| Nimi: | True Punk Princess Mer VH05-031-4440 | Omistaja: | Oresama VRL-02753 |
| Sukupuoli: | Tamma | Kasvattaja: | Ziki, Cheval Delamer |
| Rotu: | Suomalainen puoliverinen | Painotus: | Esteratsastus |
| Säkäkorkeus: | 169cm | Koulutustaso: | ko HeA, re 150cm |
| Syntynyt: | 23.08.-08 (31v) | Meriitit: | Ei vielä |
True Punk Princess Mer menehtyi 20.2.2017 kunnioitettavassa 31 vuoden iässä.
Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
Kuvat © Tomasz Siergiej
Pieta on niin unelmatapaus hyvälle ratsastajalle. Se on lempeä, kaunis otus, mutta silti samalla vaativa. Jos siltä osaa pyytää asioita oikein, se tekee aina niin hyvin kuin osaa. Hyvänluonteisuudesta saamme kiittää kenties kasvattajaa - Pietaa oli pidetty varsana paljon paremmin kuin hevosia yleensä, sen kanssa on seurusteltu enemmän ja niin edelleen. Koulutusvaiheessa se kokeili kuulemma usein kouluttajiensa hermoja, mutta kouluttaja ei koskaan antanut sille periksi.
Hoidettaessa Pieta on hieman levoton. Siltä on aina vaadittu kohtalaisesti paikallaan pysymistä, ja aina se on ottanut yhtä koville. Joskus tamma vain unohtaa, että sen pitää seistä hiljaa aloillaan. Silloin se päästää kaikuvan, syvän hirnunnan ilmoille ja tömistelee etujalkojaan. Tuo ei ole ollenkaan vaarallista kunhan varoo, etteivät varpaat jää kavion alle. Pietaa uskaltaa ihan ottaa riimusta kiinni ja vähän ravistaa kieltäen painokkaasti, niin se lopettaa ja katselee nolon näköisenä toisaalle. Muuten ihan kiltti tapaus kyllä, vaikkakin esimerkiksi harjan letitys on tuskaa. Kaunokainen nimittäin tykkää nostella päätään jatkuvasti ylös ja alas.
Se, joka on hoitanut joskus aikaisemminkin energistä, levotonta tapausta, tietää, kuinka raastavan monimutkaista on siivota sellaisen jalat. Pieta nostaa jalkansa kiltisti ylös maasta, pitää sitä itse ylhäällä hetken aikaa - mutta sitten se jo unohtaa koko homman. Jos se ei yritä nykiä jalkaansa vapaaksi, se heiluu puolelta toiselle ikään kuin kutoen yhden jalan varassa.
Kun kuolainta tarjotaan, tamma kääntää nopeasti päänsä sivuun. Sitä kannattaa pitää kiinni turvan ympäriltä samalla ettei se voi liikkua. Kun pää on kahlittu paikalleen, suukin avautuu säyseästi ja kuolain pääsee paikalleen. Joinain päivinä remmien sulkeminen on hieman hankalampaa kuin tavallisesti, koska Pieta vain sattuu olemaan levoton. Yleensä huomautus riittää, saa tamman asettumaan aloilleen siksi aikaa että suitset ovat kunnolla kiinni. Suurena plussana Pietalle on mainittava, että se ei todellakaan pullistele satulavyölle tai muutenkaan hangoittele vastaan kun satulaa yritetään saada sen selkään. Onhan tamma iso ja korkea - siinä on lyhyimmille haastetta kerrakseen - mutta eihän se tahallaan.
Pieta on suvultaan esteratsu ja varsin hieno sellainen. Sitä on opetettu rauhallisesti ja lempeästi, niinpä se on oppinut suhtautumaan hyppäämiseen erittäin positiivisesti. Pieta rakastaa sitä millisekunnin kestävää leijuvaa tunnetta kun hyppy on juuri kääntymässä alaspäin. Tämä ratsu on kuin luotu hyppäämään korkealle.
Vaikka askeleet ovat lennokkaat ja hyppy tasaisen pehmeä, Pietan ratsastamisessa on haasteensa. Se nykäisee ohjat käsistä ja painaa menemään jos ratsastajan käsi on sen mielestä liian kova. Jos tukeva ohja on liian löysä käännyttäessä, tamma takuuvarmasti painaa päänsä kiinni kylkeen ja juoksee suoraan eteenpäin. Liian rivakat pohjeavut saavat sen singahtamaan ratsastajan alta kuin ohjus, mutta liian pienet hipaisut tuottavat vain rajuja pukkeja ja luimimista. Kyllä, Pieta vaatii täsmällisen, taitavan ratsastajan, joka osaa vaatia ratsulta tarpeeksi. Kun tämä kaikki on kunnossa, tamma on mallioppilas.
Mikäs on maastossa körötellessä. Mukavaa rentoutumista. Edelleen ratsastajan on osattava pyytää oikeita asioita oikeilla avuilla saadakseen Pietan menemään hyvin. Tamma ei ole yhtään helpompi aitojen ulkopuolellakaan. Onneksi se on edes hyvin rauhallinen ja luontoa rakastava otus.
Kisapaikalla jo se tunnelma, se saa Pietan sieraimet värisemään ja ryhdin kohenemaan. Tamma yrittää olla mahdollisimman iso ja pelottava olematta kuitenkaan ollenkaan hyökkäävä. Sen itsetietoinen asenne ja kiltti käyttäytyminen tekevät suuren vaikutuksen kaikkiin, jotka vilauksenkaan ratsusta näkevät. Kukapa ei veikkaisi Pietaa luokkansa voittajaksi? Se, joka menettää rahansa vedonlyönnissään.
Oman suorituksensa alussa tamma vaikuttaa kuuntelevan ratsastajaa paremmin kuin kotona. Keskittymisen näkee kauas, kun se jo etukäteen laskee parasta ponnistuspaikkaa. Kun matemaattinen hienosäätö on tehty, voi antaa mennä. Voittamaanhan tänne on tultukin.
| Kamikaze fla fwb, 170cm YLA2, PJ'08 | Littel Mantel fwb, 167cm | Bracken Rigvi fwb evm |
| Zita Spuitjesdom fwb, evm | ||
| Shadow´s Snow Star fwb | Gulvivas A_mne SWE fwb, evm | |
| Evenstar´s Little Star Queen fwb, evm | ||
| Stockholm Syndrome WA fwb, 168cm YLA3, SPJ-II, II-p. | Goldfever fwb, 171cm | Rafaello fwb, evm |
| Windonia fwb, evm | ||
| Sidneytown fwb, 168cm | West Side Jr. fwb, evm | |
| Georgianette fwb, evm |
Hienoaskelinen Little Mantel, Pietan isänisä, on hieman sijoituksia niittänyt käyttöratsu. Kaunis ja voimakastahtoinen esteori keskittyi kilpailutilanteessa enemmän tammoihin kuin hyppäämiseen ja siirtyikin varsin pian siitoskäyttöön. Mantel periyttää hyvää rakennetta ja vahvaa luonnetta.
Estepainotteinen Bracken Rigvi oli kieltämättä varsin tempperamenttinen ori, mutta osaksi juuri sen takia menestyikin loistavasti sekä koulu- että esteratsastuksessa. Riki haali sijoituksia 12-vuotiaaksi asti ja vetäytyi sitten eläkkeelle ja siitosoriksi.
Zita Spuitjesdom oli esteratsu. Koulukentillä se laittoi pystyyn rodeoshown toisensa jälkeen, mutta hyppäämiseen keskittyi sataprosenttisesti. Zitan ainoa varsa, Little Mantel, on perinyt emänsä omintakeisen hyppytyylin.
Shadow's SnowStar oli aikanaan isokokoinen, lempeä tamma, joka rakasti esteiden hyppäämistä. Se meni kouluakin melko hienosti, mutta ei koskaan samanlaisella innolla kuin esteitä. Sussu oli varsinainen automaattihyppääjä: ratsastajan tehtäväksi jäi vain ohjata kaunis tamma esteen eteen ja se hyppäsi itse ja mielellään.
Gulvivas A_mne SWE syntyi Suomessa, mutta muutti Ruotsiin saman tien vieroituksen jälkeen. Se toimi kouluratsastuksessa hieman huonommin kuin esteillä, mutta yritti silti parhaansa. Sijoituksia tuli tasaiseen tahtiin. Vasta 15-vuotiaana ori lopetti kilpauransa ja siirtyi siitoskäyttöön. Orilla on yhteensä viisi jälkeläistä.
Evenstar´s Little Star Queen oli harrasteratsu vailla vertaa. Luotettava tamma kuljetti ratsastajansa läpi vaikka harmaan kiven, jos siltä pyydettiin. Muutamissa kilpailuissaan ratsu ei sijoittunut kovin hyvin.
Pietan emä on Stocholm Syndrome WA. Estepainotteinen tamma on vielä pitkään kilpailuiässä, mutta on saavuttanut esteratsujen laatuarvostelusta kakkospalkinnon. Vuonna 2008 Syppe palkittiin myös SPJ-II. Huima sijoitusmäärä kasvaa - todennäköisesti tämä ratsu on maailmanmestari ennen kuin ehtii täyttää pyöreitä vuosia seuraavan kerran.
Korkea ori Goldfever jäi palkitsematta laatuarvostelupalkinnoin, mutta sijoituksia kertyi kuitenkin kunnioitettavat 47. Näyttelyistä komistus haali JS'an ja KuMan. Tällä kauniilla, hyväkäytöksisellä orilla on vain kolme jälkeläistä.
Estepainotteinen Rafaello teki hämmästyttävän pitkän uran. Se aloitti matalilla esteillä jo nelivuotiaana ja jatkoi ahkerasti 15-vuotiaaksi. Se ehti kahmia 15 voittoa ja 59 muuta sijoitusta sekä laatuarvostelupalkinnon. Rafaello astui kymmenen kaunista tammaa ja yhden varsan kuoltua sille jäi yhdeksän upeaa, kapasiteetikasta jälkeläistä.
Windonia oli satunnaisesti pikkukisoissa vieraileva tähti, joka yritti pysytellä piilossa kiusalliselta julkisuudelta. Se sai huomiota jo hämmästyttävän kermanvaalean värityksensä takia ja oli sen lisäksi loistava hyppääjä. Donna sai elämänsä aikana neljä varsaa.
Neljän varsan emä, Sidneytown hyppäsi korkeita ratoja sijoittuen yhteensä 43 kertaa matkan varrella. Jääräpäinen Sidneytown periytti varsoilleen rohkean, uteliaan luonteen ja hienon tyylin hypätä.
West Side Jr. oli hämmästyttävän kaunis, auringonlaskun värinen ori. Sen karvan sävy on periytynyt täydellisenä kopiona kaikille sen jälkeläisille. Ori kilpaili vain lyhyen, neljän vuoden mittaisen, uran esteillä ja joutui lopettamaan sairastuttuaan tuntemattomaan tautiin. Sid kuitenkin toipui aikanaan, vaikkei enää koskaan palannut esteradoille.
Jonnekin Etelään kadonnut Georgianette herättää kysymyksiä. Sen kerrotaan hypänneen itselleen tasan sata esteratsastussijoitusta ja muutaman sijoituksen kouluratsastuksestakin - mutta onko tämä kaikki vain legendaa ja ajan kultaamaa muistoa? Jäljellä on enää mvain muutama silminnäkijä kilpapaikoilta ja he todistavat ponnekkaasti huhua todeksi. Minne Gred sitten katosi? Entinen omistaja ei koskaan vahvistanut mitään juorua todeksi.
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
| Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
| 14.09.-08 | Visualizm | KRJ/HeA | 4/27 |
| 14.09.-08 | Kinn.in Satumaa | ERJ/130cm | 3/197 |
| 17.09.-08 | Visualizm | KRJ/HeA | 5/25 |
| 23.09.-08 | Joushou Gaidou | KRJ/HeA | 7/52 |
| 14.01.-09 | Zurück | ERJ/150cm | 5/34 |
| 28.01.-09 | Rt Marinha | Koulu/HeA | 1/7 |
| 17.02.-09 | Zauberhof | KRJ/HeA | 6/45 |
| 28.04.-09 | Indfald | KRJ/HeC | 6/83 |
| 25.02.-10 | VPA | Koulu/HeA villi-cup | 3/62 |
| 24.08.-10 | Zuruck | KRJ/HeA | 5/70 |
| 11.09.-10 | Zuruck | KRJ/HeA | 1/22 |
| 20.10.-10 | Zuruck | KRJ/HeA | 5/27 |
| 23.10.-10 | Zuruck | KRJ/HeA | 4/21 |
| 28.02.-11 | Cheval Delamer | ERJ/150cm | 1/37 |
| 03.03.-11 | Cheval Delamer | ERJ/150cm | 4/48 |
| 08.03.-11 | Crash Ponies | KRJ/HeA | 4/60 |
| 30.06.-11 | Icon | Este/120cm | 1/90 |
| 01.07.-11 | Latun talli | Este/120cm | 4/15 |
| 01.07.-11 | Alegre | Koulu/HeB | 5/62 |
| 01.07.-11 | Icon | Este/130cm | 7/67 |
| 01.07.-11 | Icon | Este/140cm | 7/56 |
| 02.07.-11 | Icon | Este/130cm | 3/67 |
| 03.07.-11 | Icon | Este/120cm | 4/90 |
| 04.07.-11 | Icon | Este/120cm | 2/90 |
| 04.07.-11 | Icon | Este/140cm | 4/56 |
| 19.07.-11 | Hengenvaara | Koulu/HeA | 2/13 |
| 19.07.-11 | Hengenvaara | Koulu/HeA | 1/13 |
| 03.12.-11 | SISF | Este/150cm | 2/7 |
| 28.02.-12 | Zurück | ERJ/150cm | 5/50 |
| 19.03.-12 | Zurück | KRJ/HeA | 7/50 |
| 29.06.-12 | Satulinna | ERJ/150cm | 1/30 |
| 29.06.-12 | Kuurakka | ERJ/140cm | 7/60 |
| 30.06.-12 | Kuurakka | ERJ/150cm | 2/60 |
| 01.07.-12 | Solo | ERJ/150cm | 3/40 |
| 03.07.-12 | Solo | ERJ/150cm | 2/40 |
| 04.07.-12 | Solo | ERJ/150cm | 4/40 |
| 04.07.-12 | Solo | ERJ/150cm | 1/40 |
| 13.03.-13 | Hillamäki | ERJ/150cm | 1/30 |
| 14.03.-13 | Hillamäki | ERJ/150cm | 5/30 |
| 15.03.-13 | Hillamäki | ERJ/150cm | 1/30 |
| 16.03.-13 | Hillamäki | ERJ/150cm | 5/30 |
| 01.04.-13 | Suprant | KRJ/HeA | 2/50 |
| 01.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 1/50 |
| 03.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/150cm | 1/30 |
| 05.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 3/50 |
| 05.04.-13 | Suprant | KRJ/HeA | 3/50 |
| 06.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/150cm | 1/30 |
| 07.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/150cm | 5/30 |
| 08.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 1/50 |
| 09.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 1/50 |
| 09.04.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 2/30 |
| 09.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/150cm | 2/30 |
| 13.04.-13 | Hillamäki | ERJ/150cm | 3/30 |
| 13.04.-13 | Fiktio | KRJ/HeA | 2/100 |
| 13.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 4/41 |
| 15.04.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 2/40 |
| 15.04.-13 | Castor | ERJ/150cm | 6/50 |
| 16.04.-13 | Castor | ERJ/150cm | 1/50 |
| 17.04.-13 | Castor | ERJ/150cm | 1/50 |
| 18.04.-13 | Castor | ERJ/150cm | 6/50 |
| 22.04.-13 | Jindabyne | KRJ/HeA | 2/40 |
| 07.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/150cm | 3/30 |
| 08.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/150cm | 1/30 |
| 08.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/150cm | 4/30 |
| 16.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/150cm | 4/30 |
| 17.05.-13 | Nonshein | ERJ/150cm | 1/30 |
| 18.05.-13 | Nonshein | ERJ/150cm | 5/30 |
| 18.05.-13 | Nonshein | ERJ/150cm | 5/30 |
| 19.05.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 5/39 |
| 21.05.-13 | Zurück | ERJ/150cm | 4/39 |
| 21.05.-13 | Nonshein | ERJ/150cm | 5/30 |
| 21.05.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 3/30 |
| 22.05.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 3/30 |
| 24.05.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 5/30 |
| 27.05.-13 | Kingsvalley | ERJ/150cm | 1/30 |
| 29.05.-13 | Kingsvalley | ERJ/150cm | 5/30 |
| 31.05.-13 | Kingsvalley | ERJ/150cm | 4/30 |
| 01.06.-13 | Kingsvalley | ERJ/150cm | 1/30 |
| 06.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 4/30 |
| 09.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 2/30 |
| 10.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 4/30 |
| 11.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 3/30 |
| 12.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 4/30 |
| 13.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 3/30 |
| 15.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 1/30 |
| 18.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 1/30 |
| 19.06.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 5/30 |
Toukokuu 2013
Odotus on päättynyt ja Pieta on palannut. Sen mukana tuli myös kilparatsastaja Smith Schwimmer, joka kantoi jätesäkkiä. Kun Pieta oli tutussa haassaan, avasin säkin. Siellä olivat tamman Saksasta, Ranskasta ja Itävallasta voitetut ruusukkeet, pokaalit ja pienemmät palkintoesineet. Jonkin pienen cup-sijoituksenkin tamma oli saanut, ja sen kilpailun voittopokaalin tahtoi viedä mukanaan herra Schwimmer, ja mielelläni lahjoitin palkinnon hänelle.
