkansa paremmin allaan kuin ennen.
110910
Ratsastusreissun aika! Maalaishiiremme Kille pääsi kaupunkiin - tai oikeammin tuonne kuntamme keskustaan ostamaan kanssani kahvipakettia. Kyllä poika hyvin käyttäytyi liikenteessä, ei voi muuta sanoa. Se meni nätisti kuin mallioppilas, ei pelännyt yhtään mitään, eikä pelleillyt. Muutama pikkulapsi hevostani kävi taputtelemassa, ja tottahan Kille siitä piti ja osasi käyttäytyä esimerkillisesti. Ei minulla ole mitään moitittavaa.
Seb suhaan kotioloista minulla on pahaakin sanottavaa. Nuo muut suomenhevoset eivät oikein viitsi ottaa Killeä kunnolla huomioon, ja se on päivät aika yksin, vaikka jakaakin hakansa. Onneksi puoliverikaverit Nessi ja Atte sentään leikkivät Killenkin kanssa, jos niin voi sanoa, ja näiden hevosten seurasta Kille-poikakin pitää, vaikka onkin hieman liian iso ja vahva niiden leikkeihin. Onneksi hevoseni osaa edes varoa.
Yhteisvetona voisi siis sanoa syksyn kuluneen oikein mukavasti. Ainoa suurempi huolenaiheeni on laidunkaudelta asti vaivannut jonkin sortin ihottuma pojun kyljissä. Karvaa vain putoilee, kun hevonen hieroo itseään aitoja sun muita vasten.
Ratsastusreissun aika! Maalaishiiremme Kille pääsi kaupunkiin - tai oikeammin tuonne kuntamme keskustaan ostamaan kanssani kahvipakettia. Kyllä poika hyvin käyttäytyi liikenteessä, ei voi muuta sanoa. Se meni nätisti kuin mallioppilas, ei pelännyt yhtään mitään, eikä pelleillyt. Muutama pikkulapsi hevostani kävi taputtelemassa, ja tottahan Kille siitä piti ja osasi käyttäytyä esimerkillisesti. Ei minulla ole mitään moitittavaa.
Seb suhaan kotioloista minulla on pahaakin sanottavaa. Nuo muut suomenhevoset eivät oikein viitsi ottaa Killeä kunnolla huomioon, ja se on päivät aika yksin, vaikka jakaakin hakansa. Onneksi puoliverikaverit Nessi ja Atte sentään leikkivät Killenkin kanssa, jos niin voi sanoa, ja näiden hevosten seurasta Kille-poikakin pitää, vaikka onkin hieman liian iso ja vahva niiden leikkeihin. Onneksi hevoseni osaa edes varoa.
Yhteisvetona voisi siis sanoa syksyn kuluneen oikein mukavasti. Ainoa suurempi huolenaiheeni on laidunkaudelta asti vaivannut jonkin sortin ihottuma pojun kyljissä. Karvaa vain putoilee, kun hevonen hieroo itseään aitoja sun muita vasten.
010610-310710
Kille on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella
Kille on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella
200510
Kille on kasvanut ja vankistunut. Tämä jatkuva kiipeily ja maastoilu on tehnyt sille todella hyvää, mutta tänään hioimme koulua. Kentällä oli kuuma, kuten uskoa voi, mutta silti kultainen Killeni pisti parastaan. Se ei ollut edes levottomalla tuulella useiden muiden ratsujen tapaan.
Hiki liimasi paidan selkääni ja satulan killen selkään. Jo vartin kuluttua ratsastuksemme oli muuttunut treenistä kidutukseksi, ja päätimme lopettaa kokonaan. Kastelin koko hevosen vedellä vesikarsinassa heti takaisin tallin viileyteen päästyämme.
Illemmalla kävimme vielä maastossa kävelemässä ilman satulaa. Ilta oli jo viilennyt ja kaikki oli muutenkin mukavampaa, kuin päivällä kuuman auringon alla.
Kille on kasvanut ja vankistunut. Tämä jatkuva kiipeily ja maastoilu on tehnyt sille todella hyvää, mutta tänään hioimme koulua. Kentällä oli kuuma, kuten uskoa voi, mutta silti kultainen Killeni pisti parastaan. Se ei ollut edes levottomalla tuulella useiden muiden ratsujen tapaan.
Hiki liimasi paidan selkääni ja satulan killen selkään. Jo vartin kuluttua ratsastuksemme oli muuttunut treenistä kidutukseksi, ja päätimme lopettaa kokonaan. Kastelin koko hevosen vedellä vesikarsinassa heti takaisin tallin viileyteen päästyämme.
Illemmalla kävimme vielä maastossa kävelemässä ilman satulaa. Ilta oli jo viilennyt ja kaikki oli muutenkin mukavampaa, kuin päivällä kuuman auringon alla.
161009
No niinhän minä sitten vain uuden kilparatsun löysin hyvin, vaikka uskoin sen olevan hankalaa näillä kriteereillä. Hyvä, kiltti, kaunis, nopea, osaa hypätä, hienosukuinen, komeanniminen... Kille täytti kriteerit loistavasti, ja niinpä se saapui meille alkukuusta ja tästä yhteinen taipaleemme alkaa.
Nyt on suunnitteilla ihan vain toisiimme tutustumista muunmuassa maastolenkeillä, pienellä estetreenillä ja ehkä helpoilla kisaluokillakin. Ensikuun puolelle tai ihan loppukuuhun taitaa lykkääntyä se varinainen yhteisen kisarupeaman alku.
Kille vaikuttaa oikein mukavalta nuorelta orilta hyvine käytöstapoineen ja komeine liikkeineen ratsuna. Ulkonäköäkään ei miehestä puutu...
No niinhän minä sitten vain uuden kilparatsun löysin hyvin, vaikka uskoin sen olevan hankalaa näillä kriteereillä. Hyvä, kiltti, kaunis, nopea, osaa hypätä, hienosukuinen, komeanniminen... Kille täytti kriteerit loistavasti, ja niinpä se saapui meille alkukuusta ja tästä yhteinen taipaleemme alkaa.
Nyt on suunnitteilla ihan vain toisiimme tutustumista muunmuassa maastolenkeillä, pienellä estetreenillä ja ehkä helpoilla kisaluokillakin. Ensikuun puolelle tai ihan loppukuuhun taitaa lykkääntyä se varinainen yhteisen kisarupeaman alku.
Kille vaikuttaa oikein mukavalta nuorelta orilta hyvine käytöstapoineen ja komeine liikkeineen ratsuna. Ulkonäköäkään ei miehestä puutu...
230509-090809
Kille on laitumella.
Kille on laitumella.
Jälkikasvu
201010 t. Erkinheimon Krokotiilinkyynel (e: Mielikuvituksen Tuote)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti