keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Rain And Angels RR



Nimi: Rain And Angels RR VH15-031-0983 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu: Suomalainen puoliverinen Painotus: Estepainotus
Säkäkorkeus: 170cm Koulutustaso: ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt: 17.01.-14(27v) Meriitit: YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I



Elsa kuoli vanhuuteen 25.9.2019.

 



Kuvat © Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0


Elsa oli toivottu ja odotettu tamma. Samasta yhdistelmästä oli yritetty Yorcaan varsoja jo useita kertoja, mutta joka kerta tamma loi varsansa. Elsankin kanssa odotukset pidettiin minimissä: todennäköisesti varsaa ei tule. Kun Touch the Rain kuitenkin synnytti terveen tammavarsan, juhlittiin tallissa monta päivää. Elsan syntymästä oltiin niin iloisia, että tamman suunniteltiin aloittavan uuden enkeliteemaisen nimiperheen Yorcaan. Siitostammaahan Elsasta kaavailtiin jo ennen kuin se syntyi!
Elsa on lempeä tamma. Yorcan nuorimmaiset tapaavat sitä harjailla ja rapsutella, sillä se suhtautuu jopa äänekkäisiin ja arvaamattomiin pikkulapsiin rauhallisen ystävällisesti. Uudet työntekijätkin aina aloittavat Elsan kanssa, se kun on niin vaivaton. Suitsiminen ja satulointi eivät tuota ongelmia nekään. Hännän pintelöimisestä Elsa ei kuitenkaan pidä, vaan viuhtoisi häntäänsä hermostuneesti edestakaisin: se yhdistää pintelöinnin kuljetukseen, eikä Yorcan rekka ole mikään Elsan lempipaikka. Sinne se suostuu kyllä talutettavaksi, vaikka näyttääkin selvästi, ettei arvosta matkustamista ollenkaan.
Vaikka lasten ja monen aikuisenkin on vaikeaa istua Elsan energisissä ja isoissa askelissa, on tammalla ratsastaminen silti mukavaa. Se on kuuliainen niin kisoissa kuin kotonakin. Se hyppää esteitä innostuneena ja vaivattomasti, mutta ei kuumu liikaa. Matalimmilla esteillä on lasten hyvä harjoitella kotona, Elsa kun hyppää kuuliaisesti maapuomeillakin. Kilpailuissa tamma puolestaan loistaa 160-senttisten ratojen tähtenä rohkeasti.
Kouluratsastus on Elsan kanssa jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka siihen ei olekaan mitään hyvää syytä. Tamma nimittäin pitää kouluratsastuksesta ja tekee annetut tehtävät innokkaasti. Se kilpailee kouluradoilla harvemmin kuin estekentillä, mutta on kouluratsunakin kisoissa tyynni, itsevarma ja iloinen.
Mitä vanhemmaksi Elsa on käynyt, sitä enemmän sen kanssa on maastoiltu. Se on tasainen ja rauhallinen tamma, joka ei turhia säiky. Maastoesteillä se ei ole kuitenkaan parhaimmillaan: Elsa on joskus liukastunut hypätessään. Vaikka liukastuminen oli vaaraton sillä kertaa, alkoi Elsa arastella etenkin kiinteiden esteiden hyppäämistä maastossa. Kyllä se yleensä ihan hyvin hyppää, mutta siitä näkee, miten sitä jännittää.
Muiden hevosten kanssa Elsa joko tulee loistavasti toimeen tai ei ollenkaan. Yleensä se ottaa uudetkin tammat hyvin laumaan, mutta joitain tiettyjä hevosia se ei jostain kumman syystä voi sietää. Elsan oikut kuitenkin tunnetaan Yorcassa. Se saa tutustua hevosiin ensin rauhassa viereisestä haasta, jos uusia turpia pitää lisätä sen porukkaan. Tällä tavalla henkilökunta näkee nopeasti, miten Elsa vieraisiin suhtautuu.
Omaa ensimmäistä varsaansakin Elsa jostain syystä hylki. Kun varsa kasvoi aikuiseksi, se kuului harvoihin Elsan sydämestään inhoamiin hevosiin.
Tämän kummallisuuden lisäksi Elsassa ei oikeastaan ole muuta vikaa.


Anti Gravity
fwb, 170cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II
Nameless Liberty
fwb, 172cm, evm
Dead Freedom
fwb, 173cm, evm
No Name
fwb, 171cm, evm
No Sense
fwb, 168cm, evm
Could Be Batman
fwb, 168cm evm
Nonsense
fwb, 167cm, evm
Touch The Rain
fwb, 168cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III
Forest Fruit
fwb, 170cm, evm
Never More
fwb, 174cm, evm
Tropical Fruit
fwb, 165cm, evm
Touch The Sky
fwb, 164cm, evm
Silver Skyline
fwb, 169cm, evm
Touch The Dream
fwb, 162cm, evm
Anti Gravity oli lupaava ratsu jo nuorena. Heti, kun sen myynnistä alettiin huhuilla, Yorcasta otettiin sen kasvattajaan yhteyttä ostotarkoituksissa. Yorcaan Anti Gravity päätyikin ja aloitti kilpailemisen esteillä, koulussa ja kenttäratsastuksessa. Sen ykköslaji oli esteratsastus, mutta muissakin lajeissa ori saavutti mainetta ja kunniaa. Myöhemmin kiltistä Anti Gravitysta tuli säästellen käytetty siitosori. Hevonen on 170cm korkea ryhdikäs ruunikko.
Nameless Liberty oli 172cm korkea punaruunikko, ja luonteeltaan oikea herrasmies. Se oli kasvattajansa, Pukkilan Timon ilo ja ylpeys. Oriistaan kovin tarkka ja kateellinen mies ei antanut astuttaa hevosellaan kuin omia tammojaan. Tästä säännöstä on olemassa vain yksi poikkeus: Salla Pukkilan, T. Pukkilan isosiskon paras tamma astutettiin Nameless Libertyllä. Oria oltaisiin silti kovasti haluttu käyttää, koska se periytti niin upeaa luonnetta ja hienoa rakennetta, ja koska se oli aikoinaan ollut menestynyt kilparatsu niin este- kuin kenttäratsastuksessakin. Ori kuoli 32-vuotiaana vanhuuteen kokonaan sairastelematta. Siitä jäi maailmalle viisi varsaa, joista neljä on yhä T. Pukkilan omistuksessa.
173-senttiseltä Dead Freedomilta taisi Anti Gravity periä kauniin ruunikon värinsä. Myös Dead Freedom oli läsipäinen ja ryhdikäs esteratsu, mutta jonkin verran pojanpoikaansa korkeampi. Luonne sillä kuitenkin oli voimakas. Koska jo nuorena oriista näki, että sillä oli esteratsun kykyjä, se päätettiin ruunata, koska orina se oli liian mahdoton tapaus kilpaillakseen vakavasti. Ennen ruunaamista hevoselta otettiin talteen pakasteita, joilla se myöhemmin sai neljä komeaa varsaansa.
No Name oli kovatasoinen yleisratsu. Esteitä se hyppäsi 140cm ratana ja kulki myös korkeaa koulua. Kenttäratsastuksessakin hevonen oli keskimääräistä parempi, ja kokeili se joskus myös muutamaa lännenratsastuksen lajia ihan vain huvikseen. Ratsu palkittiin laatuarvosteluissa sen lopetettua uransa. Myöhemmin siitä tuli jalostushevonen, ja sen kaikki varsat on nimetty sen mukaan. No Name oli ihmisiä kohtaan kiltti tamma, mutta hevosia kohtaan niin äkäinen, että sen tarhaseuraksi ostettiin lopulta äkäinen vanha kilipukki. Sen kanssa hevonen tuli toimeen mainiosti.
No Sense oli 168cm korkea Torniossa syntynyt ruunikko tamma. Se oli melko vaatimaton suvultaan, mutta sen omistajat, Esko Mäensisusta ja Salla Pukkila näkivät tammassa potentiaalia. Ratsu saikin kilpailla esteratsastuksessa aktiivisesti. Vaikka hevonen aluksi menestyikin vain joten kuten, Mäensisusta ja Pukkila eivät luovuttaneet, vaan Mäensisus valmentautui hevosellaan ja harjoitteli ahkerasti. No Sensestä ei koskaan tullut kansainvälistä supertähteä, mutta Suomen rajojen sisäpuolella sen nimi, tarina ja saavutukset tunnetaan kyllä. Kilpailutauoillaan hevonen sai kaksi varsaansa peräkkäisinä vuosina.
Harrastehevosena jo kypsään ikään ehtineellä miehellä elänyt Could Be Batman oli 168cm korkea musta ori. Ratsusta ei ole säilynyt muuta tietoa kuin sen rekisteröintitiedot, satoja valokuvia ja sen isännän rakastavat päiväkirjamerkinnät. Niiden mukaan ori oli luonteikas, mutta kuitenkin ehdottomasti käsiteltävissä. Valokuvista taas näkee, että Batman oli sporttinen, terve ja hyvärakenteinen. Varsoja orille on rekisteröity yksi.
Hevosista koko maailman rakastetuimpia oli ehdottomasti Nonsense, 167-senttinen ruunikko harrastetamma. Se ostettiin tyttölapsen ensihevoseksi, vaikka se oli vasta nuori, ja kiltti kun oli, se sopi tehtäväänsä täydellisesti. Tytön isä tahtoi hevosesta varsan, ja niin Nonsense sai ainoan pienokaisensa. Kun tamman nuoren omistajan kaikki aika alkoi mennä koulunkäyntiin, hän keksi vuokrata hevosensa ratsastuskoululle neljänä päivänä viikossa. Siellä Nonsense oli täydellisesti elementissään. Se rakasti lapsia niin paljon, että vielä enemmän rakastivat vain lapset sitä.

Touch The Rain oli virallisesti estepainotteinen, tosiasiassa yleispainotteinen tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi 160-senttisiä rataesteitä ja koulua tasolla vaB. Myös kenttäratsastusta tamma kokeili harrastemielessä. Luonne tammalla on todellakin kohdellaan, ja sitä onkin miellyttävä käsitellä joka tilanteessa. Nykyään tämä 168-senttinen raudikko on jo kisaeläkkeellä ja saanut yhden varsan
Suuri ja massiivinen, 170cm korkea Forest Fruit ei ehkä hyppääjältä näyttänyt, mutta se selvitti 150cm korkeita ratoja silkalla ponnistusvoimalla. Orin ratsastajat sanoivat, että tuntui kuin olisi hypännyt jollain suurella koneella: ori oli luotettava hyppääjä ja eteni käsittämättömällä voimalla. Muutenkin tämä nelisukkainen, läsipäinen ruunikko oli kiltti ja rehellinen ori. Menestyksekkään kisauran jälkeen hevosesta tuli siitosori, ja edelleen se elää Aleksi ja Riika Lillebergin tilalla Ivalossa.
Never Moren kasvatti ja kilpailutti Aleksi Lillebergin isä, Arto Lilleberg. Ori ehti kuolla Arto Lillebergin omistuksessa, mutta sen talliin jääneet kuusi varsaa peri Aleksi. Muualle oli myyty kahdeksan varsaa. Noin menestyneen siitosorin Never Moresta teki sen kunniakas ura kenttäratsuna ennen siitosorin päiviä. Tämä kiltti 174cm korkea ruunikko oli kestävä ja työteliäs ratsu. Se vietiin laatuarvosteluihinkin sen lopetettua kilpailemisen.
Punarautias läsipäinen, herasilmäinen Tropical Fruit menestyi näyttelyissä. Vaikka se oli keskikokoinen, 165cm korkea, sillä oli upea rakenne. Myös estekilpailuissa tamma starttaili varovaisesti. Kykyjä sillä oli selkeästi, mutta omistaja ei tahtonut ajaa hevostaan loppuun. Pian ratsu muuttuikin siitostammaksi ja sai neljä varsaansa. Kaikille se periytti kauniin rakenteensa, vaikka yksikään ei perinyt emänsä väriä.
Touch The Sky oli Lillebergin Riikan hevonen jo ennen kuin Riika meni naimisiin. Tammalta odotettiin paljon kenttäkilpailuissa, ja tämä 164-senttinen ruunikko vastasi odotuksiin helposti. Kenttäkisoja oli kuitenkin kovin vähän Joensuun tienoilla, ja koska Riika ei halunnut matkustaa, ryhtyi hän hevosineen kilpailemaan estepuolella. Tottakai Touch The Sky oli hyvä hyppääjä. Tamma sai kaksi varsaa kisatauoillaan ja hevonen elää edelleen Lillebergin hevossiittolassa.
Silver Skyline on lähtöisin Rovaniemeltä, mutta jo varsana se muutti Joensuun tienoille. Siitoseläin oli hevosesta tarkoitus tehdä, ja niin tehtiinkin, mutta nuoremmalla iällä hevonen sai myös kilpailla ahkerasti. Se menestyi melko hyvin esteradoilla. Näyttelyissäkin komea ratsu tienasi itselleen arvonimiä ja palkintoja. Kantakirjaan se pääsi vasta ensimmäisen varsan synnyttyä. Hevonen oli 169cm korkea ruunikko ja neljän varsan isäorii, ja se kuoli 28-vuotiaana vanhuuteen.
Touch The Dream -niminen tamma syntyi syksyisessä Sipoossa. Sillä kilpailtiin ahkerasti, ja se oli taitava ratsu. Tamma menestyi myös ulkomailla: se vietti yhteensä neljä vuotta nuoruudestaan Saksassa ja Itävallassa. Kun kaikki mahdollinen oli jo kilpauralla saavutettu, päätettiin nuoresta ratsusta tehdä siitostamma. 162-senttinen ruunikko ei kuitenkaan tullut millään kantavaksi. Eläinlääkäri tutki asian ja ehdotti, että toinen tamma kantaisi varsan tämän puolesta. Koska pelkkä sijaisemän kantavaksi saaminen oli kallis ja epävarma operaatio, asiaa harkittiin tarkkaan. Touch The Dream oli kuitenkin arvokas tamma, joten sille päätettiin tehdä neljä varsaa. Jokainen varsoista oli jo pienenä korvaamattoman kallis ja arvokas, ja ne myytiin vain huippukoteihin.


Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
28.02.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
04.03.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
11.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
12.10.-14 Zurück ERJ/150cm 1/10
12.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 6/40
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 5/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
05.03.-15 Shadow ERJ/160cm 6/40
08.03.-15 Skyline ERJ/160cm 7/50
21.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
25.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
26.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
30.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
05.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 3/40
05.05.-15 El Futuro ERJ/160cm 5/30
11.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
17.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 1/40
17.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
20.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
10.06.-15 Whispering Heaven ERJ/160cm 1/30
20.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
21.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
22.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
24.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
25.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
26.09.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
30.09.-15 Runoratsut KRJ/PSG, KRJ-Cup 5/71
11.10.-15 Filmur ERJ/160cm 2/23
13.10.-15 Filmur ERJ/160cm 4/23
17.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
20.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 1/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
23.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
24.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
27.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.11.-16 Old School Sporthorses KRJ/Int.I 4/19
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/13
02.03.-17 Priton KRJ/Int.I 7/63
04.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
05.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/13
06.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/13
08.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
09.03.-17 Priton KRJ/Int.I 2/63
10.03.-17 Priton KRJ/Int.I 5/63
11.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
12.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
13.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
14.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
19.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
20.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 3/30
26.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
27.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
29.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
19.04.-17 Stratocaster KERJ/CIC3 3/13
11.05.-17 Järnby KRJ/Int.I 2/15
12.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/26
15.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 5/26
18.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 1/26
27.05.-17 Doomsday KERJ/CIC4 1/5
01.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
01.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
04.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 4/30
04.06.-17 Simora KERJ/CIC3, tarinakisa 1/1, tarina
05.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
05.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
06.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 1/30
07.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
07.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
08.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
13.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
15.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
15.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 4/30
17.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 2/30
17.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
19.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
20.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
20.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
23.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
24.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 1/30
25.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
30.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
11.06.-17 Silver Hoof KRJ/VaA 4/30
05.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 2/16
07.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 1/16
11.02.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
17.02.-18 Priton KRJ/Int.I 2/30
19.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.03.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
13.03.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
14.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
18.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
19.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 2/21
20.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
21.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
25.04.-18 Supernatural KRJ/Int.I 2/26
26.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
27.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
29.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
04.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
07.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
11.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
13.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 4/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
01.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 2/21
03.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 4/21
15.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 1/21



Toukokuu 2016
Olisi varmaan jo hyvä aika ilmoittaa meidän Elsaa laatiksiin, kun se on jo kauan ollut periaatteessa niihin valmis. Minua kuitenkin on jännittänyt niin kovasti viedä se tuomarien eteen katseltavaksi. Mitä jos arvioin Elsan olevan paljon parempi kuin se todellisuudessa on? Mitä jos siitä ei tykätä? Jos se tuomitaan yksinkertaisesti huonoksi hevoseksi?
Näiden kysymyksien kanssa masennellessani päätti tallimestarimme patistella minut Elsan kanssa maastoon. Menimme pitkään, ja eräällä hyvällä pätkällä laitoin Elsan laukkaamaan kolme kilometriä yhteen menoon niin kovaa kuin se jaksoi. Kiitolaukka tuntui ihan lentämiseltä ja se oli helppoa kuin hengittäminen. Yhtäkkiä muistin, miten paljon vaikeuksia minulla oli pari vuotta sitten ollut Elsan jättimäisten askelten kanssa. Nykyään sen isot askeleet tuntuivat itse asiassa tavallisilta, ja kiitolaukassa sen mahtava vauhti ja mahtipontinen ryhti olivat kuin raketin selässä matkustamista. Ja silti, nopeimmillaankin, minun pieni Elsani oli täysin hallittavissani ja turvallisen tuntuinen ratsu.
Pitkän laukan jälkeen annoin Elsan ravailla kiertoteitä kotiinpäin. Tallimestari oli ihan oikeassa pakottaessaan meidät ulos. Ahdistukseni jäi polulle. Se putosi harteiltani siinä vaiheessa, kun Elsa junttasi kavionsa kiinni maahan laukatessaan niin kovaa, että silmistäni valui vesi. Kyllä minä voin sen ilmoittaa, eikä sitä huonoksi hevoseksi haukuta!
Huhtikuu 2016
Kävimme eräänä sateisena päivänä alkukuusta rannalla laukkaamassa. Elsalla on suuri, näyttävä laukka ja ajattelin mennä rantaviivaa pitkin. Kuvittelin jo etukäteen, miten mahtipontiselta se näyttäisi, ja miten hienolta sen määrätietoiset askeleet minusta tuntuisivat. Mielikuvissani meitä katselevat koiranulkoiluttajat sun muut mykistyisivät, koska näyttäisimme niin uljailta ja kauniilta. Toisinpa vain kävi, niin kuin aina.
Ajattelin tehdä näyttävän sisääntulon pusikosta laukassa, jatkaa sitten rantaviivaa ja kadota vastapäiseen metsään ennen kuin hidastaisin Elsan raviin. Ehdin suorittaa juuri ja juuri näyttävän sisääntulon, kun Elsa kaarsi tiukasti kohti vettä. Menetin tasapainoni enkä saanut ohjattua Elsaa enää takaisin rantaviivalle, vaikken sen selästä pudonnutkaan. Toinen jalustinkin luiskahti jalastani.
Juuri kun olin saamaisillani tasapainoni takaisin ja Elsan hallintaani, heittäytyi koko poni nautinnollisesti kyljelleen hyiseen rantamatalikkoon. Ehdin nippa nappa kiskaista jalkani pois sen alta kun se kaatui, mutta sen mukana minä upposin veden alle yhtä kaikki. Kun pääsin irti jalustimista, nousin pinnalle kiukkuisena kuin ampiainen. Elsa nousi nolona seisomaan.
Oletin katuvasen hevoseni seuraavan minua rantaan ja vievän minut kotiin lämmittelemään. Ja vielä mitä! Tamma nökötti jäävedessä tiukasti kuin palanut rasva paistinpannussa. Jouduin paiskaamaan sen ohjat veteen, hakemaan risun rannalta ja ajamaan sen lievällä väkivallalla pois vedestä ennen kuin se suostui lähtemään.
En muuten enää mene Elsan kanssa rannalle. En ainakaan yksin. Enkä ennen kuin vesi on erittäin lämmintä!
Marraskuu 2015
Kun ulkona sataa, minua ei haittaa. Minun pihassani asuu maailman kaunein hevonen, ihana Elsa, joten pihani on sateellakin maailman upein paikka. Ihana Elsa tuo valoa rumaan, sateiseen, mustaan talveen.
Vaikka Elsa on valopilkkuni, sen on silti näyttävä pimeässä muutoinkin kuin oman maagisen hohteensa avulla (joka on minun päässäni vain..). Ostin siis Elsalle uusia heijastimia tässä kuussa, ja vieläpä ihan kunnon satsin kerrallaan. On loimea, pinteliä, korvahuppua, otsapantaa, heijastinohjaa, heijastinriimua samanlaisine naruineen, heijastimellista turpa- ja otsahihnaa ja niin edelleen. Ja Elsan tavarat eivät muuten ole sitä masentavan keltaista sorttia, ei ei! Ostin tytölleni vaaleanpunaiset, se kun on sekä vallan että tyttövauvan väri! Itselleni en ostanut mitään, minulla kun on jo hyvät heijastimet, vaikkakin juuri sitä tavallista keltaista masentavaa laatua.
Uusia heijastimia on nyt sitten kokeiltu ahkerasti käytössä. Elsan kanssa ollaan kävelty Välikylän mäellä ristiin rastiin autojen seassa, ja hyvin on näkynyt. Letitin sen hännäntyvenkin nätiksi niin, että ranskanletin yhden palmikon osan mukana kiemurteli heijastinnauhaa. Se oli paitsi turvallinen, myös kivan näköinen kampaus.
Nyt on Internetissä pyörinyt muuten juttua Taikaviitasta, eli heijastinliivistä, ja minusta se oli loistava esimerkki aikuisten välillä naurettavasta vähättelystä heijastinten suhteen. Muistakaa kaikki ratsastajat, kävelijät, fillaristit ja koiranulkoiluttajat käyttää paaaaaaljon heijastimia, kun menette ulos!
Joulukuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään oli viimeinen tsekkaus ennen Oresaman ja Elsan seuraavaa kilpailurupeamaa. Valmennus toteutettiin niin, että Oresama ja Elsa olivat etukäteen harjoitelleet yhdessä sopimamme int.I -tasoisen radan ja suorittivat sen niin, että minä katselin. Tehtäväni oli toimia tuomarintapaisena: antaa arvio ja sen jälkeen parannusehdotuksia.
Kävi niin, että ratsukko oli valmistautunut odottamaani paremmin. Elsa tanssi mielellään rataa eteenpäin, ja Oresamallakin näytti olevan oikein hauskaa. Ihan kaikki liikkeet eivät menneet tietenkään nappiin, eiväthän ne koskaan mene, mutta arvioin suorituksen silti olleen kiitettävä. Elsa oli kuitenkin pysynyt koko ajan hereillä ja tehnyt parhaansa, ja Oresama oli saanut sen liikkumaan nätisti ja hallitusti. Elsan suurien askelten tuottamia ongelmiakaan ei olisi huomannut ollenkaan, ellei olisi osannut etsiä niitä.
Kaikenkaikkiaan ratsukko on aivan valmis kilpakauteensa, ja minun työni täällä on tehty.
Marraskuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa teeskentelemään, että hän olisi suorittamassa rataa kilpailuissa. Sen sijaan että olisin laittanut Oresaman muistelemaan jotain valmista rataa, huikin hänelle liikkeen kerrallaan, ja hänen piti Elsan kanssa suorittaa nämä liikkeet. Jos ongelmia ilmeni, ja niitä ilmeni siis eniten taivutuksissa, huikin ohjeita perään ja pyysin Oresamaa tekemään saman liikkeen uudelleen ohjeideni avulla.
Tällä metodilla ei löytynyt mitään suurempia ongelmakohtia, mutta otin silti ylös kaikki asiat, joissa ratsukolla oli pientä kangertelua, ja joita jouduin ohjeistamaan enemmän. Kun keksimäni rata oli tanssittu loppuun, Oresama sai rentouttaa Elsan oikein kunnolla ravaamalla kaviouraa kumpaankin suuntaan.
Kun Elsa ja ratsastaja olivat kumpikin rentoutuneet kunnolla, kertasin liikkeet, joissa ongelmia oli esiintynyt: avo- ja sulkutaivutukset, pohkeenväistö ravissa ja kunnollisen, pyöreän voltin tekeminen ravissa ja laukassa. Ohjeistin Oresamalle, missä järjestyksessä hänen tulisi suorittaa liikkeet yksi kerrallaan. Neuvoin ravaamaan rauhallisesti kentän ympäri, jos hän tarvitsisi miettimisaikaa jonkin liikkeen kanssa. Tärkeintä ei ollut nyt liikkeiden ketjutus peräjälkeen, vaan niissä onnistuminen.
Ratsukko suoritti kaikki liikkeet puhtaasti sulkutaivutusta lukuunottamatta. Olin jo huikkaamassa ohjeita, mutta ratastaja huiskaisi kädellään, ravuutti hevostaan hieman eteenpäin ja yritti uudelleen. Toisella yrittämällä sulkutaivutuskin sujui.
Huhtikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kuukausi on kulunut edellisestä treenistämme ja ratsukosta näkee, että ovat muistaneet ahkerasti harjoitella. Myös satula on näköjään uusittu, ja uusi sopii pomppivalle hevoselle paljon paremmin. Oresaman olo on selkeästi luottavaisempi hevosen selässä. Pomppiminen näkyy kyllä edelleen, mutta siitä ei tule holtitonta vaikutelmaa. Ratsastaja myötää hevosensa liikkeitä paremmin, ja ellei satunnaisia rysähtäviä alastuloja oteta huomioon, meno näyttää jo todella hallitulta.
Nyt kun hevosen pomppivat liikkeet on saatu kohtalaisesti hallintaan hypätessä ja erinomaisesti tasamaalla, on ratsukon aika keskittyä varsinaiseen estetreeniin. Tässä valmennuksessa ratsukko hyppäsi vain kerran helpohkon 120-senttisen radan. Annoin viimeisiä vinkkejä pomppimisen kanssa ja sen jälkeen keskustelimme lähestymisistä. Seuraavaksi Oresaman tulee kiinnittää huomiota ponnistuspaikan merkitsemiseen selkeämmin. Silloin Elsa hyppäisi hallitumman oloisesti ja rata tulisi todennäköisesti hypättyä paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Maaliskuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Elsalla on toden totta haastavat askeleet, ja valitettavasti pomppiminen näkyy ihan liikaa Oresaman ja Elsan suorituksessa ja haittaa menoa. Oresaman on opittava rentoutumaan, vaikka se varmasti vaikeaa Elsan kyydissä onkin. Ensiavuksi laitoin valmennuksen alussa satulaan kiinni kauhukahvan. Siitä olisi hyvä puristaa ja harjoitella istunnan parantamista ihan vain ravissa hypätessä. Käskin Oresaman unohtaa aluksi itse hypyn ja keskittyä vain esteiden välillä rentoutumiseen, ja ottaa hypyt paremmin mukaan kun niiden välillä ratsastaminen tuntui mukavammalta. Laitoin ratsukon menemään myös maapuomeja eri tempoissa.
Puolen tunnin vääntämisen jälkeen pieni parannus oli havaittavissa. Meno oli hallitumman näköistä, jos Oresama piti toisella kädellä kiinni kauhukahvasta ja toisella ohjaksista. En kuitenkaan ollut valmennuksen lopussakaan vielä järin tyytyväinen.
Komensin Oresaman ostamaan hevoselleen terapiavyön, ellei hänellä sellaista jo ole, ja harjoittelemaan sen avulla ilman satulaa. Hypätä ei tarvitsisi välttämättä paljoa, mutta ravi- ja laukkatyöskentelyä tulisi harjoitella. Elsalle kannattaisi ostaa myös uusi satula, josta ratsastaja saisi enemmän tukea hypyissä.
Tammikuu 2014
Elsa synnytti kauniin tammavarsan tässä kuussa, vaan eipä mikään mennyt taaskaan suunnitelmien mukaan. Tammanihan on ihan hullu! Se käänsi varsalle selkänsä heti, vaikka pikkuinen oli ihan kunnossa. Aiemmin en monesti ole nähnyt emän hylkäävän eläviä tai erittäin heikkoja varsoja, mutta tämä pikkuinenhan oli virkeä ja aivan normaali. Emme vielä puuttuneet tilanteeseen, koska ajattelimme Elsan tottuvan pian uuteen tilanteeseen. Vartin kuluttua tamma kuitenkin alkoi jo tehdä valehyökkäyksiä ja uhkailuja uuden tammavarsansa suuntaan, joten meidän oli pakko työntää lusikkamme soppaan.
Loppujen lopuksi varsa jouduttiin poistamaan Elsan luota. Sekä Elsa että varsa voivat hyvin, mutta Elsasta ei vain ole pikkuiselle äidiksi. Tamma ei sure ollenkaan varsansa menetystä. Minusta näyttää, ettei sen koko kehokaan toimi ihan kunnolla: tamma ei esimerkiksi eritä lainkaan maitoa, vaikka on juuri synnyttänyt.
Eläinlääkäri tutki Elsan ja epäilee, että tammalla on joku hormonitoiminnan ongelma, joka todennäköisesti menee ohi itsekseen. Olen suunnitellut Elsalle varsoja vielä tulevaisuudessa, mutta saa nyt nähdä. En uskalla astuttaa sitä ainakaan vielä, ettei seuraavalle pienokaiselle käy samalla tavalla.



Päivämäärä Sukupuoli Varsa Isä Omistaja
22.02.-14 Tamma She's An Angel RR Hey-Ho Hollywood RR Oresama/Yorca
Nimi: Rain And Angels RR VH15-031-0983 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu: Suomalainen puoliverinen Painotus: Estepainotus
Säkäkorkeus: 170cm Koulutustaso: ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt: 17.01.-14(17v) Meriitit: YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I




Kuvat © Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0


Elsa oli toivottu ja odotettu tamma. Samasta yhdistelmästä oli yritetty Yorcaan varsoja jo useita kertoja, mutta joka kerta tamma loi varsansa. Elsankin kanssa odotukset pidettiin minimissä: todennäköisesti varsaa ei tule. Kun Touch the Rain kuitenkin synnytti terveen tammavarsan, juhlittiin tallissa monta päivää. Elsan syntymästä oltiin niin iloisia, että tamman suunniteltiin aloittavan uuden enkeliteemaisen nimiperheen Yorcaan. Siitostammaahan Elsasta kaavailtiin jo ennen kuin se syntyi!
Elsa on lempeä tamma. Yorcan nuorimmaiset tapaavat sitä harjailla ja rapsutella, sillä se suhtautuu jopa äänekkäisiin ja arvaamattomiin pikkulapsiin rauhallisen ystävällisesti. Uudet työntekijätkin aina aloittavat Elsan kanssa, se kun on niin vaivaton. Suitsiminen ja satulointi eivät tuota ongelmia nekään. Hännän pintelöimisestä Elsa ei kuitenkaan pidä, vaan viuhtoisi häntäänsä hermostuneesti edestakaisin: se yhdistää pintelöinnin kuljetukseen, eikä Yorcan rekka ole mikään Elsan lempipaikka. Sinne se suostuu kyllä talutettavaksi, vaikka näyttääkin selvästi, ettei arvosta matkustamista ollenkaan.
Vaikka lasten ja monen aikuisenkin on vaikeaa istua Elsan energisissä ja isoissa askelissa, on tammalla ratsastaminen silti mukavaa. Se on kuuliainen niin kisoissa kuin kotonakin. Se hyppää esteitä innostuneena ja vaivattomasti, mutta ei kuumu liikaa. Matalimmilla esteillä on lasten hyvä harjoitella kotona, Elsa kun hyppää kuuliaisesti maapuomeillakin. Kilpailuissa tamma puolestaan loistaa 160-senttisten ratojen tähtenä rohkeasti.
Kouluratsastus on Elsan kanssa jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka siihen ei olekaan mitään hyvää syytä. Tamma nimittäin pitää kouluratsastuksesta ja tekee annetut tehtävät innokkaasti. Se kilpailee kouluradoilla harvemmin kuin estekentillä, mutta on kouluratsunakin kisoissa tyynni, itsevarma ja iloinen.
Mitä vanhemmaksi Elsa on käynyt, sitä enemmän sen kanssa on maastoiltu. Se on tasainen ja rauhallinen tamma, joka ei turhia säiky. Maastoesteillä se ei ole kuitenkaan parhaimmillaan: Elsa on joskus liukastunut hypätessään. Vaikka liukastuminen oli vaaraton sillä kertaa, alkoi Elsa arastella etenkin kiinteiden esteiden hyppäämistä maastossa. Kyllä se yleensä ihan hyvin hyppää, mutta siitä näkee, miten sitä jännittää.
Muiden hevosten kanssa Elsa joko tulee loistavasti toimeen tai ei ollenkaan. Yleensä se ottaa uudetkin tammat hyvin laumaan, mutta joitain tiettyjä hevosia se ei jostain kumman syystä voi sietää. Elsan oikut kuitenkin tunnetaan Yorcassa. Se saa tutustua hevosiin ensin rauhassa viereisestä haasta, jos uusia turpia pitää lisätä sen porukkaan. Tällä tavalla henkilökunta näkee nopeasti, miten Elsa vieraisiin suhtautuu.
Omaa ensimmäistä varsaansakin Elsa jostain syystä hylki. Kun varsa kasvoi aikuiseksi, se kuului harvoihin Elsan sydämestään inhoamiin hevosiin.
Tämän kummallisuuden lisäksi Elsassa ei oikeastaan ole muuta vikaa.


Anti Gravity
fwb, 170cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II
Nameless Liberty
fwb, 172cm, evm
Dead Freedom
fwb, 173cm, evm
No Name
fwb, 171cm, evm
No Sense
fwb, 168cm, evm
Could Be Batman
fwb, 168cm evm
Nonsense
fwb, 167cm, evm
Touch The Rain
fwb, 168cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III
Forest Fruit
fwb, 170cm, evm
Never More
fwb, 174cm, evm
Tropical Fruit
fwb, 165cm, evm
Touch The Sky
fwb, 164cm, evm
Silver Skyline
fwb, 169cm, evm
Touch The Dream
fwb, 162cm, evm
Anti Gravity oli lupaava ratsu jo nuorena. Heti, kun sen myynnistä alettiin huhuilla, Yorcasta otettiin sen kasvattajaan yhteyttä ostotarkoituksissa. Yorcaan Anti Gravity päätyikin ja aloitti kilpailemisen esteillä, koulussa ja kenttäratsastuksessa. Sen ykköslaji oli esteratsastus, mutta muissakin lajeissa ori saavutti mainetta ja kunniaa. Myöhemmin kiltistä Anti Gravitysta tuli säästellen käytetty siitosori. Hevonen on 170cm korkea ryhdikäs ruunikko.
Nameless Liberty oli 172cm korkea punaruunikko, ja luonteeltaan oikea herrasmies. Se oli kasvattajansa, Pukkilan Timon ilo ja ylpeys. Oriistaan kovin tarkka ja kateellinen mies ei antanut astuttaa hevosellaan kuin omia tammojaan. Tästä säännöstä on olemassa vain yksi poikkeus: Salla Pukkilan, T. Pukkilan isosiskon paras tamma astutettiin Nameless Libertyllä. Oria oltaisiin silti kovasti haluttu käyttää, koska se periytti niin upeaa luonnetta ja hienoa rakennetta, ja koska se oli aikoinaan ollut menestynyt kilparatsu niin este- kuin kenttäratsastuksessakin. Ori kuoli 32-vuotiaana vanhuuteen kokonaan sairastelematta. Siitä jäi maailmalle viisi varsaa, joista neljä on yhä T. Pukkilan omistuksessa.
173-senttiseltä Dead Freedomilta taisi Anti Gravity periä kauniin ruunikon värinsä. Myös Dead Freedom oli läsipäinen ja ryhdikäs esteratsu, mutta jonkin verran pojanpoikaansa korkeampi. Luonne sillä kuitenkin oli voimakas. Koska jo nuorena oriista näki, että sillä oli esteratsun kykyjä, se päätettiin ruunata, koska orina se oli liian mahdoton tapaus kilpaillakseen vakavasti. Ennen ruunaamista hevoselta otettiin talteen pakasteita, joilla se myöhemmin sai neljä komeaa varsaansa.
No Name oli kovatasoinen yleisratsu. Esteitä se hyppäsi 140cm ratana ja kulki myös korkeaa koulua. Kenttäratsastuksessakin hevonen oli keskimääräistä parempi, ja kokeili se joskus myös muutamaa lännenratsastuksen lajia ihan vain huvikseen. Ratsu palkittiin laatuarvosteluissa sen lopetettua uransa. Myöhemmin siitä tuli jalostushevonen, ja sen kaikki varsat on nimetty sen mukaan. No Name oli ihmisiä kohtaan kiltti tamma, mutta hevosia kohtaan niin äkäinen, että sen tarhaseuraksi ostettiin lopulta äkäinen vanha kilipukki. Sen kanssa hevonen tuli toimeen mainiosti.
No Sense oli 168cm korkea Torniossa syntynyt ruunikko tamma. Se oli melko vaatimaton suvultaan, mutta sen omistajat, Esko Mäensisusta ja Salla Pukkila näkivät tammassa potentiaalia. Ratsu saikin kilpailla esteratsastuksessa aktiivisesti. Vaikka hevonen aluksi menestyikin vain joten kuten, Mäensisusta ja Pukkila eivät luovuttaneet, vaan Mäensisus valmentautui hevosellaan ja harjoitteli ahkerasti. No Sensestä ei koskaan tullut kansainvälistä supertähteä, mutta Suomen rajojen sisäpuolella sen nimi, tarina ja saavutukset tunnetaan kyllä. Kilpailutauoillaan hevonen sai kaksi varsaansa peräkkäisinä vuosina.
Harrastehevosena jo kypsään ikään ehtineellä miehellä elänyt Could Be Batman oli 168cm korkea musta ori. Ratsusta ei ole säilynyt muuta tietoa kuin sen rekisteröintitiedot, satoja valokuvia ja sen isännän rakastavat päiväkirjamerkinnät. Niiden mukaan ori oli luonteikas, mutta kuitenkin ehdottomasti käsiteltävissä. Valokuvista taas näkee, että Batman oli sporttinen, terve ja hyvärakenteinen. Varsoja orille on rekisteröity yksi.
Hevosista koko maailman rakastetuimpia oli ehdottomasti Nonsense, 167-senttinen ruunikko harrastetamma. Se ostettiin tyttölapsen ensihevoseksi, vaikka se oli vasta nuori, ja kiltti kun oli, se sopi tehtäväänsä täydellisesti. Tytön isä tahtoi hevosesta varsan, ja niin Nonsense sai ainoan pienokaisensa. Kun tamman nuoren omistajan kaikki aika alkoi mennä koulunkäyntiin, hän keksi vuokrata hevosensa ratsastuskoululle neljänä päivänä viikossa. Siellä Nonsense oli täydellisesti elementissään. Se rakasti lapsia niin paljon, että vielä enemmän rakastivat vain lapset sitä.

Touch The Rain oli virallisesti estepainotteinen, tosiasiassa yleispainotteinen tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi 160-senttisiä rataesteitä ja koulua tasolla vaB. Myös kenttäratsastusta tamma kokeili harrastemielessä. Luonne tammalla on todellakin kohdellaan, ja sitä onkin miellyttävä käsitellä joka tilanteessa. Nykyään tämä 168-senttinen raudikko on jo kisaeläkkeellä ja saanut yhden varsan
Suuri ja massiivinen, 170cm korkea Forest Fruit ei ehkä hyppääjältä näyttänyt, mutta se selvitti 150cm korkeita ratoja silkalla ponnistusvoimalla. Orin ratsastajat sanoivat, että tuntui kuin olisi hypännyt jollain suurella koneella: ori oli luotettava hyppääjä ja eteni käsittämättömällä voimalla. Muutenkin tämä nelisukkainen, läsipäinen ruunikko oli kiltti ja rehellinen ori. Menestyksekkään kisauran jälkeen hevosesta tuli siitosori, ja edelleen se elää Aleksi ja Riika Lillebergin tilalla Ivalossa.
Never Moren kasvatti ja kilpailutti Aleksi Lillebergin isä, Arto Lilleberg. Ori ehti kuolla Arto Lillebergin omistuksessa, mutta sen talliin jääneet kuusi varsaa peri Aleksi. Muualle oli myyty kahdeksan varsaa. Noin menestyneen siitosorin Never Moresta teki sen kunniakas ura kenttäratsuna ennen siitosorin päiviä. Tämä kiltti 174cm korkea ruunikko oli kestävä ja työteliäs ratsu. Se vietiin laatuarvosteluihinkin sen lopetettua kilpailemisen.
Punarautias läsipäinen, herasilmäinen Tropical Fruit menestyi näyttelyissä. Vaikka se oli keskikokoinen, 165cm korkea, sillä oli upea rakenne. Myös estekilpailuissa tamma starttaili varovaisesti. Kykyjä sillä oli selkeästi, mutta omistaja ei tahtonut ajaa hevostaan loppuun. Pian ratsu muuttuikin siitostammaksi ja sai neljä varsaansa. Kaikille se periytti kauniin rakenteensa, vaikka yksikään ei perinyt emänsä väriä.
Touch The Sky oli Lillebergin Riikan hevonen jo ennen kuin Riika meni naimisiin. Tammalta odotettiin paljon kenttäkilpailuissa, ja tämä 164-senttinen ruunikko vastasi odotuksiin helposti. Kenttäkisoja oli kuitenkin kovin vähän Joensuun tienoilla, ja koska Riika ei halunnut matkustaa, ryhtyi hän hevosineen kilpailemaan estepuolella. Tottakai Touch The Sky oli hyvä hyppääjä. Tamma sai kaksi varsaa kisatauoillaan ja hevonen elää edelleen Lillebergin hevossiittolassa.
Silver Skyline on lähtöisin Rovaniemeltä, mutta jo varsana se muutti Joensuun tienoille. Siitoseläin oli hevosesta tarkoitus tehdä, ja niin tehtiinkin, mutta nuoremmalla iällä hevonen sai myös kilpailla ahkerasti. Se menestyi melko hyvin esteradoilla. Näyttelyissäkin komea ratsu tienasi itselleen arvonimiä ja palkintoja. Kantakirjaan se pääsi vasta ensimmäisen varsan synnyttyä. Hevonen oli 169cm korkea ruunikko ja neljän varsan isäorii, ja se kuoli 28-vuotiaana vanhuuteen.
Touch The Dream -niminen tamma syntyi syksyisessä Sipoossa. Sillä kilpailtiin ahkerasti, ja se oli taitava ratsu. Tamma menestyi myös ulkomailla: se vietti yhteensä neljä vuotta nuoruudestaan Saksassa ja Itävallassa. Kun kaikki mahdollinen oli jo kilpauralla saavutettu, päätettiin nuoresta ratsusta tehdä siitostamma. 162-senttinen ruunikko ei kuitenkaan tullut millään kantavaksi. Eläinlääkäri tutki asian ja ehdotti, että toinen tamma kantaisi varsan tämän puolesta. Koska pelkkä sijaisemän kantavaksi saaminen oli kallis ja epävarma operaatio, asiaa harkittiin tarkkaan. Touch The Dream oli kuitenkin arvokas tamma, joten sille päätettiin tehdä neljä varsaa. Jokainen varsoista oli jo pienenä korvaamattoman kallis ja arvokas, ja ne myytiin vain huippukoteihin.


Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
28.02.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
04.03.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
11.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
12.10.-14 Zurück ERJ/150cm 1/10
12.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 6/40
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 5/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
05.03.-15 Shadow ERJ/160cm 6/40
08.03.-15 Skyline ERJ/160cm 7/50
21.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
25.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
26.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
30.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
05.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 3/40
05.05.-15 El Futuro ERJ/160cm 5/30
11.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
17.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 1/40
17.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
20.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
10.06.-15 Whispering Heaven ERJ/160cm 1/30
20.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
21.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
22.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
24.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
25.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
26.09.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
30.09.-15 Runoratsut KRJ/PSG, KRJ-Cup 5/71
11.10.-15 Filmur ERJ/160cm 2/23
13.10.-15 Filmur ERJ/160cm 4/23
17.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
20.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 1/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
23.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
24.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
27.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.11.-16 Old School Sporthorses KRJ/Int.I 4/19
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/13
02.03.-17 Priton KRJ/Int.I 7/63
04.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
05.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/13
06.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/13
08.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
09.03.-17 Priton KRJ/Int.I 2/63
10.03.-17 Priton KRJ/Int.I 5/63
11.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
12.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
13.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
14.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
19.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
20.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 3/30
26.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
27.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
29.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
19.04.-17 Stratocaster KERJ/CIC3 3/13
11.05.-17 Järnby KRJ/Int.I 2/15
12.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/26
15.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 5/26
18.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 1/26
27.05.-17 Doomsday KERJ/CIC4 1/5
01.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
01.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
04.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 4/30
04.06.-17 Simora KERJ/CIC3, tarinakisa 1/1, tarina
05.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
05.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
06.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 1/30
07.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
07.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
08.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
13.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
15.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
15.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 4/30
17.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 2/30
17.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
19.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
20.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
20.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
23.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
24.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 1/30
25.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
30.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
11.06.-17 Silver Hoof KRJ/VaA 4/30
05.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 2/16
07.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 1/16
11.02.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
17.02.-18 Priton KRJ/Int.I 2/30
19.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.03.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
13.03.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
14.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
18.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
19.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 2/21
20.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
21.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
25.04.-18 Supernatural KRJ/Int.I 2/26
26.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
27.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
29.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
04.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
07.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
11.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
13.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 4/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
01.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 2/21
03.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 4/21
15.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 1/21



Toukokuu 2016
Olisi varmaan jo hyvä aika ilmoittaa meidän Elsaa laatiksiin, kun se on jo kauan ollut periaatteessa niihin valmis. Minua kuitenkin on jännittänyt niin kovasti viedä se tuomarien eteen katseltavaksi. Mitä jos arvioin Elsan olevan paljon parempi kuin se todellisuudessa on? Mitä jos siitä ei tykätä? Jos se tuomitaan yksinkertaisesti huonoksi hevoseksi?
Näiden kysymyksien kanssa masennellessani päätti tallimestarimme patistella minut Elsan kanssa maastoon. Menimme pitkään, ja eräällä hyvällä pätkällä laitoin Elsan laukkaamaan kolme kilometriä yhteen menoon niin kovaa kuin se jaksoi. Kiitolaukka tuntui ihan lentämiseltä ja se oli helppoa kuin hengittäminen. Yhtäkkiä muistin, miten paljon vaikeuksia minulla oli pari vuotta sitten ollut Elsan jättimäisten askelten kanssa. Nykyään sen isot askeleet tuntuivat itse asiassa tavallisilta, ja kiitolaukassa sen mahtava vauhti ja mahtipontinen ryhti olivat kuin raketin selässä matkustamista. Ja silti, nopeimmillaankin, minun pieni Elsani oli täysin hallittavissani ja turvallisen tuntuinen ratsu.
Pitkän laukan jälkeen annoin Elsan ravailla kiertoteitä kotiinpäin. Tallimestari oli ihan oikeassa pakottaessaan meidät ulos. Ahdistukseni jäi polulle. Se putosi harteiltani siinä vaiheessa, kun Elsa junttasi kavionsa kiinni maahan laukatessaan niin kovaa, että silmistäni valui vesi. Kyllä minä voin sen ilmoittaa, eikä sitä huonoksi hevoseksi haukuta!
Huhtikuu 2016
Kävimme eräänä sateisena päivänä alkukuusta rannalla laukkaamassa. Elsalla on suuri, näyttävä laukka ja ajattelin mennä rantaviivaa pitkin. Kuvittelin jo etukäteen, miten mahtipontiselta se näyttäisi, ja miten hienolta sen määrätietoiset askeleet minusta tuntuisivat. Mielikuvissani meitä katselevat koiranulkoiluttajat sun muut mykistyisivät, koska näyttäisimme niin uljailta ja kauniilta. Toisinpa vain kävi, niin kuin aina.
Ajattelin tehdä näyttävän sisääntulon pusikosta laukassa, jatkaa sitten rantaviivaa ja kadota vastapäiseen metsään ennen kuin hidastaisin Elsan raviin. Ehdin suorittaa juuri ja juuri näyttävän sisääntulon, kun Elsa kaarsi tiukasti kohti vettä. Menetin tasapainoni enkä saanut ohjattua Elsaa enää takaisin rantaviivalle, vaikken sen selästä pudonnutkaan. Toinen jalustinkin luiskahti jalastani.
Juuri kun olin saamaisillani tasapainoni takaisin ja Elsan hallintaani, heittäytyi koko poni nautinnollisesti kyljelleen hyiseen rantamatalikkoon. Ehdin nippa nappa kiskaista jalkani pois sen alta kun se kaatui, mutta sen mukana minä upposin veden alle yhtä kaikki. Kun pääsin irti jalustimista, nousin pinnalle kiukkuisena kuin ampiainen. Elsa nousi nolona seisomaan.
Oletin katuvasen hevoseni seuraavan minua rantaan ja vievän minut kotiin lämmittelemään. Ja vielä mitä! Tamma nökötti jäävedessä tiukasti kuin palanut rasva paistinpannussa. Jouduin paiskaamaan sen ohjat veteen, hakemaan risun rannalta ja ajamaan sen lievällä väkivallalla pois vedestä ennen kuin se suostui lähtemään.
En muuten enää mene Elsan kanssa rannalle. En ainakaan yksin. Enkä ennen kuin vesi on erittäin lämmintä!
Marraskuu 2015
Kun ulkona sataa, minua ei haittaa. Minun pihassani asuu maailman kaunein hevonen, ihana Elsa, joten pihani on sateellakin maailman upein paikka. Ihana Elsa tuo valoa rumaan, sateiseen, mustaan talveen.
Vaikka Elsa on valopilkkuni, sen on silti näyttävä pimeässä muutoinkin kuin oman maagisen hohteensa avulla (joka on minun päässäni vain..). Ostin siis Elsalle uusia heijastimia tässä kuussa, ja vieläpä ihan kunnon satsin kerrallaan. On loimea, pinteliä, korvahuppua, otsapantaa, heijastinohjaa, heijastinriimua samanlaisine naruineen, heijastimellista turpa- ja otsahihnaa ja niin edelleen. Ja Elsan tavarat eivät muuten ole sitä masentavan keltaista sorttia, ei ei! Ostin tytölleni vaaleanpunaiset, se kun on sekä vallan että tyttövauvan väri! Itselleni en ostanut mitään, minulla kun on jo hyvät heijastimet, vaikkakin juuri sitä tavallista keltaista masentavaa laatua.
Uusia heijastimia on nyt sitten kokeiltu ahkerasti käytössä. Elsan kanssa ollaan kävelty Välikylän mäellä ristiin rastiin autojen seassa, ja hyvin on näkynyt. Letitin sen hännäntyvenkin nätiksi niin, että ranskanletin yhden palmikon osan mukana kiemurteli heijastinnauhaa. Se oli paitsi turvallinen, myös kivan näköinen kampaus.
Nyt on Internetissä pyörinyt muuten juttua Taikaviitasta, eli heijastinliivistä, ja minusta se oli loistava esimerkki aikuisten välillä naurettavasta vähättelystä heijastinten suhteen. Muistakaa kaikki ratsastajat, kävelijät, fillaristit ja koiranulkoiluttajat käyttää paaaaaaljon heijastimia, kun menette ulos!
Joulukuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään oli viimeinen tsekkaus ennen Oresaman ja Elsan seuraavaa kilpailurupeamaa. Valmennus toteutettiin niin, että Oresama ja Elsa olivat etukäteen harjoitelleet yhdessä sopimamme int.I -tasoisen radan ja suorittivat sen niin, että minä katselin. Tehtäväni oli toimia tuomarintapaisena: antaa arvio ja sen jälkeen parannusehdotuksia.
Kävi niin, että ratsukko oli valmistautunut odottamaani paremmin. Elsa tanssi mielellään rataa eteenpäin, ja Oresamallakin näytti olevan oikein hauskaa. Ihan kaikki liikkeet eivät menneet tietenkään nappiin, eiväthän ne koskaan mene, mutta arvioin suorituksen silti olleen kiitettävä. Elsa oli kuitenkin pysynyt koko ajan hereillä ja tehnyt parhaansa, ja Oresama oli saanut sen liikkumaan nätisti ja hallitusti. Elsan suurien askelten tuottamia ongelmiakaan ei olisi huomannut ollenkaan, ellei olisi osannut etsiä niitä.
Kaikenkaikkiaan ratsukko on aivan valmis kilpakauteensa, ja minun työni täällä on tehty.
Marraskuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa teeskentelemään, että hän olisi suorittamassa rataa kilpailuissa. Sen sijaan että olisin laittanut Oresaman muistelemaan jotain valmista rataa, huikin hänelle liikkeen kerrallaan, ja hänen piti Elsan kanssa suorittaa nämä liikkeet. Jos ongelmia ilmeni, ja niitä ilmeni siis eniten taivutuksissa, huikin ohjeita perään ja pyysin Oresamaa tekemään saman liikkeen uudelleen ohjeideni avulla.
Tällä metodilla ei löytynyt mitään suurempia ongelmakohtia, mutta otin silti ylös kaikki asiat, joissa ratsukolla oli pientä kangertelua, ja joita jouduin ohjeistamaan enemmän. Kun keksimäni rata oli tanssittu loppuun, Oresama sai rentouttaa Elsan oikein kunnolla ravaamalla kaviouraa kumpaankin suuntaan.
Kun Elsa ja ratsastaja olivat kumpikin rentoutuneet kunnolla, kertasin liikkeet, joissa ongelmia oli esiintynyt: avo- ja sulkutaivutukset, pohkeenväistö ravissa ja kunnollisen, pyöreän voltin tekeminen ravissa ja laukassa. Ohjeistin Oresamalle, missä järjestyksessä hänen tulisi suorittaa liikkeet yksi kerrallaan. Neuvoin ravaamaan rauhallisesti kentän ympäri, jos hän tarvitsisi miettimisaikaa jonkin liikkeen kanssa. Tärkeintä ei ollut nyt liikkeiden ketjutus peräjälkeen, vaan niissä onnistuminen.
Ratsukko suoritti kaikki liikkeet puhtaasti sulkutaivutusta lukuunottamatta. Olin jo huikkaamassa ohjeita, mutta ratastaja huiskaisi kädellään, ravuutti hevostaan hieman eteenpäin ja yritti uudelleen. Toisella yrittämällä sulkutaivutuskin sujui.
Huhtikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kuukausi on kulunut edellisestä treenistämme ja ratsukosta näkee, että ovat muistaneet ahkerasti harjoitella. Myös satula on näköjään uusittu, ja uusi sopii pomppivalle hevoselle paljon paremmin. Oresaman olo on selkeästi luottavaisempi hevosen selässä. Pomppiminen näkyy kyllä edelleen, mutta siitä ei tule holtitonta vaikutelmaa. Ratsastaja myötää hevosensa liikkeitä paremmin, ja ellei satunnaisia rysähtäviä alastuloja oteta huomioon, meno näyttää jo todella hallitulta.
Nyt kun hevosen pomppivat liikkeet on saatu kohtalaisesti hallintaan hypätessä ja erinomaisesti tasamaalla, on ratsukon aika keskittyä varsinaiseen estetreeniin. Tässä valmennuksessa ratsukko hyppäsi vain kerran helpohkon 120-senttisen radan. Annoin viimeisiä vinkkejä pomppimisen kanssa ja sen jälkeen keskustelimme lähestymisistä. Seuraavaksi Oresaman tulee kiinnittää huomiota ponnistuspaikan merkitsemiseen selkeämmin. Silloin Elsa hyppäisi hallitumman oloisesti ja rata tulisi todennäköisesti hypättyä paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Maaliskuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Elsalla on toden totta haastavat askeleet, ja valitettavasti pomppiminen näkyy ihan liikaa Oresaman ja Elsan suorituksessa ja haittaa menoa. Oresaman on opittava rentoutumaan, vaikka se varmasti vaikeaa Elsan kyydissä onkin. Ensiavuksi laitoin valmennuksen alussa satulaan kiinni kauhukahvan. Siitä olisi hyvä puristaa ja harjoitella istunnan parantamista ihan vain ravissa hypätessä. Käskin Oresaman unohtaa aluksi itse hypyn ja keskittyä vain esteiden välillä rentoutumiseen, ja ottaa hypyt paremmin mukaan kun niiden välillä ratsastaminen tuntui mukavammalta. Laitoin ratsukon menemään myös maapuomeja eri tempoissa.
Puolen tunnin vääntämisen jälkeen pieni parannus oli havaittavissa. Meno oli hallitumman näköistä, jos Oresama piti toisella kädellä kiinni kauhukahvasta ja toisella ohjaksista. En kuitenkaan ollut valmennuksen lopussakaan vielä järin tyytyväinen.
Komensin Oresaman ostamaan hevoselleen terapiavyön, ellei hänellä sellaista jo ole, ja harjoittelemaan sen avulla ilman satulaa. Hypätä ei tarvitsisi välttämättä paljoa, mutta ravi- ja laukkatyöskentelyä tulisi harjoitella. Elsalle kannattaisi ostaa myös uusi satula, josta ratsastaja saisi enemmän tukea hypyissä.
Tammikuu 2014
Elsa synnytti kauniin tammavarsan tässä kuussa, vaan eipä mikään mennyt taaskaan suunnitelmien mukaan. Tammanihan on ihan hullu! Se käänsi varsalle selkänsä heti, vaikka pikkuinen oli ihan kunnossa. Aiemmin en monesti ole nähnyt emän hylkäävän eläviä tai erittäin heikkoja varsoja, mutta tämä pikkuinenhan oli virkeä ja aivan normaali. Emme vielä puuttuneet tilanteeseen, koska ajattelimme Elsan tottuvan pian uuteen tilanteeseen. Vartin kuluttua tamma kuitenkin alkoi jo tehdä valehyökkäyksiä ja uhkailuja uuden tammavarsansa suuntaan, joten meidän oli pakko työntää lusikkamme soppaan.
Loppujen lopuksi varsa jouduttiin poistamaan Elsan luota. Sekä Elsa että varsa voivat hyvin, mutta Elsasta ei vain ole pikkuiselle äidiksi. Tamma ei sure ollenkaan varsansa menetystä. Minusta näyttää, ettei sen koko kehokaan toimi ihan kunnolla: tamma ei esimerkiksi eritä lainkaan maitoa, vaikka on juuri synnyttänyt.
Eläinlääkäri tutki Elsan ja epäilee, että tammalla on joku hormonitoiminnan ongelma, joka todennäköisesti menee ohi itsekseen. Olen suunnitellut Elsalle varsoja vielä tulevaisuudessa, mutta saa nyt nähdä. En uskalla astuttaa sitä ainakaan vielä, ettei seuraavalle pienokaiselle käy samalla tavalla.







Kuvat © Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0


Elsa oli toivottu ja odotettu tamma. Samasta yhdistelmästä oli yritetty Yorcaan varsoja jo useita kertoja, mutta joka kerta tamma loi varsansa. Elsankin kanssa odotukset pidettiin minimissä: todennäköisesti varsaa ei tule. Kun Touch the Rain kuitenkin synnytti terveen tammavarsan, juhlittiin tallissa monta päivää. Elsan syntymästä oltiin niin iloisia, että tamman suunniteltiin aloittavan uuden enkeliteemaisen nimiperheen Yorcaan. Siitostammaahan Elsasta kaavailtiin jo ennen kuin se syntyi!
Elsa on lempeä tamma. Yorcan nuorimmaiset tapaavat sitä harjailla ja rapsutella, sillä se suhtautuu jopa äänekkäisiin ja arvaamattomiin pikkulapsiin rauhallisen ystävällisesti. Uudet työntekijätkin aina aloittavat Elsan kanssa, se kun on niin vaivaton. Suitsiminen ja satulointi eivät tuota ongelmia nekään. Hännän pintelöimisestä Elsa ei kuitenkaan pidä, vaan viuhtoisi häntäänsä hermostuneesti edestakaisin: se yhdistää pintelöinnin kuljetukseen, eikä Yorcan rekka ole mikään Elsan lempipaikka. Sinne se suostuu kyllä talutettavaksi, vaikka näyttääkin selvästi, ettei arvosta matkustamista ollenkaan.
Vaikka lasten ja monen aikuisenkin on vaikeaa istua Elsan energisissä ja isoissa askelissa, on tammalla ratsastaminen silti mukavaa. Se on kuuliainen niin kisoissa kuin kotonakin. Se hyppää esteitä innostuneena ja vaivattomasti, mutta ei kuumu liikaa. Matalimmilla esteillä on lasten hyvä harjoitella kotona, Elsa kun hyppää kuuliaisesti maapuomeillakin. Kilpailuissa tamma puolestaan loistaa 160-senttisten ratojen tähtenä rohkeasti.
Kouluratsastus on Elsan kanssa jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka siihen ei olekaan mitään hyvää syytä. Tamma nimittäin pitää kouluratsastuksesta ja tekee annetut tehtävät innokkaasti. Se kilpailee kouluradoilla harvemmin kuin estekentillä, mutta on kouluratsunakin kisoissa tyynni, itsevarma ja iloinen.
Mitä vanhemmaksi Elsa on käynyt, sitä enemmän sen kanssa on maastoiltu. Se on tasainen ja rauhallinen tamma, joka ei turhia säiky. Maastoesteillä se ei ole kuitenkaan parhaimmillaan: Elsa on joskus liukastunut hypätessään. Vaikka liukastuminen oli vaaraton sillä kertaa, alkoi Elsa arastella etenkin kiinteiden esteiden hyppäämistä maastossa. Kyllä se yleensä ihan hyvin hyppää, mutta siitä näkee, miten sitä jännittää.
Muiden hevosten kanssa Elsa joko tulee loistavasti toimeen tai ei ollenkaan. Yleensä se ottaa uudetkin tammat hyvin laumaan, mutta joitain tiettyjä hevosia se ei jostain kumman syystä voi sietää. Elsan oikut kuitenkin tunnetaan Yorcassa. Se saa tutustua hevosiin ensin rauhassa viereisestä haasta, jos uusia turpia pitää lisätä sen porukkaan. Tällä tavalla henkilökunta näkee nopeasti, miten Elsa vieraisiin suhtautuu.
Omaa ensimmäistä varsaansakin Elsa jostain syystä hylki. Kun varsa kasvoi aikuiseksi, se kuului harvoihin Elsan sydämestään inhoamiin hevosiin.
Tämän kummallisuuden lisäksi Elsassa ei oikeastaan ole muuta vikaa.


Anti Gravity
fwb, 170cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II
Nameless Liberty
fwb, 172cm, evm
Dead Freedom
fwb, 173cm, evm
No Name
fwb, 171cm, evm
No Sense
fwb, 168cm, evm
Could Be Batman
fwb, 168cm evm
Nonsense
fwb, 167cm, evm
Touch The Rain
fwb, 168cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III
Forest Fruit
fwb, 170cm, evm
Never More
fwb, 174cm, evm
Tropical Fruit
fwb, 165cm, evm
Touch The Sky
fwb, 164cm, evm
Silver Skyline
fwb, 169cm, evm
Touch The Dream
fwb, 162cm, evm
Anti Gravity oli lupaava ratsu jo nuorena. Heti, kun sen myynnistä alettiin huhuilla, Yorcasta otettiin sen kasvattajaan yhteyttä ostotarkoituksissa. Yorcaan Anti Gravity päätyikin ja aloitti kilpailemisen esteillä, koulussa ja kenttäratsastuksessa. Sen ykköslaji oli esteratsastus, mutta muissakin lajeissa ori saavutti mainetta ja kunniaa. Myöhemmin kiltistä Anti Gravitysta tuli säästellen käytetty siitosori. Hevonen on 170cm korkea ryhdikäs ruunikko.
Nameless Liberty oli 172cm korkea punaruunikko, ja luonteeltaan oikea herrasmies. Se oli kasvattajansa, Pukkilan Timon ilo ja ylpeys. Oriistaan kovin tarkka ja kateellinen mies ei antanut astuttaa hevosellaan kuin omia tammojaan. Tästä säännöstä on olemassa vain yksi poikkeus: Salla Pukkilan, T. Pukkilan isosiskon paras tamma astutettiin Nameless Libertyllä. Oria oltaisiin silti kovasti haluttu käyttää, koska se periytti niin upeaa luonnetta ja hienoa rakennetta, ja koska se oli aikoinaan ollut menestynyt kilparatsu niin este- kuin kenttäratsastuksessakin. Ori kuoli 32-vuotiaana vanhuuteen kokonaan sairastelematta. Siitä jäi maailmalle viisi varsaa, joista neljä on yhä T. Pukkilan omistuksessa.
173-senttiseltä Dead Freedomilta taisi Anti Gravity periä kauniin ruunikon värinsä. Myös Dead Freedom oli läsipäinen ja ryhdikäs esteratsu, mutta jonkin verran pojanpoikaansa korkeampi. Luonne sillä kuitenkin oli voimakas. Koska jo nuorena oriista näki, että sillä oli esteratsun kykyjä, se päätettiin ruunata, koska orina se oli liian mahdoton tapaus kilpaillakseen vakavasti. Ennen ruunaamista hevoselta otettiin talteen pakasteita, joilla se myöhemmin sai neljä komeaa varsaansa.
No Name oli kovatasoinen yleisratsu. Esteitä se hyppäsi 140cm ratana ja kulki myös korkeaa koulua. Kenttäratsastuksessakin hevonen oli keskimääräistä parempi, ja kokeili se joskus myös muutamaa lännenratsastuksen lajia ihan vain huvikseen. Ratsu palkittiin laatuarvosteluissa sen lopetettua uransa. Myöhemmin siitä tuli jalostushevonen, ja sen kaikki varsat on nimetty sen mukaan. No Name oli ihmisiä kohtaan kiltti tamma, mutta hevosia kohtaan niin äkäinen, että sen tarhaseuraksi ostettiin lopulta äkäinen vanha kilipukki. Sen kanssa hevonen tuli toimeen mainiosti.
No Sense oli 168cm korkea Torniossa syntynyt ruunikko tamma. Se oli melko vaatimaton suvultaan, mutta sen omistajat, Esko Mäensisusta ja Salla Pukkila näkivät tammassa potentiaalia. Ratsu saikin kilpailla esteratsastuksessa aktiivisesti. Vaikka hevonen aluksi menestyikin vain joten kuten, Mäensisusta ja Pukkila eivät luovuttaneet, vaan Mäensisus valmentautui hevosellaan ja harjoitteli ahkerasti. No Sensestä ei koskaan tullut kansainvälistä supertähteä, mutta Suomen rajojen sisäpuolella sen nimi, tarina ja saavutukset tunnetaan kyllä. Kilpailutauoillaan hevonen sai kaksi varsaansa peräkkäisinä vuosina.
Harrastehevosena jo kypsään ikään ehtineellä miehellä elänyt Could Be Batman oli 168cm korkea musta ori. Ratsusta ei ole säilynyt muuta tietoa kuin sen rekisteröintitiedot, satoja valokuvia ja sen isännän rakastavat päiväkirjamerkinnät. Niiden mukaan ori oli luonteikas, mutta kuitenkin ehdottomasti käsiteltävissä. Valokuvista taas näkee, että Batman oli sporttinen, terve ja hyvärakenteinen. Varsoja orille on rekisteröity yksi.
Hevosista koko maailman rakastetuimpia oli ehdottomasti Nonsense, 167-senttinen ruunikko harrastetamma. Se ostettiin tyttölapsen ensihevoseksi, vaikka se oli vasta nuori, ja kiltti kun oli, se sopi tehtäväänsä täydellisesti. Tytön isä tahtoi hevosesta varsan, ja niin Nonsense sai ainoan pienokaisensa. Kun tamman nuoren omistajan kaikki aika alkoi mennä koulunkäyntiin, hän keksi vuokrata hevosensa ratsastuskoululle neljänä päivänä viikossa. Siellä Nonsense oli täydellisesti elementissään. Se rakasti lapsia niin paljon, että vielä enemmän rakastivat vain lapset sitä.

Touch The Rain oli virallisesti estepainotteinen, tosiasiassa yleispainotteinen tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi 160-senttisiä rataesteitä ja koulua tasolla vaB. Myös kenttäratsastusta tamma kokeili harrastemielessä. Luonne tammalla on todellakin kohdellaan, ja sitä onkin miellyttävä käsitellä joka tilanteessa. Nykyään tämä 168-senttinen raudikko on jo kisaeläkkeellä ja saanut yhden varsan
Suuri ja massiivinen, 170cm korkea Forest Fruit ei ehkä hyppääjältä näyttänyt, mutta se selvitti 150cm korkeita ratoja silkalla ponnistusvoimalla. Orin ratsastajat sanoivat, että tuntui kuin olisi hypännyt jollain suurella koneella: ori oli luotettava hyppääjä ja eteni käsittämättömällä voimalla. Muutenkin tämä nelisukkainen, läsipäinen ruunikko oli kiltti ja rehellinen ori. Menestyksekkään kisauran jälkeen hevosesta tuli siitosori, ja edelleen se elää Aleksi ja Riika Lillebergin tilalla Ivalossa.
Never Moren kasvatti ja kilpailutti Aleksi Lillebergin isä, Arto Lilleberg. Ori ehti kuolla Arto Lillebergin omistuksessa, mutta sen talliin jääneet kuusi varsaa peri Aleksi. Muualle oli myyty kahdeksan varsaa. Noin menestyneen siitosorin Never Moresta teki sen kunniakas ura kenttäratsuna ennen siitosorin päiviä. Tämä kiltti 174cm korkea ruunikko oli kestävä ja työteliäs ratsu. Se vietiin laatuarvosteluihinkin sen lopetettua kilpailemisen.
Punarautias läsipäinen, herasilmäinen Tropical Fruit menestyi näyttelyissä. Vaikka se oli keskikokoinen, 165cm korkea, sillä oli upea rakenne. Myös estekilpailuissa tamma starttaili varovaisesti. Kykyjä sillä oli selkeästi, mutta omistaja ei tahtonut ajaa hevostaan loppuun. Pian ratsu muuttuikin siitostammaksi ja sai neljä varsaansa. Kaikille se periytti kauniin rakenteensa, vaikka yksikään ei perinyt emänsä väriä.
Touch The Sky oli Lillebergin Riikan hevonen jo ennen kuin Riika meni naimisiin. Tammalta odotettiin paljon kenttäkilpailuissa, ja tämä 164-senttinen ruunikko vastasi odotuksiin helposti. Kenttäkisoja oli kuitenkin kovin vähän Joensuun tienoilla, ja koska Riika ei halunnut matkustaa, ryhtyi hän hevosineen kilpailemaan estepuolella. Tottakai Touch The Sky oli hyvä hyppääjä. Tamma sai kaksi varsaa kisatauoillaan ja hevonen elää edelleen Lillebergin hevossiittolassa.
Silver Skyline on lähtöisin Rovaniemeltä, mutta jo varsana se muutti Joensuun tienoille. Siitoseläin oli hevosesta tarkoitus tehdä, ja niin tehtiinkin, mutta nuoremmalla iällä hevonen sai myös kilpailla ahkerasti. Se menestyi melko hyvin esteradoilla. Näyttelyissäkin komea ratsu tienasi itselleen arvonimiä ja palkintoja. Kantakirjaan se pääsi vasta ensimmäisen varsan synnyttyä. Hevonen oli 169cm korkea ruunikko ja neljän varsan isäorii, ja se kuoli 28-vuotiaana vanhuuteen.
Touch The Dream -niminen tamma syntyi syksyisessä Sipoossa. Sillä kilpailtiin ahkerasti, ja se oli taitava ratsu. Tamma menestyi myös ulkomailla: se vietti yhteensä neljä vuotta nuoruudestaan Saksassa ja Itävallassa. Kun kaikki mahdollinen oli jo kilpauralla saavutettu, päätettiin nuoresta ratsusta tehdä siitostamma. 162-senttinen ruunikko ei kuitenkaan tullut millään kantavaksi. Eläinlääkäri tutki asian ja ehdotti, että toinen tamma kantaisi varsan tämän puolesta. Koska pelkkä sijaisemän kantavaksi saaminen oli kallis ja epävarma operaatio, asiaa harkittiin tarkkaan. Touch The Dream oli kuitenkin arvokas tamma, joten sille päätettiin tehdä neljä varsaa. Jokainen varsoista oli jo pienenä korvaamattoman kallis ja arvokas, ja ne myytiin vain huippukoteihin.


Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
28.02.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
04.03.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
11.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
12.10.-14 Zurück ERJ/150cm 1/10
12.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 6/40
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 5/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
05.03.-15 Shadow ERJ/160cm 6/40
08.03.-15 Skyline ERJ/160cm 7/50
21.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
25.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
26.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
30.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
05.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 3/40
05.05.-15 El Futuro ERJ/160cm 5/30
11.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
17.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 1/40
17.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
20.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
10.06.-15 Whispering Heaven ERJ/160cm 1/30
20.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
21.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
22.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
24.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
25.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
26.09.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
30.09.-15 Runoratsut KRJ/PSG, KRJ-Cup 5/71
11.10.-15 Filmur ERJ/160cm 2/23
13.10.-15 Filmur ERJ/160cm 4/23
17.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
20.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 1/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
23.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
24.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
27.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.11.-16 Old School Sporthorses KRJ/Int.I 4/19
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/13
02.03.-17 Priton KRJ/Int.I 7/63
04.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
05.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/13
06.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/13
08.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
09.03.-17 Priton KRJ/Int.I 2/63
10.03.-17 Priton KRJ/Int.I 5/63
11.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
12.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
13.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
14.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
19.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
20.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 3/30
26.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
27.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
29.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
19.04.-17 Stratocaster KERJ/CIC3 3/13
11.05.-17 Järnby KRJ/Int.I 2/15
12.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/26
15.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 5/26
18.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 1/26
27.05.-17 Doomsday KERJ/CIC4 1/5
01.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
01.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
04.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 4/30
04.06.-17 Simora KERJ/CIC3, tarinakisa 1/1, tarina
05.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
05.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
06.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 1/30
07.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
07.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
08.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
13.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
15.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
15.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 4/30
17.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 2/30
17.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
19.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
20.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
20.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
23.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
24.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 1/30
25.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
30.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
11.06.-17 Silver Hoof KRJ/VaA 4/30
05.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 2/16
07.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 1/16
11.02.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
17.02.-18 Priton KRJ/Int.I 2/30
19.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.03.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
13.03.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
14.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
18.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
19.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 2/21
20.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
21.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
25.04.-18 Supernatural KRJ/Int.I 2/26
26.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
27.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
29.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
04.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
07.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
11.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
13.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 4/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
01.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 2/21
03.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 4/21
15.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 1/21



Toukokuu 2016
Olisi varmaan jo hyvä aika ilmoittaa meidän Elsaa laatiksiin, kun se on jo kauan ollut periaatteessa niihin valmis. Minua kuitenkin on jännittänyt niin kovasti viedä se tuomarien eteen katseltavaksi. Mitä jos arvioin Elsan olevan paljon parempi kuin se todellisuudessa on? Mitä jos siitä ei tykätä? Jos se tuomitaan yksinkertaisesti huonoksi hevoseksi?
Näiden kysymyksien kanssa masennellessani päätti tallimestarimme patistella minut Elsan kanssa maastoon. Menimme pitkään, ja eräällä hyvällä pätkällä laitoin Elsan laukkaamaan kolme kilometriä yhteen menoon niin kovaa kuin se jaksoi. Kiitolaukka tuntui ihan lentämiseltä ja se oli helppoa kuin hengittäminen. Yhtäkkiä muistin, miten paljon vaikeuksia minulla oli pari vuotta sitten ollut Elsan jättimäisten askelten kanssa. Nykyään sen isot askeleet tuntuivat itse asiassa tavallisilta, ja kiitolaukassa sen mahtava vauhti ja mahtipontinen ryhti olivat kuin raketin selässä matkustamista. Ja silti, nopeimmillaankin, minun pieni Elsani oli täysin hallittavissani ja turvallisen tuntuinen ratsu.
Pitkän laukan jälkeen annoin Elsan ravailla kiertoteitä kotiinpäin. Tallimestari oli ihan oikeassa pakottaessaan meidät ulos. Ahdistukseni jäi polulle. Se putosi harteiltani siinä vaiheessa, kun Elsa junttasi kavionsa kiinni maahan laukatessaan niin kovaa, että silmistäni valui vesi. Kyllä minä voin sen ilmoittaa, eikä sitä huonoksi hevoseksi haukuta!
Huhtikuu 2016
Kävimme eräänä sateisena päivänä alkukuusta rannalla laukkaamassa. Elsalla on suuri, näyttävä laukka ja ajattelin mennä rantaviivaa pitkin. Kuvittelin jo etukäteen, miten mahtipontiselta se näyttäisi, ja miten hienolta sen määrätietoiset askeleet minusta tuntuisivat. Mielikuvissani meitä katselevat koiranulkoiluttajat sun muut mykistyisivät, koska näyttäisimme niin uljailta ja kauniilta. Toisinpa vain kävi, niin kuin aina.
Ajattelin tehdä näyttävän sisääntulon pusikosta laukassa, jatkaa sitten rantaviivaa ja kadota vastapäiseen metsään ennen kuin hidastaisin Elsan raviin. Ehdin suorittaa juuri ja juuri näyttävän sisääntulon, kun Elsa kaarsi tiukasti kohti vettä. Menetin tasapainoni enkä saanut ohjattua Elsaa enää takaisin rantaviivalle, vaikken sen selästä pudonnutkaan. Toinen jalustinkin luiskahti jalastani.
Juuri kun olin saamaisillani tasapainoni takaisin ja Elsan hallintaani, heittäytyi koko poni nautinnollisesti kyljelleen hyiseen rantamatalikkoon. Ehdin nippa nappa kiskaista jalkani pois sen alta kun se kaatui, mutta sen mukana minä upposin veden alle yhtä kaikki. Kun pääsin irti jalustimista, nousin pinnalle kiukkuisena kuin ampiainen. Elsa nousi nolona seisomaan.
Oletin katuvasen hevoseni seuraavan minua rantaan ja vievän minut kotiin lämmittelemään. Ja vielä mitä! Tamma nökötti jäävedessä tiukasti kuin palanut rasva paistinpannussa. Jouduin paiskaamaan sen ohjat veteen, hakemaan risun rannalta ja ajamaan sen lievällä väkivallalla pois vedestä ennen kuin se suostui lähtemään.
En muuten enää mene Elsan kanssa rannalle. En ainakaan yksin. Enkä ennen kuin vesi on erittäin lämmintä!
Marraskuu 2015
Kun ulkona sataa, minua ei haittaa. Minun pihassani asuu maailman kaunein hevonen, ihana Elsa, joten pihani on sateellakin maailman upein paikka. Ihana Elsa tuo valoa rumaan, sateiseen, mustaan talveen.
Vaikka Elsa on valopilkkuni, sen on silti näyttävä pimeässä muutoinkin kuin oman maagisen hohteensa avulla (joka on minun päässäni vain..). Ostin siis Elsalle uusia heijastimia tässä kuussa, ja vieläpä ihan kunnon satsin kerrallaan. On loimea, pinteliä, korvahuppua, otsapantaa, heijastinohjaa, heijastinriimua samanlaisine naruineen, heijastimellista turpa- ja otsahihnaa ja niin edelleen. Ja Elsan tavarat eivät muuten ole sitä masentavan keltaista sorttia, ei ei! Ostin tytölleni vaaleanpunaiset, se kun on sekä vallan että tyttövauvan väri! Itselleni en ostanut mitään, minulla kun on jo hyvät heijastimet, vaikkakin juuri sitä tavallista keltaista masentavaa laatua.
Uusia heijastimia on nyt sitten kokeiltu ahkerasti käytössä. Elsan kanssa ollaan kävelty Välikylän mäellä ristiin rastiin autojen seassa, ja hyvin on näkynyt. Letitin sen hännäntyvenkin nätiksi niin, että ranskanletin yhden palmikon osan mukana kiemurteli heijastinnauhaa. Se oli paitsi turvallinen, myös kivan näköinen kampaus.
Nyt on Internetissä pyörinyt muuten juttua Taikaviitasta, eli heijastinliivistä, ja minusta se oli loistava esimerkki aikuisten välillä naurettavasta vähättelystä heijastinten suhteen. Muistakaa kaikki ratsastajat, kävelijät, fillaristit ja koiranulkoiluttajat käyttää paaaaaaljon heijastimia, kun menette ulos!
Joulukuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään oli viimeinen tsekkaus ennen Oresaman ja Elsan seuraavaa kilpailurupeamaa. Valmennus toteutettiin niin, että Oresama ja Elsa olivat etukäteen harjoitelleet yhdessä sopimamme int.I -tasoisen radan ja suorittivat sen niin, että minä katselin. Tehtäväni oli toimia tuomarintapaisena: antaa arvio ja sen jälkeen parannusehdotuksia.
Kävi niin, että ratsukko oli valmistautunut odottamaani paremmin. Elsa tanssi mielellään rataa eteenpäin, ja Oresamallakin näytti olevan oikein hauskaa. Ihan kaikki liikkeet eivät menneet tietenkään nappiin, eiväthän ne koskaan mene, mutta arvioin suorituksen silti olleen kiitettävä. Elsa oli kuitenkin pysynyt koko ajan hereillä ja tehnyt parhaansa, ja Oresama oli saanut sen liikkumaan nätisti ja hallitusti. Elsan suurien askelten tuottamia ongelmiakaan ei olisi huomannut ollenkaan, ellei olisi osannut etsiä niitä.
Kaikenkaikkiaan ratsukko on aivan valmis kilpakauteensa, ja minun työni täällä on tehty.
Marraskuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa teeskentelemään, että hän olisi suorittamassa rataa kilpailuissa. Sen sijaan että olisin laittanut Oresaman muistelemaan jotain valmista rataa, huikin hänelle liikkeen kerrallaan, ja hänen piti Elsan kanssa suorittaa nämä liikkeet. Jos ongelmia ilmeni, ja niitä ilmeni siis eniten taivutuksissa, huikin ohjeita perään ja pyysin Oresamaa tekemään saman liikkeen uudelleen ohjeideni avulla.
Tällä metodilla ei löytynyt mitään suurempia ongelmakohtia, mutta otin silti ylös kaikki asiat, joissa ratsukolla oli pientä kangertelua, ja joita jouduin ohjeistamaan enemmän. Kun keksimäni rata oli tanssittu loppuun, Oresama sai rentouttaa Elsan oikein kunnolla ravaamalla kaviouraa kumpaankin suuntaan.
Kun Elsa ja ratsastaja olivat kumpikin rentoutuneet kunnolla, kertasin liikkeet, joissa ongelmia oli esiintynyt: avo- ja sulkutaivutukset, pohkeenväistö ravissa ja kunnollisen, pyöreän voltin tekeminen ravissa ja laukassa. Ohjeistin Oresamalle, missä järjestyksessä hänen tulisi suorittaa liikkeet yksi kerrallaan. Neuvoin ravaamaan rauhallisesti kentän ympäri, jos hän tarvitsisi miettimisaikaa jonkin liikkeen kanssa. Tärkeintä ei ollut nyt liikkeiden ketjutus peräjälkeen, vaan niissä onnistuminen.
Ratsukko suoritti kaikki liikkeet puhtaasti sulkutaivutusta lukuunottamatta. Olin jo huikkaamassa ohjeita, mutta ratastaja huiskaisi kädellään, ravuutti hevostaan hieman eteenpäin ja yritti uudelleen. Toisella yrittämällä sulkutaivutuskin sujui.
Huhtikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kuukausi on kulunut edellisestä treenistämme ja ratsukosta näkee, että ovat muistaneet ahkerasti harjoitella. Myös satula on näköjään uusittu, ja uusi sopii pomppivalle hevoselle paljon paremmin. Oresaman olo on selkeästi luottavaisempi hevosen selässä. Pomppiminen näkyy kyllä edelleen, mutta siitä ei tule holtitonta vaikutelmaa. Ratsastaja myötää hevosensa liikkeitä paremmin, ja ellei satunnaisia rysähtäviä alastuloja oteta huomioon, meno näyttää jo todella hallitulta.
Nyt kun hevosen pomppivat liikkeet on saatu kohtalaisesti hallintaan hypätessä ja erinomaisesti tasamaalla, on ratsukon aika keskittyä varsinaiseen estetreeniin. Tässä valmennuksessa ratsukko hyppäsi vain kerran helpohkon 120-senttisen radan. Annoin viimeisiä vinkkejä pomppimisen kanssa ja sen jälkeen keskustelimme lähestymisistä. Seuraavaksi Oresaman tulee kiinnittää huomiota ponnistuspaikan merkitsemiseen selkeämmin. Silloin Elsa hyppäisi hallitumman oloisesti ja rata tulisi todennäköisesti hypättyä paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Maaliskuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Elsalla on toden totta haastavat askeleet, ja valitettavasti pomppiminen näkyy ihan liikaa Oresaman ja Elsan suorituksessa ja haittaa menoa. Oresaman on opittava rentoutumaan, vaikka se varmasti vaikeaa Elsan kyydissä onkin. Ensiavuksi laitoin valmennuksen alussa satulaan kiinni kauhukahvan. Siitä olisi hyvä puristaa ja harjoitella istunnan parantamista ihan vain ravissa hypätessä. Käskin Oresaman unohtaa aluksi itse hypyn ja keskittyä vain esteiden välillä rentoutumiseen, ja ottaa hypyt paremmin mukaan kun niiden välillä ratsastaminen tuntui mukavammalta. Laitoin ratsukon menemään myös maapuomeja eri tempoissa.
Puolen tunnin vääntämisen jälkeen pieni parannus oli havaittavissa. Meno oli hallitumman näköistä, jos Oresama piti toisella kädellä kiinni kauhukahvasta ja toisella ohjaksista. En kuitenkaan ollut valmennuksen lopussakaan vielä järin tyytyväinen.
Komensin Oresaman ostamaan hevoselleen terapiavyön, ellei hänellä sellaista jo ole, ja harjoittelemaan sen avulla ilman satulaa. Hypätä ei tarvitsisi välttämättä paljoa, mutta ravi- ja laukkatyöskentelyä tulisi harjoitella. Elsalle kannattaisi ostaa myös uusi satula, josta ratsastaja saisi enemmän tukea hypyissä.
Tammikuu 2014
Elsa synnytti kauniin tammavarsan tässä kuussa, vaan eipä mikään mennyt taaskaan suunnitelmien mukaan. Tammanihan on ihan hullu! Se käänsi varsalle selkänsä heti, vaikka pikkuinen oli ihan kunnossa. Aiemmin en monesti ole nähnyt emän hylkäävän eläviä tai erittäin heikkoja varsoja, mutta tämä pikkuinenhan oli virkeä ja aivan normaali. Emme vielä puuttuneet tilanteeseen, koska ajattelimme Elsan tottuvan pian uuteen tilanteeseen. Vartin kuluttua tamma kuitenkin alkoi jo tehdä valehyökkäyksiä ja uhkailuja uuden tammavarsansa suuntaan, joten meidän oli pakko työntää lusikkamme soppaan.
Loppujen lopuksi varsa jouduttiin poistamaan Elsan luota. Sekä Elsa että varsa voivat hyvin, mutta Elsasta ei vain ole pikkuiselle äidiksi. Tamma ei sure ollenkaan varsansa menetystä. Minusta näyttää, ettei sen koko kehokaan toimi ihan kunnolla: tamma ei esimerkiksi eritä lainkaan maitoa, vaikka on juuri synnyttänyt.
Eläinlääkäri tutki Elsan ja epäilee, että tammalla on joku hormonitoiminnan ongelma, joka todennäköisesti menee ohi itsekseen. Olen suunnitellut Elsalle varsoja vielä tulevaisuudessa, mutta saa nyt nähdä. En uskalla astuttaa sitä ainakaan vielä, ettei seuraavalle pienokaiselle käy samalla tavalla.



Päivämäärä Sukupuoli Varsa Isä Omistaja
22.02.-14 Tamma She's An Angel RR Hey-Ho Hollywood RR Oresama/Yorca
Nimi: Rain And Angels RR VH15-031-0983 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu: Suomalainen puoliverinen Painotus: Estepainotus
Säkäkorkeus: 170cm Koulutustaso: ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt: 17.01.-14(17v) Meriitit: YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I
Päivämäärä Sukupuoli Varsa Isä Omistaja
22.02.-14 Tamma She's An Angel RR Hey-Ho Hollywood RR Oresama/Yorca
Nimi: Rain And Angels RR VH15-031-0983 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu: Suomalainen puoliverinen Painotus: Estepainotus
Säkäkorkeus: 170cm Koulutustaso: ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt: 17.01.-14(17v) Meriitit: YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I





Kuvat © Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0


Elsa oli toivottu ja odotettu tamma. Samasta yhdistelmästä oli yritetty Yorcaan varsoja jo useita kertoja, mutta joka kerta tamma loi varsansa. Elsankin kanssa odotukset pidettiin minimissä: todennäköisesti varsaa ei tule. Kun Touch the Rain kuitenkin synnytti terveen tammavarsan, juhlittiin tallissa monta päivää. Elsan syntymästä oltiin niin iloisia, että tamman suunniteltiin aloittavan uuden enkeliteemaisen nimiperheen Yorcaan. Siitostammaahan Elsasta kaavailtiin jo ennen kuin se syntyi!
Elsa on lempeä tamma. Yorcan nuorimmaiset tapaavat sitä harjailla ja rapsutella, sillä se suhtautuu jopa äänekkäisiin ja arvaamattomiin pikkulapsiin rauhallisen ystävällisesti. Uudet työntekijätkin aina aloittavat Elsan kanssa, se kun on niin vaivaton. Suitsiminen ja satulointi eivät tuota ongelmia nekään. Hännän pintelöimisestä Elsa ei kuitenkaan pidä, vaan viuhtoisi häntäänsä hermostuneesti edestakaisin: se yhdistää pintelöinnin kuljetukseen, eikä Yorcan rekka ole mikään Elsan lempipaikka. Sinne se suostuu kyllä talutettavaksi, vaikka näyttääkin selvästi, ettei arvosta matkustamista ollenkaan.
Vaikka lasten ja monen aikuisenkin on vaikeaa istua Elsan energisissä ja isoissa askelissa, on tammalla ratsastaminen silti mukavaa. Se on kuuliainen niin kisoissa kuin kotonakin. Se hyppää esteitä innostuneena ja vaivattomasti, mutta ei kuumu liikaa. Matalimmilla esteillä on lasten hyvä harjoitella kotona, Elsa kun hyppää kuuliaisesti maapuomeillakin. Kilpailuissa tamma puolestaan loistaa 160-senttisten ratojen tähtenä rohkeasti.
Kouluratsastus on Elsan kanssa jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka siihen ei olekaan mitään hyvää syytä. Tamma nimittäin pitää kouluratsastuksesta ja tekee annetut tehtävät innokkaasti. Se kilpailee kouluradoilla harvemmin kuin estekentillä, mutta on kouluratsunakin kisoissa tyynni, itsevarma ja iloinen.
Mitä vanhemmaksi Elsa on käynyt, sitä enemmän sen kanssa on maastoiltu. Se on tasainen ja rauhallinen tamma, joka ei turhia säiky. Maastoesteillä se ei ole kuitenkaan parhaimmillaan: Elsa on joskus liukastunut hypätessään. Vaikka liukastuminen oli vaaraton sillä kertaa, alkoi Elsa arastella etenkin kiinteiden esteiden hyppäämistä maastossa. Kyllä se yleensä ihan hyvin hyppää, mutta siitä näkee, miten sitä jännittää.
Muiden hevosten kanssa Elsa joko tulee loistavasti toimeen tai ei ollenkaan. Yleensä se ottaa uudetkin tammat hyvin laumaan, mutta joitain tiettyjä hevosia se ei jostain kumman syystä voi sietää. Elsan oikut kuitenkin tunnetaan Yorcassa. Se saa tutustua hevosiin ensin rauhassa viereisestä haasta, jos uusia turpia pitää lisätä sen porukkaan. Tällä tavalla henkilökunta näkee nopeasti, miten Elsa vieraisiin suhtautuu.
Omaa ensimmäistä varsaansakin Elsa jostain syystä hylki. Kun varsa kasvoi aikuiseksi, se kuului harvoihin Elsan sydämestään inhoamiin hevosiin.
Tämän kummallisuuden lisäksi Elsassa ei oikeastaan ole muuta vikaa.


Anti Gravity
fwb, 170cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II
Nameless Liberty
fwb, 172cm, evm
Dead Freedom
fwb, 173cm, evm
No Name
fwb, 171cm, evm
No Sense
fwb, 168cm, evm
Could Be Batman
fwb, 168cm evm
Nonsense
fwb, 167cm, evm
Touch The Rain
fwb, 168cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III
Forest Fruit
fwb, 170cm, evm
Never More
fwb, 174cm, evm
Tropical Fruit
fwb, 165cm, evm
Touch The Sky
fwb, 164cm, evm
Silver Skyline
fwb, 169cm, evm
Touch The Dream
fwb, 162cm, evm
Anti Gravity oli lupaava ratsu jo nuorena. Heti, kun sen myynnistä alettiin huhuilla, Yorcasta otettiin sen kasvattajaan yhteyttä ostotarkoituksissa. Yorcaan Anti Gravity päätyikin ja aloitti kilpailemisen esteillä, koulussa ja kenttäratsastuksessa. Sen ykköslaji oli esteratsastus, mutta muissakin lajeissa ori saavutti mainetta ja kunniaa. Myöhemmin kiltistä Anti Gravitysta tuli säästellen käytetty siitosori. Hevonen on 170cm korkea ryhdikäs ruunikko.
Nameless Liberty oli 172cm korkea punaruunikko, ja luonteeltaan oikea herrasmies. Se oli kasvattajansa, Pukkilan Timon ilo ja ylpeys. Oriistaan kovin tarkka ja kateellinen mies ei antanut astuttaa hevosellaan kuin omia tammojaan. Tästä säännöstä on olemassa vain yksi poikkeus: Salla Pukkilan, T. Pukkilan isosiskon paras tamma astutettiin Nameless Libertyllä. Oria oltaisiin silti kovasti haluttu käyttää, koska se periytti niin upeaa luonnetta ja hienoa rakennetta, ja koska se oli aikoinaan ollut menestynyt kilparatsu niin este- kuin kenttäratsastuksessakin. Ori kuoli 32-vuotiaana vanhuuteen kokonaan sairastelematta. Siitä jäi maailmalle viisi varsaa, joista neljä on yhä T. Pukkilan omistuksessa.
173-senttiseltä Dead Freedomilta taisi Anti Gravity periä kauniin ruunikon värinsä. Myös Dead Freedom oli läsipäinen ja ryhdikäs esteratsu, mutta jonkin verran pojanpoikaansa korkeampi. Luonne sillä kuitenkin oli voimakas. Koska jo nuorena oriista näki, että sillä oli esteratsun kykyjä, se päätettiin ruunata, koska orina se oli liian mahdoton tapaus kilpaillakseen vakavasti. Ennen ruunaamista hevoselta otettiin talteen pakasteita, joilla se myöhemmin sai neljä komeaa varsaansa.
No Name oli kovatasoinen yleisratsu. Esteitä se hyppäsi 140cm ratana ja kulki myös korkeaa koulua. Kenttäratsastuksessakin hevonen oli keskimääräistä parempi, ja kokeili se joskus myös muutamaa lännenratsastuksen lajia ihan vain huvikseen. Ratsu palkittiin laatuarvosteluissa sen lopetettua uransa. Myöhemmin siitä tuli jalostushevonen, ja sen kaikki varsat on nimetty sen mukaan. No Name oli ihmisiä kohtaan kiltti tamma, mutta hevosia kohtaan niin äkäinen, että sen tarhaseuraksi ostettiin lopulta äkäinen vanha kilipukki. Sen kanssa hevonen tuli toimeen mainiosti.
No Sense oli 168cm korkea Torniossa syntynyt ruunikko tamma. Se oli melko vaatimaton suvultaan, mutta sen omistajat, Esko Mäensisusta ja Salla Pukkila näkivät tammassa potentiaalia. Ratsu saikin kilpailla esteratsastuksessa aktiivisesti. Vaikka hevonen aluksi menestyikin vain joten kuten, Mäensisusta ja Pukkila eivät luovuttaneet, vaan Mäensisus valmentautui hevosellaan ja harjoitteli ahkerasti. No Sensestä ei koskaan tullut kansainvälistä supertähteä, mutta Suomen rajojen sisäpuolella sen nimi, tarina ja saavutukset tunnetaan kyllä. Kilpailutauoillaan hevonen sai kaksi varsaansa peräkkäisinä vuosina.
Harrastehevosena jo kypsään ikään ehtineellä miehellä elänyt Could Be Batman oli 168cm korkea musta ori. Ratsusta ei ole säilynyt muuta tietoa kuin sen rekisteröintitiedot, satoja valokuvia ja sen isännän rakastavat päiväkirjamerkinnät. Niiden mukaan ori oli luonteikas, mutta kuitenkin ehdottomasti käsiteltävissä. Valokuvista taas näkee, että Batman oli sporttinen, terve ja hyvärakenteinen. Varsoja orille on rekisteröity yksi.
Hevosista koko maailman rakastetuimpia oli ehdottomasti Nonsense, 167-senttinen ruunikko harrastetamma. Se ostettiin tyttölapsen ensihevoseksi, vaikka se oli vasta nuori, ja kiltti kun oli, se sopi tehtäväänsä täydellisesti. Tytön isä tahtoi hevosesta varsan, ja niin Nonsense sai ainoan pienokaisensa. Kun tamman nuoren omistajan kaikki aika alkoi mennä koulunkäyntiin, hän keksi vuokrata hevosensa ratsastuskoululle neljänä päivänä viikossa. Siellä Nonsense oli täydellisesti elementissään. Se rakasti lapsia niin paljon, että vielä enemmän rakastivat vain lapset sitä.

Touch The Rain oli virallisesti estepainotteinen, tosiasiassa yleispainotteinen tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi 160-senttisiä rataesteitä ja koulua tasolla vaB. Myös kenttäratsastusta tamma kokeili harrastemielessä. Luonne tammalla on todellakin kohdellaan, ja sitä onkin miellyttävä käsitellä joka tilanteessa. Nykyään tämä 168-senttinen raudikko on jo kisaeläkkeellä ja saanut yhden varsan
Suuri ja massiivinen, 170cm korkea Forest Fruit ei ehkä hyppääjältä näyttänyt, mutta se selvitti 150cm korkeita ratoja silkalla ponnistusvoimalla. Orin ratsastajat sanoivat, että tuntui kuin olisi hypännyt jollain suurella koneella: ori oli luotettava hyppääjä ja eteni käsittämättömällä voimalla. Muutenkin tämä nelisukkainen, läsipäinen ruunikko oli kiltti ja rehellinen ori. Menestyksekkään kisauran jälkeen hevosesta tuli siitosori, ja edelleen se elää Aleksi ja Riika Lillebergin tilalla Ivalossa.
Never Moren kasvatti ja kilpailutti Aleksi Lillebergin isä, Arto Lilleberg. Ori ehti kuolla Arto Lillebergin omistuksessa, mutta sen talliin jääneet kuusi varsaa peri Aleksi. Muualle oli myyty kahdeksan varsaa. Noin menestyneen siitosorin Never Moresta teki sen kunniakas ura kenttäratsuna ennen siitosorin päiviä. Tämä kiltti 174cm korkea ruunikko oli kestävä ja työteliäs ratsu. Se vietiin laatuarvosteluihinkin sen lopetettua kilpailemisen.
Punarautias läsipäinen, herasilmäinen Tropical Fruit menestyi näyttelyissä. Vaikka se oli keskikokoinen, 165cm korkea, sillä oli upea rakenne. Myös estekilpailuissa tamma starttaili varovaisesti. Kykyjä sillä oli selkeästi, mutta omistaja ei tahtonut ajaa hevostaan loppuun. Pian ratsu muuttuikin siitostammaksi ja sai neljä varsaansa. Kaikille se periytti kauniin rakenteensa, vaikka yksikään ei perinyt emänsä väriä.
Touch The Sky oli Lillebergin Riikan hevonen jo ennen kuin Riika meni naimisiin. Tammalta odotettiin paljon kenttäkilpailuissa, ja tämä 164-senttinen ruunikko vastasi odotuksiin helposti. Kenttäkisoja oli kuitenkin kovin vähän Joensuun tienoilla, ja koska Riika ei halunnut matkustaa, ryhtyi hän hevosineen kilpailemaan estepuolella. Tottakai Touch The Sky oli hyvä hyppääjä. Tamma sai kaksi varsaa kisatauoillaan ja hevonen elää edelleen Lillebergin hevossiittolassa.
Silver Skyline on lähtöisin Rovaniemeltä, mutta jo varsana se muutti Joensuun tienoille. Siitoseläin oli hevosesta tarkoitus tehdä, ja niin tehtiinkin, mutta nuoremmalla iällä hevonen sai myös kilpailla ahkerasti. Se menestyi melko hyvin esteradoilla. Näyttelyissäkin komea ratsu tienasi itselleen arvonimiä ja palkintoja. Kantakirjaan se pääsi vasta ensimmäisen varsan synnyttyä. Hevonen oli 169cm korkea ruunikko ja neljän varsan isäorii, ja se kuoli 28-vuotiaana vanhuuteen.
Touch The Dream -niminen tamma syntyi syksyisessä Sipoossa. Sillä kilpailtiin ahkerasti, ja se oli taitava ratsu. Tamma menestyi myös ulkomailla: se vietti yhteensä neljä vuotta nuoruudestaan Saksassa ja Itävallassa. Kun kaikki mahdollinen oli jo kilpauralla saavutettu, päätettiin nuoresta ratsusta tehdä siitostamma. 162-senttinen ruunikko ei kuitenkaan tullut millään kantavaksi. Eläinlääkäri tutki asian ja ehdotti, että toinen tamma kantaisi varsan tämän puolesta. Koska pelkkä sijaisemän kantavaksi saaminen oli kallis ja epävarma operaatio, asiaa harkittiin tarkkaan. Touch The Dream oli kuitenkin arvokas tamma, joten sille päätettiin tehdä neljä varsaa. Jokainen varsoista oli jo pienenä korvaamattoman kallis ja arvokas, ja ne myytiin vain huippukoteihin.


Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
28.02.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
04.03.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
11.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
12.10.-14 Zurück ERJ/150cm 1/10
12.10.-14 Zurück ERJ/160cm 1/5
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 6/40
17.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 5/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
19.02.-15 Brentwood WBs ERJ/160cm 3/40
05.03.-15 Shadow ERJ/160cm 6/40
08.03.-15 Skyline ERJ/160cm 7/50
21.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
25.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
26.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
30.04.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
05.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 3/40
05.05.-15 El Futuro ERJ/160cm 5/30
11.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
13.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
17.05.-15 KK Holmberg ERJ/160cm 1/40
17.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
20.05.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
10.06.-15 Whispering Heaven ERJ/160cm 1/30
20.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
21.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
22.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
24.09.-15 Zurück ERJ/160cm 2/24
25.09.-15 Zurück ERJ/160cm 1/24
26.09.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
30.09.-15 Runoratsut KRJ/PSG, KRJ-Cup 5/71
11.10.-15 Filmur ERJ/160cm 2/23
13.10.-15 Filmur ERJ/160cm 4/23
17.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 4/30
20.10.-15 KK Reiter ERJ/160cm 1/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 2/30
22.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
23.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 1/30
24.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 4/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
25.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 3/30
27.12.-15 Reve de Haussea ERJ/160cm 5/30
26.11.-16 Old School Sporthorses KRJ/Int.I 4/19
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
01.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/13
02.03.-17 Priton KRJ/Int.I 7/63
04.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
05.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/13
06.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/13
08.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
09.03.-17 Priton KRJ/Int.I 2/63
10.03.-17 Priton KRJ/Int.I 5/63
11.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
12.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
13.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
14.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
16.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 4/30
19.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
20.03.-17 Oakhill KRJ/Int.I 3/30
26.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/5
27.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
29.03.-17 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/5
19.04.-17 Stratocaster KERJ/CIC3 3/13
11.05.-17 Järnby KRJ/Int.I 2/15
12.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/26
15.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 5/26
18.05.-17 Zurück KERJ/CIC4 1/26
27.05.-17 Doomsday KERJ/CIC4 1/5
01.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
01.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
04.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 4/30
04.06.-17 Simora KERJ/CIC3, tarinakisa 1/1, tarina
05.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
05.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
06.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 1/30
07.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
07.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 3/30
08.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
13.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 5/30
15.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
15.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 4/30
17.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 2/30
17.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 3/30
19.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 5/30
20.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
20.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
23.06.-17 Kettula KERJ/CIC3 4/30
24.06.-17 Delicate KERJ/CIC3 1/30
25.06.-17 Satulinna KERJ/CIC3 3/30
30.06.-17 Tuiskula KERJ/CIC3 5/30
11.06.-17 Silver Hoof KRJ/VaA 4/30
05.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 2/16
07.09.-17 Team J&K KRJ/Int.I 1/16
11.02.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.02.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
17.02.-18 Priton KRJ/Int.I 2/30
19.02.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
12.03.-18 Priton KRJ/Int.I 4/30
13.03.-18 Priton KRJ/Int.I 1/30
14.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
18.03.-18 Priton KRJ/Int.I 3/30
19.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 2/21
20.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
21.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
25.04.-18 Supernatural KRJ/Int.I 2/26
26.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
27.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 4/21
29.04.-18 Cirion KRJ/Int.I 3/21
04.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
07.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
11.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
13.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 1/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 4/21
14.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 2/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
17.05.-18 KK Litt KRJ/Int.I 3/21
01.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 2/21
03.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 4/21
15.06.-18 Oldfinion KRJ/Int.I 1/21



Toukokuu 2016
Olisi varmaan jo hyvä aika ilmoittaa meidän Elsaa laatiksiin, kun se on jo kauan ollut periaatteessa niihin valmis. Minua kuitenkin on jännittänyt niin kovasti viedä se tuomarien eteen katseltavaksi. Mitä jos arvioin Elsan olevan paljon parempi kuin se todellisuudessa on? Mitä jos siitä ei tykätä? Jos se tuomitaan yksinkertaisesti huonoksi hevoseksi?
Näiden kysymyksien kanssa masennellessani päätti tallimestarimme patistella minut Elsan kanssa maastoon. Menimme pitkään, ja eräällä hyvällä pätkällä laitoin Elsan laukkaamaan kolme kilometriä yhteen menoon niin kovaa kuin se jaksoi. Kiitolaukka tuntui ihan lentämiseltä ja se oli helppoa kuin hengittäminen. Yhtäkkiä muistin, miten paljon vaikeuksia minulla oli pari vuotta sitten ollut Elsan jättimäisten askelten kanssa. Nykyään sen isot askeleet tuntuivat itse asiassa tavallisilta, ja kiitolaukassa sen mahtava vauhti ja mahtipontinen ryhti olivat kuin raketin selässä matkustamista. Ja silti, nopeimmillaankin, minun pieni Elsani oli täysin hallittavissani ja turvallisen tuntuinen ratsu.
Pitkän laukan jälkeen annoin Elsan ravailla kiertoteitä kotiinpäin. Tallimestari oli ihan oikeassa pakottaessaan meidät ulos. Ahdistukseni jäi polulle. Se putosi harteiltani siinä vaiheessa, kun Elsa junttasi kavionsa kiinni maahan laukatessaan niin kovaa, että silmistäni valui vesi. Kyllä minä voin sen ilmoittaa, eikä sitä huonoksi hevoseksi haukuta!
Huhtikuu 2016
Kävimme eräänä sateisena päivänä alkukuusta rannalla laukkaamassa. Elsalla on suuri, näyttävä laukka ja ajattelin mennä rantaviivaa pitkin. Kuvittelin jo etukäteen, miten mahtipontiselta se näyttäisi, ja miten hienolta sen määrätietoiset askeleet minusta tuntuisivat. Mielikuvissani meitä katselevat koiranulkoiluttajat sun muut mykistyisivät, koska näyttäisimme niin uljailta ja kauniilta. Toisinpa vain kävi, niin kuin aina.
Ajattelin tehdä näyttävän sisääntulon pusikosta laukassa, jatkaa sitten rantaviivaa ja kadota vastapäiseen metsään ennen kuin hidastaisin Elsan raviin. Ehdin suorittaa juuri ja juuri näyttävän sisääntulon, kun Elsa kaarsi tiukasti kohti vettä. Menetin tasapainoni enkä saanut ohjattua Elsaa enää takaisin rantaviivalle, vaikken sen selästä pudonnutkaan. Toinen jalustinkin luiskahti jalastani.
Juuri kun olin saamaisillani tasapainoni takaisin ja Elsan hallintaani, heittäytyi koko poni nautinnollisesti kyljelleen hyiseen rantamatalikkoon. Ehdin nippa nappa kiskaista jalkani pois sen alta kun se kaatui, mutta sen mukana minä upposin veden alle yhtä kaikki. Kun pääsin irti jalustimista, nousin pinnalle kiukkuisena kuin ampiainen. Elsa nousi nolona seisomaan.
Oletin katuvasen hevoseni seuraavan minua rantaan ja vievän minut kotiin lämmittelemään. Ja vielä mitä! Tamma nökötti jäävedessä tiukasti kuin palanut rasva paistinpannussa. Jouduin paiskaamaan sen ohjat veteen, hakemaan risun rannalta ja ajamaan sen lievällä väkivallalla pois vedestä ennen kuin se suostui lähtemään.
En muuten enää mene Elsan kanssa rannalle. En ainakaan yksin. Enkä ennen kuin vesi on erittäin lämmintä!
Marraskuu 2015
Kun ulkona sataa, minua ei haittaa. Minun pihassani asuu maailman kaunein hevonen, ihana Elsa, joten pihani on sateellakin maailman upein paikka. Ihana Elsa tuo valoa rumaan, sateiseen, mustaan talveen.
Vaikka Elsa on valopilkkuni, sen on silti näyttävä pimeässä muutoinkin kuin oman maagisen hohteensa avulla (joka on minun päässäni vain..). Ostin siis Elsalle uusia heijastimia tässä kuussa, ja vieläpä ihan kunnon satsin kerrallaan. On loimea, pinteliä, korvahuppua, otsapantaa, heijastinohjaa, heijastinriimua samanlaisine naruineen, heijastimellista turpa- ja otsahihnaa ja niin edelleen. Ja Elsan tavarat eivät muuten ole sitä masentavan keltaista sorttia, ei ei! Ostin tytölleni vaaleanpunaiset, se kun on sekä vallan että tyttövauvan väri! Itselleni en ostanut mitään, minulla kun on jo hyvät heijastimet, vaikkakin juuri sitä tavallista keltaista masentavaa laatua.
Uusia heijastimia on nyt sitten kokeiltu ahkerasti käytössä. Elsan kanssa ollaan kävelty Välikylän mäellä ristiin rastiin autojen seassa, ja hyvin on näkynyt. Letitin sen hännäntyvenkin nätiksi niin, että ranskanletin yhden palmikon osan mukana kiemurteli heijastinnauhaa. Se oli paitsi turvallinen, myös kivan näköinen kampaus.
Nyt on Internetissä pyörinyt muuten juttua Taikaviitasta, eli heijastinliivistä, ja minusta se oli loistava esimerkki aikuisten välillä naurettavasta vähättelystä heijastinten suhteen. Muistakaa kaikki ratsastajat, kävelijät, fillaristit ja koiranulkoiluttajat käyttää paaaaaaljon heijastimia, kun menette ulos!
Joulukuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään oli viimeinen tsekkaus ennen Oresaman ja Elsan seuraavaa kilpailurupeamaa. Valmennus toteutettiin niin, että Oresama ja Elsa olivat etukäteen harjoitelleet yhdessä sopimamme int.I -tasoisen radan ja suorittivat sen niin, että minä katselin. Tehtäväni oli toimia tuomarintapaisena: antaa arvio ja sen jälkeen parannusehdotuksia.
Kävi niin, että ratsukko oli valmistautunut odottamaani paremmin. Elsa tanssi mielellään rataa eteenpäin, ja Oresamallakin näytti olevan oikein hauskaa. Ihan kaikki liikkeet eivät menneet tietenkään nappiin, eiväthän ne koskaan mene, mutta arvioin suorituksen silti olleen kiitettävä. Elsa oli kuitenkin pysynyt koko ajan hereillä ja tehnyt parhaansa, ja Oresama oli saanut sen liikkumaan nätisti ja hallitusti. Elsan suurien askelten tuottamia ongelmiakaan ei olisi huomannut ollenkaan, ellei olisi osannut etsiä niitä.
Kaikenkaikkiaan ratsukko on aivan valmis kilpakauteensa, ja minun työni täällä on tehty.
Marraskuu 2014
Kouluvalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa teeskentelemään, että hän olisi suorittamassa rataa kilpailuissa. Sen sijaan että olisin laittanut Oresaman muistelemaan jotain valmista rataa, huikin hänelle liikkeen kerrallaan, ja hänen piti Elsan kanssa suorittaa nämä liikkeet. Jos ongelmia ilmeni, ja niitä ilmeni siis eniten taivutuksissa, huikin ohjeita perään ja pyysin Oresamaa tekemään saman liikkeen uudelleen ohjeideni avulla.
Tällä metodilla ei löytynyt mitään suurempia ongelmakohtia, mutta otin silti ylös kaikki asiat, joissa ratsukolla oli pientä kangertelua, ja joita jouduin ohjeistamaan enemmän. Kun keksimäni rata oli tanssittu loppuun, Oresama sai rentouttaa Elsan oikein kunnolla ravaamalla kaviouraa kumpaankin suuntaan.
Kun Elsa ja ratsastaja olivat kumpikin rentoutuneet kunnolla, kertasin liikkeet, joissa ongelmia oli esiintynyt: avo- ja sulkutaivutukset, pohkeenväistö ravissa ja kunnollisen, pyöreän voltin tekeminen ravissa ja laukassa. Ohjeistin Oresamalle, missä järjestyksessä hänen tulisi suorittaa liikkeet yksi kerrallaan. Neuvoin ravaamaan rauhallisesti kentän ympäri, jos hän tarvitsisi miettimisaikaa jonkin liikkeen kanssa. Tärkeintä ei ollut nyt liikkeiden ketjutus peräjälkeen, vaan niissä onnistuminen.
Ratsukko suoritti kaikki liikkeet puhtaasti sulkutaivutusta lukuunottamatta. Olin jo huikkaamassa ohjeita, mutta ratastaja huiskaisi kädellään, ravuutti hevostaan hieman eteenpäin ja yritti uudelleen. Toisella yrittämällä sulkutaivutuskin sujui.
Huhtikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kuukausi on kulunut edellisestä treenistämme ja ratsukosta näkee, että ovat muistaneet ahkerasti harjoitella. Myös satula on näköjään uusittu, ja uusi sopii pomppivalle hevoselle paljon paremmin. Oresaman olo on selkeästi luottavaisempi hevosen selässä. Pomppiminen näkyy kyllä edelleen, mutta siitä ei tule holtitonta vaikutelmaa. Ratsastaja myötää hevosensa liikkeitä paremmin, ja ellei satunnaisia rysähtäviä alastuloja oteta huomioon, meno näyttää jo todella hallitulta.
Nyt kun hevosen pomppivat liikkeet on saatu kohtalaisesti hallintaan hypätessä ja erinomaisesti tasamaalla, on ratsukon aika keskittyä varsinaiseen estetreeniin. Tässä valmennuksessa ratsukko hyppäsi vain kerran helpohkon 120-senttisen radan. Annoin viimeisiä vinkkejä pomppimisen kanssa ja sen jälkeen keskustelimme lähestymisistä. Seuraavaksi Oresaman tulee kiinnittää huomiota ponnistuspaikan merkitsemiseen selkeämmin. Silloin Elsa hyppäisi hallitumman oloisesti ja rata tulisi todennäköisesti hypättyä paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Maaliskuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Elsa, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Elsalla on toden totta haastavat askeleet, ja valitettavasti pomppiminen näkyy ihan liikaa Oresaman ja Elsan suorituksessa ja haittaa menoa. Oresaman on opittava rentoutumaan, vaikka se varmasti vaikeaa Elsan kyydissä onkin. Ensiavuksi laitoin valmennuksen alussa satulaan kiinni kauhukahvan. Siitä olisi hyvä puristaa ja harjoitella istunnan parantamista ihan vain ravissa hypätessä. Käskin Oresaman unohtaa aluksi itse hypyn ja keskittyä vain esteiden välillä rentoutumiseen, ja ottaa hypyt paremmin mukaan kun niiden välillä ratsastaminen tuntui mukavammalta. Laitoin ratsukon menemään myös maapuomeja eri tempoissa.
Puolen tunnin vääntämisen jälkeen pieni parannus oli havaittavissa. Meno oli hallitumman näköistä, jos Oresama piti toisella kädellä kiinni kauhukahvasta ja toisella ohjaksista. En kuitenkaan ollut valmennuksen lopussakaan vielä järin tyytyväinen.
Komensin Oresaman ostamaan hevoselleen terapiavyön, ellei hänellä sellaista jo ole, ja harjoittelemaan sen avulla ilman satulaa. Hypätä ei tarvitsisi välttämättä paljoa, mutta ravi- ja laukkatyöskentelyä tulisi harjoitella. Elsalle kannattaisi ostaa myös uusi satula, josta ratsastaja saisi enemmän tukea hypyissä.
Tammikuu 2014
Elsa synnytti kauniin tammavarsan tässä kuussa, vaan eipä mikään mennyt taaskaan suunnitelmien mukaan. Tammanihan on ihan hullu! Se käänsi varsalle selkänsä heti, vaikka pikkuinen oli ihan kunnossa. Aiemmin en monesti ole nähnyt emän hylkäävän eläviä tai erittäin heikkoja varsoja, mutta tämä pikkuinenhan oli virkeä ja aivan normaali. Emme vielä puuttuneet tilanteeseen, koska ajattelimme Elsan tottuvan pian uuteen tilanteeseen. Vartin kuluttua tamma kuitenkin alkoi jo tehdä valehyökkäyksiä ja uhkailuja uuden tammavarsansa suuntaan, joten meidän oli pakko työntää lusikkamme soppaan.
Loppujen lopuksi varsa jouduttiin poistamaan Elsan luota. Sekä Elsa että varsa voivat hyvin, mutta Elsasta ei vain ole pikkuiselle äidiksi. Tamma ei sure ollenkaan varsansa menetystä. Minusta näyttää, ettei sen koko kehokaan toimi ihan kunnolla: tamma ei esimerkiksi eritä lainkaan maitoa, vaikka on juuri synnyttänyt.
Eläinlääkäri tutki Elsan ja epäilee, että tammalla on joku hormonitoiminnan ongelma, joka todennäköisesti menee ohi itsekseen. Olen suunnitellut Elsalle varsoja vielä tulevaisuudessa, mutta saa nyt nähdä. En uskalla astuttaa sitä ainakaan vielä, ettei seuraavalle pienokaiselle käy samalla tavalla.



Päivämäärä Sukupuoli Varsa Isä Omistaja
22.02.-14 Tamma She's An Angel RR Hey-Ho Hollywood RR Oresama/Yorca
Nimi: Rain And Angels RR VH15-031-0983 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu: Suomalainen puoliverinen Painotus: Estepainotus
Säkäkorkeus: 170cm Koulutustaso: ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt: 17.01.-14(17v) Meriitit: YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I