Nyt kuukausi on jo lopussa, ja Pietasta tahdotaan tehdä sen â€isosisko†Millan kanssa lehtijuttu. Millahan palasi jokin aika sitten Saksasta pidemmältä, monen vuoden reissulta niin voitokkaana, ettei sillä kannata enää kilpailla. Nyt Pieta on saavuttanut saman. Eiväthän tammat oikeasti ole sukua, mutta ovat parhaat kaverukset, suunnilleen yhtä vanhat ja melko saman näköisetkin noin pintapuolin. Ja vaikka tammat ovat olleet erossa iäisyyden, ne tarhailevat taas yhdessä ja rapsuttelevat toisiaan harjanjuuresta.
Kotiin palaaminen tarkoittaa, ettei Pieta kilpaile enää. Alun perin ajattelin, että se voisi mennä kouluratsuna vielä muutaman vuoden, mutta valmentaja DuLaudin ja ratsastaja Schwimmerin mukaan siinä ei ole järkeä. Uskon kyllä kilparatsastuksen ammattilaisia, minähän olen vain kasvatuksen ammattilainen ja olen varta vasten palkannut nuo kaksi avukseni ja neuvonantajikseni. Pieta varmaan riemastuu, kun treeni on jäänyt taakse ja kilpakentille ei tarvitse enää mennä.
Siitostammahan tästä neidistä tulee. Astutan sen ensikuussa jollain hienolla oriilla…
Helmikuu 2013
Pieta lähti. Ei, en myynyt sitä, vaan annoin sen mennä Saksaan kilpailemaan. Vaikka tamma tulee takaisin vielä kesällä, itken silmiä päästäni: olen ensimmäistä kertaa sitten Pietan varsa-aikojen erossa siitä yli kolme päivää kerrallaan. Ja tämä â€yli kolme päivää†on heti yli kolme kuukautta.
Kuun ensimmäisinä päivinä vietin tamman kanssa tietenkin mahdollisimman paljon aikaa. Se vaistosi, että olen surullinen ja seisoskeli minun kanssani eräänä tiistaiaamunakin noin tunnin katselemassa aamuaurinkoa. Yleensä Pieta on niin hätäinen, ettei pysy paikallaan seisoskellen.
En ole itse treenannut tamman kanssa ulkomaan kaudelle, koska en voi jättää muita hevosia ja lähteä sen ratsastajaksi. Pietalla onkin ratsastanut sen vanha valmentaja Elle DuLaud kerran viikossa, ja sen uusi kilparatsastaja, amerikansaksalainen Smith Schwimmer neljästi viikossa. Minä olen kävellyt sen kanssa maastossa joka sunnuntai, neiti DuLaud ja herra Schwimmer kielsivät jopa hölkkää nopeamman ravin. Kerran alkukuusta Elle DuLaud’n sairaslomapäivänä irtohypytin hevostani kentällä puoli tuntia.
Ei ole hääviä antaa pois omaa lemmikkiään, ei edes väliaikaisesti. Tämä on parasta Pietalle, mutta tosi kova paikka minulle.
Elokuu 2012
Hyvää syntymäpäivää, Pieta! Onnea 11-vuotiaalle! Ikä ei ole korkea, mutta 11 vuotta yhteiseloa on pitkä aika, varsinkin kun sen saa viettää sulassa sovussa tamman kanssa. Vähän olemme yhteen ottaneet silloin tällöin, mutta ikinä en ole ajatellut, että minun olisi parempi olla ilman Pietaa. Rakastan hevostani!
Synttärijuhlia on meillä juhlittu monta päivää. Totta kai Pietan synttärit ovat tekosyy bailata, eihän se edes täytä pyöreitä vuosia, mutta joka tapauksessa. Lähdin syntymäpäivän aattona tamman kanssa vaeltamaan neljäksi tunniksi hitaassa tahdissa, ja meillä oli oikein mukavaa. Syntymäpäivänä taas sain tekosyyn seistä tamman haassa syöttämässä sille onnitteluporkkanoita. Minusta on mukavaa syöttää hevosia kädestä, vaikka ei saisi, mutta tuskinpa Pieta yhdestä kerrasta pahoille tavoille oppii. Samana päivänä tallipojat valjastivat tamman koppakärryjen eteen, mitä ei olla tehty sen jälkeen kun hevoseni täytti viisi. Lähdin tallimestari Miron kanssa ajelulle, ja mukaan tulivat kaikki työntekijät, osa Vilman, osa Millan, osa Nupun kärryillä. Kävimme rannalla, paistoimme makkaraa ja hevoset söivät heiniä puuhun sidottuina metsikössä. Pieta nautti kaikesta, paitsi paarmanpuremista, joita se sai ikävän paljon etujalkojensa väliin…
Helmikuu 2012
Talvihan täällä meillä vielä on, mutta päivä se pitenee. Vielä hetki sitten tuntui inhottavalta maastoilla, koska tallin perushommien jälkeen oli jo niin pimeä, ettei eteensä nähnyt, mutta nyt me ehdimme Pietan kanssa oikein kunnolla maastoon, ja monena päivänä. Ensimmäisellä maastoreissulla tamma oli niin innosta pinkeä, että teki alkumetreillä jättikokoisia sivuloikkia ja päätyi suoraan ojaan. Kyllä Pieta sieltä ojan hangesta nopeasti nousi, ja vieläpä pukitteli perään. Ei meillä mitään johtajuuskiistaa tai muuta sellaista ole, vaan ratsulla oli vain ihan liikaa energiaa ja se oli tosi riemastunut reissusta.
No, muut kerrat ovat menneet rauhallisemmin. Olen ottanut tavakseni kuljettaa repussa omenaa Pietalle ja kuumaa kaakaota itselleni. Menemme aina muutamien kilometrien lenkin ja pidämme puolivälissä kahdenkymmenen minuutin tauon. Haaveilen pidemmästä vaelluksesta: se tekisi Pietalle ihan varmasti hyvää. Mutta sellainen vaellus on tehtävä kesällä, kun saan muutaman muunkin lähtemään mukaan, ja kun satulaan ei enää jäädy kiinni.
Ai niin, unohdin kertoa muuten serkkuni koirasta, joka on ollut tallilla hoidossa pari viikkoa. Se on syvästi kiintynyt Pietaan. Hyväsydäminen serkkuni ei varmaan malta ottaa piskiään mukaan, kun näkee kaverukset yhdessä. Mutta minulla ei ole mitään aikomuksia ottaa omaa koiraa. Saa Pieta pärjätä ihan hevosystävien kanssa.
Syyskuu 2011
Pietan kanssa on monet kisat koettu. No, suhteellisen säästeliäästihän olen sillä mennyt, mutta sen parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin. Moni kyselee, suuntaammeko laatuarvosteluihin, ja hymähtelevät, kun näkevät vaatimattoman kilpailukalenterin. Minä väitän, että suuntaamme. Suunnilleen tähän aikaan vuotta 2013 olemme enemmän kuin valmiit. Näkevät sitten, nuo arvostelijat, jotka pitävät meidän Pietaa vain harrastehevosena. Pieta on urheiluhevonen, kilpailija, atleetti!
Tamma itse ei tietenkään tiedä mitään sanaharkasta, joka pyörii sen ympärillä minun ja muiden välillä. Tallimestarimme Miro ei usko tammaani lainkaan. Hyvä ystäväni, kilparatsastaja Smith Schwimmer, ei tahdo ratsastaa Pietalla, sillä tamma on muka liian huono. Mistä Schwimmer sen tietää, kun ei ole edes kokeillut? Vain yksi on lisäkseni optimistinen. Elle DuLaud, huippuvalmentaja, joka on valmentanut myös J-Rockin ja Barkensten Weichin, vaatimalla vaati minut palkkaamaan itsensä valmentamaan Pietaa vuonna 2012 jotta se olisi huippukunnossa 2013. Ja minähän palkkasin. DuLaud on mahtava, ja kokemukseni mukaan sopii Pietalle hyvin.
Noh, tästä on suunta ylöspäin!
Tammikuu 2011
On sata astetta pakkasta, noh, ainakin suunnilleen. Pieta on ollut kolme päivää jumissa karsinassaan, koska ulkona ei pysty edes hengittämään. Arvatkaa vain, onko tamma vihainen. Kolme päivää oikomatta jalkojaan. Alkukuustakin oli kylmä, mutta hevoset pystyivät ulkoilemaan edes kaksi kertaa päivässä tunnin kerrallaan, kun pääsivät välillä lämmittelemään. Suomenhevoselle keli ei olisi temppu eikä mikään, kun kunnon toppaloimi olisi, mutta eipä Pieta ole yhtä lämpöinen eikä yhtä karaistunutkaan. Sitä paitsi menin klippaamaan tamman. Ei paljoa järki päätä pakottanut.
Joka tapauksessa hevosten on päästävä tänään ulos. Koko aamun olen ollut muuttamassa maneesia väliaikaiseksi jaloittelupaikaksi, ja nyt on Pietan vuoro lähteä oikomaan jalkojaan yhteen maneesin neljännekseen tarhakavereitten kanssa. Pinta-alaa ei niiden alueella ole paljoa, mutta luulen ainakin meidän Pietan rauhoittuvan, kunhan ympäristö edes muuttuu, vaikka tila ei juurikaan lisäänny.
Toivotaan lämpöisempiä ilmoja, ettei Pieta räjähdä käsiini.
Heinäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella.
Kesäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella.
Toukokuu 2010
Pieta se pitää helteestä, koska ei joudu töihin kuumuuden vuoksi. Viikkoon en ole jaksanut ratsastaa sillä, vaan olen vain laittanut tallipojan juoksuttamaan tammakultaa. Olisi ehkä aiheellista ottaa tammalle oma hoitaja, mutta vierastan ajatusta. Haluan hoitaa tätä mussukkaa ihan itse niin paljon, kuin mahdollista.
Kisatauko sen kuin jatkuu, VRL kun on ollit puolisen vuotta poissa pelistä. Se näkyy sekä lisäkiloina hevosten vyötäröllä että minun kankeana ratsastuksenani esteillä. Tarvitsisimme valmentajaa avuksemme ennen kuin Pieta-raukka lihoo kiinni karsinaansa ja minä muutun ratsastavaksi puuhevoseksi. Onneksi edes saisin tamman liikkeelle, jos vain viitsisin, mutta laiskuus on iskenyt helteen myötä.
Mietin, auttaisikohan muuten uintireissu meitä virkistymään hieman. Taidankin kokeilla veden vaikutusta Pietaan heti huomenna!
Tammikuu 2010
En tiedä, Mikä siihen Pietaan nyt iski, mutta kengityksessä akka nyt vain käyttäytyi kuin hullu. Seppäparka sai tosissaan hikoilla, että sai tammani kavion pysymään polviensa välissä. Minä en hommaan edes viitsinyt ryhtyä, koska olen aikaisemmin kengittänyt ennen niin rauhallisen Pietan lisäksi muutamia puoliksi nukkuvia suomenhevosia. Ei meidän seppämme mitään pettymystä tuottanut, koska on ammattitaitoinen, mutta minua kyllä hävetti Pietan puolesta. Ebn ole koskaan oikeasti suuttunut sille, ja vaikken koskaan löisikään hevosta, uskokaa pois, että mieleni teki siinä paikassa kiskoa nahkavyö pois yltäi ja läimäistä niin että vinkuu.
Lopulta kengät olivat jaloissa ja seppä istui tallikämpässä kahvilla ja pullalla, koska halusin pyytää anteeksi ja kiittää. Jalkojaan heilutellut Pieta pääsi kuluttamaan kenkiään sitten hakaansa...
Helmikuu 2009
Treenit ohi, kerrassaan loistavaa! Mielialani oli niin korkealla, että tarjosin tammalleni muutaman iltaruoan mukana paljon porkkanoita. Se rouskutti ne kovaa vauhtia. Tuli siinä sitten eräänä iltana mieleeni, että lihotanko ratsuni uudelleen pomppivaksi ihrapalloksi, jos jatkan tätä rataa. Noh, sen näkee sitten parin kuukauden päästä, enkä minä ajatellutkaan enää sen lahjomista jatkaa.
Harrastamme paljon maastoilua. Kelit ovat niin ihanat siihen. Lumi narskuu kavioiden alla, ei ole kylmä, mutta ei kuumakaan. Pieta on niin hyvä hevonen.
Tammikuu 2009
Treeniohjelmamme on nyt niin tiukka tahdiltaan, että ei tekisi mieli edes kirjoittaa koko aiheesta. Maanantain ja tiistain vietämme raskaissa esteharjoituksissa. Keskiviikon saamme levätä. Torstai on kiipeilyä, maastoilua ja yleistä kuntoharjoittelua ja sitten tulee se perjantai, ihana asia. Perjantaisin saamme nimittäin kävellä rauhallista tahtia ilman satulaa maastopoluilla, ja se vasta on jotain kun väsy painaa. Lauantaina on koulutreeni valmentajan johdolla ja sunnuntain olemme pyhittäneet viikon toiseksi lepopäiväksi. Pieta näyttää kyllä nauttivan kovasti töistään. Minulle tällainen kuukauden tehotreeni alkaa olla liikaa.
Joulukuu 2008
Pietani elämässä on meneillään mielenkiintoinen vaihe - kilpaura - ja on tullut aiheelliseksi kirjoittaa siitä hieman muistiinpanoja. Yhteiselomme nuoren tammani kanssa on käynnistynyt hyvin. Pieta oppi heti hirnahtamaan minulle tervehdyksen, kun saavuin ja tajusi nopeasti tulla myös portille vastaan kun hain sitä haasta. Nykyään tarvimme vielä pientä hienosäätöä sen kanssa, että karsinan ovea ei potkita jotta ruoka tulisi nopeammin, koska sehän ei tule. Muuten käytöstavat ovat loistavassa kunnossa ja elämä hymyilee. Pieta oppii nopeasti, sitäpaitsi.
Syyskuu 2008
Kävimme kouluvalmennuksessa PoRan valmentajien silmien alla. Katsokaa, miten meitä kommentoitiin!
Aloitimme heti anivarhain valmennusten pidon Pietalla. Pieta oli hieman unenpöpperöinen, kun toit sen maneesiin, mutta kun kokosin esteet, Pieta ryhdistäytyi. Annoin Pietan ja sinun kävellä pitkin ohjin, mutta nurkissa oli örkkimörkkikokouksia, joten Pieta vähän sai pömeleitä.
Alkuravit olivat vielä hieman tahmeat, Pieta oli kuin kärpänen liisterissä, ei siis kovin hyvä alku. Muutaman herättelyn ja kahvikupposen jälkeen Pieta kuitenkin havahtui, eikä mitenkään höpötellyt. Pieta ravasi lennokkaasti, tosin esteiden vierellä se hieman lyhensi askeliaan ja yritti hypätä esteet, mutta sait hyvin pysäytettyä Pietan ajatteet. Myöhemmin Pietan askeleet muuttuivat pehmeiksi, ja näin, kuinka sinunkin ratsastus rentoutui, ja kumpikaan teistä ei enään vilkuillut nurkkia.
Ravien jälkeen kävelitte vähän aikaa, samalla selitin sinulle rataa. Pieta oli reipas ja turhan intoileva, mutta istuntaasi parantamalla sait Pietan rauhoittumaan. Pieta oli kuitenkin koko ajan kuulolla, mutta korvat kääntyilivät taas vähän Örkki-Mörkki kokouksiin päin.
Ja nyt oli aika esteille! Sen taisi Pietakin tajuta! Käskin sinun laukata pääty-ympyrällä, mutta Pieta lähti viemään esteelle. Onneksi pysyit kyydissä, ja sait harjasta tukevan otteen. Pieta pysähtyi kuitenkin hyvin, onneksi. Pieta rauhoittui, joten nostitte lauka uudestaan, tällä kertaa paremmalla tuloksella. Laukka sujui kuin tanssi, joten oli aika esteille.
Aloitimme puomeista, joille Pieta melkein nauroi. Puomit siis sujuivat kunnon hepalta niin kuin pitikin.
Ristikot olivat vähän hankalempia In-Out-välillä, mutta selkä taipui ja jalat tottelivat kroppaa, niin Pietalle sekin oli kuin lasten leikkiä.
60cm oli jo vähän hankalempi, joten piti pidentää väliä sarjaväliksi, mutta se onnistui liiankin hyvin ja tämäkin väli lyhennettiin innariksi. Tässäkin sujui vielä ihan OK.
80cm oli jo hankala, yritimme vain sarjavälillä. Pieta oli selvästi jäykkä, joten suosittelen Pietan viemistä hierottavaksi! Jotta kaikki sujuisi ongelmitta, oli välissä noin neljä laukka-askelta.
Lopuksi menimme ravipuomeja ja ne sujuivat hyvin. Et kuitenkaan noudattanut neuvoani, ja antanut Pietan venyttää kaulaansa, mutta muuten meni vallan mainiosti!
Tietenkin loppukäynnit maastossa ja sitten traileriin ja teillä matka kohti kotitallia!
| Päivämäärä | Sukupuoli | Varsa | Isä | Omistaja |
| 01.06.-13 | Tamma | Atomic Fireball | Alcohol Solo | Linda |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti