torstai 23. helmikuuta 2017

Chauncey Abi

Perustiedot

Nimi:Chauncey Abi VH12-052-0058 Omistaja:Oresama VRL-02753
Sukupuoli:Tamma Kasvattaja:Chauncey Ranch, evm
Rotu:Paint Painotus:Lännenratsastus
Säkäkorkeus:160cm Meriitit:WRJ-I (1/14), YLA2
Syntynyt:01.01.-12 (35v)


35-vuotiaan Abin terveet päivät alkoivat olla ohitse. Tamma lopetettiin 23.2.2017 vanhuuden vuoksi.

Kuvagalleria


© Oresama / Brises

Luonteesta

Abi on hyvä apu töissä
Abi on kunnon käyttöhevonen. Se osaa kaikenlaista, pysyy aina tyynenä ja on peloton uusissakin tilanteissa. Tällaista ratsua todella tarvitaan Brisesin kaltaisella tilalla, vaikka hepo ei parasta laatua nopeutta vaativiin tilanteisiin olekaan. Onhan se tarvittaessa aika sutjakkakin, mutta enemmänkin lupsakka.

Abin harjailu sujuu helposti
Hoidettaessa tamma pysyy hyvin paikoillaan koko ajan. Se kääntelee kyllä korviaan hoitajansa suuntaan uteliaana, ja jos sille harjauksen lomassa tahtoo jutella, se kääntää päätään kuunnellakseen tarkasti. Abia on aivan turvallista harjailla missä tahansa. Se ei liiku minnekään, vaikka olisi irti karsinassaan, haassaan tai jopa tallipihassa. Isäntä tapaakin harjauspuomilla vain heittää kultamussukkamme riimunarun puolihuolimattomasti puomin päälle sitomatta ja ryhtyä harjaamaan, vaikka emäntä aina tavan vaarallisuudesta huomautteleekin. Abi ei ole koskaan keksinyt mitään omituista tai ilkeää.
Tässä on kultapala, joka ei vastustele satulointia lainkaan. Se seisoskelee lähes väliinpitämättömänä, kun lännensatula könytään sen selkään. Yleissatulaa se vilkaisee, koska sellaisen se näkee paljon harvemmin, ja koska se tarkoittaa lähes poikkeuksetta että tamma saa juosta kovaa sillä kertaa ratsastajansa kanssa. Satulavyölle ei meidän Abi pullistele, ja lännensatulan toisenkin vyön voi huoletta kumartua kiinnittämään. Kuolaimetkin hevonen yleensä poimii hoitajan kämmeneltä ihan itse, ja ellei, se suostuu ottamaan ne kunhan niitä hieraisee kevyesti sen ylähuuleen.

Kiltti ratsu kisoissa ja kotona
Abi osaa kaikenlaista. Se on säyseä myös, ja näiden kahden asian vuoksi juuri tämä ratsu pääseekin yleensä mukaan tilan töihin. Sen kanssa voi tehdä oikeastaan mitä tahansa huoletta, vaikka työ olisi hevoselle aivan uudenlainen kokemus. Sen takapuolen päälle voi nostaa pihattohevosten heinäpaalit ja ratsastaa heinät hevosille. Se tarpoo mielellään jopa pelottavia ojia ja pitkäheinäistä piennarta pitkin, kun tarkastetaan laidunten aitojen kuntoa. Se kuuntelee hienovaraisimpiakin apuja, niin että vaikkapa portin avaaminen on lastenleikkiä sekä western trailin temppuna että oikeassa elämässä tallipihasta poistuttaessa. Autoja Abi ei pelkää, ei edes isoja rekkoja tai rämiseviä traktoreita. Tilan postilaatikolla se pysähtyy tottelevaisesti ja seisoo paikoillaan, kun emäntä kumartuu yhden jalustimen varaan ja poimii postin. Lähikaupan edessä se laskee päänsä ja seisoo tyynesti lieassa koirien kanssa vierekkäin, kun sen hoitaja on ostamassa itselleen juomista. Abi on kaikin puolin luotettava ja täydellinen hevonen ja ystävä.
On selvää, että kilpailuissa ei tamma käyttäydy sen ihmeellisemmin kuin kotonaankaan. Sille sillan yli käveleminen trail-luokassa on ihan sama asia kuin erilaisten ramppien ja siltojen ylittäminen kotonakin. Samoin on muiden tehtävien laita, kaikissa luokissa. Samaahan Abi tekee kotona työkseen joka ainoa päivä. Nyt jotkut vain istuvat katselemassa sitä ja muutama ottaa valokuvia. Ja Abi vain pitää ihmisistä. Varsinkin niistä pienimmistä. Lapsista. Kun muut kilpahevoset hermostuvat pienten lasten taputtelussa herkästi, laskee meidän Abi vain päänsä palkintoruusuketta ihailevien pikkuisten tasolle ja nuuhkii lempeästi heidän taskujaan. Tätä ratsua on ehdottomasti ilo esitellä myös kilpapaikalla, niin radalla kuin varikollakin!

Kilpailut

Spring Ame
paint, 161cm, evm.
Miami Ami
paint, 162cm, evm.
Amigos
paint, 164cm, evm.
Lost Decade
paint, 158cm, evm.
Summer Turning Yellow
paint, 157cm, evm.
Yellow Fellow
paint, 156cm, evm.
Missing Summer
paint, 157cm, evm.
Chauncey Malin
paint, 158cm, evm.
Sleeping In Milano
paint, 160cm, evm.
Romanticist
paint, 161cm, evm.
Sleeping Salem
paint, 160cm, evm
Chauncey Princess
paint, 155cm, evm.
Royal Rage
paint, 155cm, evm.
Chauncey Hope
paint, 156cm, evm

Spring Ame oli 161cm korkea, lähinnä trailissa ja western ridingissa kilpaillut ori. Se näytti komealta kilpailuissa ja toimi hyvin, mutta käytännön elämässä oli herrassa pitelemistä. Koska showmiehen elkeet tulivat siltä luonnostaan, käyttöratsun elämä arjessa tuotti tuskaa. Ame olikin ammatiltaan ihan oikea kilparatsu. Luonne sillä oli kuulemma oikein herttainen, vaikka se machoilikin hieman. Kisatulokset riittivät laatuarvostelupalkintoon, ja ulkonäkö muutamiin näyttelyvoittoihin ja kantakirjaukseen.

162-senttinen Miami Ami kilpaili oikeastaan huvikseen rauhallisemmanpuoleisissa lännenratsastuksen lajeissa, kuten trail, western riding, western pleasure ja versatile horse. Vaikka se ei edes yrittänyt tosissaan, se oli erinomainen jo ensimmäistä kertaa kilpailuissa kahdeksanvuotiaana näyttäytyessään. Vuosien ja taas vuosien tavallinen työnteko kotitilalla oli hionut ratsusta loistavan käyttöhevosen, ja sellaisista ominaisuuksista lännenratsastuskisoista palkitaankin. Jos orilla vain oltaisiin kilpailtu ahkerammin, se olisi varmasti tullut kuuluisaksi. Miami Amin tilalle kuitenkin riitti vähempi. Elonsa aikana ratsu astui kuusitoista oman tallin tammaa.
Rauhallinen Amigos lähti liikkeelle jostain päin Pohjois-Amerikkaa. Sen tarkkaa syntymäpaikkaa tai edes -vuotta ei tiedetä, koska ratsu oli aivan tavallinen, töitä ahkerasti tekevä kotitilan helmi. Hyviä hevosia ei mitattu Amigon aikoihin kilpailutuloksien perusteella, vaan luonteen, sitkeästi työskenneltyjen tuntien ja monikäyttöisyyden perusteella. Niillä mittareilla kilpailematon Amigos oli niin loistava ori, että sen itsensä kaltaisia, tavallisia, työskenteleviä tammoja kävi sillä astutettavana useampia kymmeniä.
Pieni, ketterä, nopea ja tottelevainen oli Lost Decade, sinisilmäinen, jo 16-vuotiaana kuollut tamma. Se oli isännän rakkain lemmikki koko elinaikansa ja ehti kulkea hänen matkassaan vaikka kuinka pitkiä reissuja. Missä oli isäntä, siellä oli Lost Decade. Tammasta olikin helppo pitää: tilallahan se oli mitä käytännöllisin ja sitkein työntekijä ja vapaa-ajalla voitti naapuruston muut hevoset hiekkatiellä pieniä laukkakisoja pidettäessä.

Pieni ja jokseenkin pippurinen Summer Turning Yellow oli kilparatsu, ja jo sukunsakin puolesta arvokas. Se oli hyvänluonteinen, ja kävi hurmaamassa yleisöä ja tuomareita lännenratsastuskilpailuissa ympäri koko Amerikan. Kymmenenvuotiaana se hyppäsi myös estekisoissa puoli kautta, ja vielä vanhemmalla iällä kokeili oikeastaan kaikkea kouluratsastuksesta suunnistukseen ja takaisin. Laatuarvosteluissa tamma palkittiin lännenratsastuksessa, esteratsastuksessa ja jälkeläisten laadun perusteella.
Myös Yellow Fellow oli pienikokoinen, kevyt ja ketterä hevonen. Tämä teki siitä niin hyvän tynnyrinkiertäjän, että se päihitti monet lajitoverinsa ja vielä muutamat arabialaiset täysiverisetkin ihan ohimennen kilpailuissa. Ratsu kuitenkin loukkaantui kahdeksanvuotiaana, eikä sen terveyttä enää riskeerattu vauhdikkaissa kilpailuissa. Se siirtyi rökittämään vastustajiaan trailissa, ja päätti kilpauransa vasta 19-vuotiaana siirtyessään kokonaan siitostallin puolelle.
Missing Summer on saavuttanut näyttelyissä kaiken, minkä pieni paint-tamma vain voi. Sitä on sanottu kauneimmaksi rotunsa edustajaksi koskaan, eikä väite ainakaan kaukana totuudesta ole. Tammalla oli upea rakenne, ja sitä koristi ihanan kiiltävä turkki, jonka ruskeat läikät olivat omituisen punertavankultaisia. Muissa kilpailuissa Missing Summerille ei olla merkitty tuloksia.

Herasilmäinen, vanhemmiten tuntemattomasta syystä sokeutunut Chauncey Malin eli koko elämänsä kasvattajallaan, Chauncey Ranchilla, aivan kuten emänsä. Omistaja suhtautui jokseenkin mustasukkaisesti hevosiinsa, joten niinpä Malinkin eli ikään kuin kultaisessa häkissä. Sillä oli kaikkea parhaista valmentajista parhaaseen rehuun, ja kuulopuheiden mukaan se olisi pärjännyt erinomaisesti lännenratsuna, esteratsuna, siitostammana, ja helpoissa luokissa kouluratsunakin. Malin ei kuitenkaan saanut poistua tilalta kilpailuihin, eikä sen kolmesta varsastakaan luovutettu tallin ulkopuolelle kuin yksi ainoa. Taitava ja nätti tamma tämä oli.

Sleeping In Milano oli keskikokoinen, keskinkertainen ori, joka saavutti kyseenalaisen julkisuutensa vain sillä, että Chauncey Ranchin huipputammoja astutettiin sillä toistuvasti. Ori oli hienorakenteinen, ja menestyi kyllä hieman näyttelyissä. Westernkilpailuita se meni keskinkertaisesti, välillä voittaen ja välillä häviten. Puhuttiin kuitenkin, ettei ratsua harjoitettu kilpailuihin millään tapaa, ja jos se on totta, ori oli selvästi luonnonlahjakkuus.
Fiksu tamma Romanticist vietti koko elämänsä ratsastuskoululla, joka olikin sille täydellinen koti. Vaikka hevonen ei ollutkaan erityisen taitava kilpailuita ajatellen, se oli luonteeltaan täysi kymppi aloittelijoiden ja keskinkertaisten ratsastajien tunneille. Se osasi laajasti kaikkea edes jonkin verran, ja rakasti lapsia. Romanticist astutettiin lähinnä huvin vuoksi kahdesti.
Sleeping Salem asui ja työskenteli Brisesin yhteistyötalli Charmantilla. Omistajien mukaan se oli niin korvaamaton tilan työmies, että sen kuoltua sen työpanosta korvaamaan täytyi ostaa kaksi uutta nuorempaa ratsua. Ja rauhallinen, osaava ja luotettava Salem olikin. Se oli mukana oikeastaan kaikessa, mitä Charmantissa tapahtui. Kisapäivinä se auttoi talutusratsuna, joskus korjaili aitoja isännän seurana ja veti kärryillä emännän kauppakassit aina luotettavasti kotiin asti.

Chauncey Princess oli ensimmäinen niistä kuudesta tammasta, jotka Chauncey Ranch sulki porttiensa sisäpuolelle. Sen täytyi olla erityinen, koska sitä ja sen viittä jälkeläistä niin tarkoin suojeltiin muiden huomiolta. Kilpaillut tamma ei koskaan, eikä muutenkaan esiintynyt julkisuudessa. Sisäpiirissä liikkuvan tiedon mukaan se olisi kuitenkin ollut ehdottomasti voittaja, jos sen oltaisiin annettu yrittää.
155cm korkea Royal Rage oli nuoren pojan hevonen. Se oli kuusivotias, jonkin verran menestyksekkäästi kilpaillut kolmen varsan isä pojalle saapuessaan, ja siitä alkoikin hevosen alamäki. Seuraavan kerran sen nimi ilmestyi lehdissä sen ollessa kaksitoista, kun kerrottiin julmasta eläinrääkkäystapauksesta, jossa hevoset olivat lähes kuolleet nälkään karsinoihinsa. Royal Ragea ei saatu enää kuntoon.
Chauncey ranchin ylpeys, Chauncey Hope myytiin emänsä alta. Se kilpaili lännenratsastuksen eri lajeissa, ja menestyi erinomaisesti. Se edusti kansainvälisissä kilpailuissa ja ilmestyi tasaisesti hevostapahtumisissa esittelemässä taitojaan väliaikanumeroissa. Kun Hope oli yhdeksän, se myytiin kovalla hinnalla takaisin kasvattajalleen. Hopesta tuli suosittu siitostamma.

Jälkeläiset

10.03.-12 t. Chauncey Ana RR (i. Spy Fly)
19.02.-13 o. Chauncey Spyder RR (i. Primal Scream)

Kilpailut

PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
11.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Riding4/41
12.01.-12Bahie ArabiansWRJ/Reining4/29
13.01.-12Bahie ArabiansWRJ/Western Pleasure1/23
14.01.-12Chinét RanchWRJ/Halter5/33
14.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Riding2/35
14.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Trail4/30
15.01.-12Chinét RanchWRJ/Halter6/39
17.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Pleasure2/33
17.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Trail2/36
18.01.-12Chinét RanchWRJ/Versatile Horse1/24
20.01.-12Chinét RanchWRJ/Western Trail2/31
01.03.-12ZurückWRJ/Halter4/21
01.03.-12ZurückWRJ/Reining1/27
10.03.-12Kt VienreWRJ/Reining2/16
02.03.-12ZurückWRJ/Halter2/21
02.03.-12ZurückWRJ/Western Pleasure1/25
03.03.-12ZurückWRJ/Versatile Horse2/10
03.03.-12ZurückWRJ/Western Trail5/26
27.03.-12Bremen ParkWRJ/Versatile Horse1/13
27.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Riding1/35
27.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail4/25
27.03.-12ZurückWRJ/Western Riding4/42
27.03.-12ZurückWRJ/Western Pleasure4/37
28.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Riding4/32
28.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail2/25
28.03.-12ZurückWRJ/Halter1/32
28.03.-12ZurückWRJ/Western Pleasure6/37
29.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail5/25
29.03.-12ZurückWRJ/Versatile Horse4/21
29.03.-12ZurückWRJ/Western Pleasure3/37
29.03.-12ZurückWRJ/Western Trail3/42
30.03.-12Bremen ParkWRJ/Versatile Horse2/15
30.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Pleasure4/33
30.03.-12ZurückWRJ/Western Trail1/42
31.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail1/25
31.03.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail, WRC-Cup6/41
01.04.-12Bremen ParkWRJ/Western Pleasure4/34
09.04.-12Bremen ParkWRJ/Versatile Horse1/13
09.04.-12Bremen ParkWRJ/Western Pleasure5/26
12.04.-12Bremen ParkWRJ/Halter1/23
12.04.-12Bremen ParkWRJ/Western Pleasure3/26
12.04.-12Bremen ParkWRJ/Western Trail2/28
15.04.-12Bremen ParkWRJ/Reining5/31
18.04.-12Kilva JKWRJ/Western Riding3/24
19.04.-12Kilva JKWRJ/Western Riding4/24
19.04.-12Kilva JKWRJ/Western Pleasure3/19
29.04.-12al NayjaWRJ/Western Riding2/17
06.05.-12al NayjaWRJ/Freestyle Reining2/27
06.05.-12al NayjaWRJ/Western Pleasure4/25
06.05.-12al NayjaWRJ/Western Trail1/22
20.05.-12al NayjaWRJ/Halter1/24
27.05.-12Al NayjaWRJ/Reining6/40
27.05.-12Al NayjaWRJ/Western Pleasure4/38
31.05.-12MalibuWRJ/Western Pleasure, WRJ-Cup6/44
12.06.-12ZurückWRJ/Reining2/32
13.06.-12Kilva JKWRJ/Western Riding3/25
13.06.-12Kilva JKWRJ/Western Pleasure3/22
13.06.-12ZurückWRJ/Versatile Horse4/18
14.06.-12Kilva JKWRJ/Western Riding5/25
14.06.-12ZurückWRJ/Halter2/16
15.06.-12Kilva JKWRJ/Western Pleasure1/22
15.06.-12ZurückWRJ/Halter4/16
15.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Halter4/26
15.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Pleasure5/42
16.06.-12ZurückWRJ/Western Riding4/31
16.06.-12ZurückWRJ/Western Pleasure1/29
16.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Riding1/45
17.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Pleasure4/42
18.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Halter1/26
19.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Halter3/26
19.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Riding3/45
19.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Horsemanship3/39
20.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Pleasure5/42
20.06.-12Arcadia MorgansWRJ/Western Trail6/38
22.06.-12Virtuaalitalli MustangWRJ/Western Horsemanship1/9
02.07.-12ZurückWRJ/Western Trail4/24
03.07.-12ZurückWRJ/Western Riding3/24
29.09.-12Thorn Inc.WRJ/Western Pleasure4/61
30.09.-12MaudireWRJ/Reining4/39
28.02.-13TakkuinenWRJ/Western Pleasure, WRJ-Cup7/56
10.03.-13AkileyaWRJ/Reining2/27
23.03.-13AkileyaWRJ/Reining5/32
29.03.-13Kadotetut SuomenhevosetWRJ/Western Riding1/30
31.03.-13TakkuinenWRJ/Freestyle Reining, WRJ-Cup1/39



Päiväkirja


Tammikuu 2012 - kirjoittanut Leandro (Oresama)
Meillä oli tuossa ennen tammikuun puolivälin taitetta ensimmäiset kilpailut yhdessä Abin kanssa. Ana meni ratsastamaan Abia, ja Ban oli tietenkin hoitoheppansa tukena ja turvana. Vaan eipä Abi paljoa hyssyttelyjä tarvinnut! Se oli kuin kotonaan. Kun minä istuin Banin vieressä yleisön joukossa katselemassa, Abi meni kuin ammattilainen. Vaimokkeeni vain hymyili sen selässä western ridingissä ja käyttäytyi kuin olisi ikänsä ratsastanut kilpaa. Ja Abi oli rauhallinen ja tyytyväinen. Sijoittuivat neljänsiksi!
Koko loppukuukin on mennyt kilpailuista toiseen juoksemiseksi. Kotona, Soleilin Brisesissä ei ole Abi itse asiassa montaa päivää ollut, vaan se on matkustellut kisatallilta toiselle. Harmittaa jonkin verran: Abi on niin hyvä tilan töissä, että joudun käyttämään kahta eri hevosta korvaamaan sitä. No, Ana nyt sai tahtonsa läpi ja Abin kilpailuihin. Ehkä minäkin saan tahtoni läpi ja Abin aivan täysin itselleni töihin, kunhan Anan kisainnostus on ohitse.

Maaliskuu 2012 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Hurraa! Nyt on maaliskuun viimeinen päivä ja kun katson taaksepäin tätä alkuvuotta, olen todella onnellinen Abin puolesta! Ja ylpeä sekä siitä että itsestäni! Me olemme kestäneet matkustelun ja kisapaineet niin hyvin. Olemme olleet kolme kuukautta tien päällä, ja tänään palasimme tänne Soleilin Brisesiin. Pari päivää lepoa ja uusi lähtö. Olemme olleet kisoissa käytännössä joka päivä, ja sijoittuneet matkan varrella noin kolmekymmentäviisi kertaa. Abi on muuttunut mieheni Leandron työkaverista loistavasti kilparatsuksi. Leandro kuitenkaan ei ole muuttunut työkaveri-avomiehestä tukea antavaksi, kilpailijan mieheksi siihen tahtiin kuin minä olen muuttunut kilparatsastajaksi.
Mutta Abi voi hyvin, ja sehän on pääasia. Jos jatkamme tällä tahdilla sijoittumista ja kilpailemista, voimme tulla jouluna kotiin ja jäädä tänne ikuisiksi ajoiksi. Silloin Abi ei voi enää voittaa enempää. Sitten annan sen takaisin Leandrolle, enkä vie pois enää. Tiedän, että hevosella on ikävä isäntäänsä.

Toukokuu 2012 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Kilpatouhu on jatkunut hienosti, mutta liikaa taukoa ei pidetä. Olen Abin kanssa ollut pari viikkoa kotona, ja tamma on saanut tehdä sitä, mitä sen Leandron mukaan kuuluukin. Se on siis ollut Banin ja poikien mukana töissä, viettänyt kaksi lepopäivää viikossa. Minä olen pessyt pyykkiä ja tiskejä, niin kuin (taas Leandron mukaan) kunnon vaimon kuuluu.
Abilla oli eläinlääkärin tarkastus tuossa loppukuun puolella täällä Soleilissa. Ensisanoikseen lääkäri kehui, että onpas tamma voimistunut. Kilpailu kuulemma tekee sille hyvää, enkä ole rasittanut sitä liikaa. Myös Leandro kertoi olevansa oikein ylpeä meistä, vaikka alun perin koko kilpailuideaa vastustikin. Hänestä on komeaa saada talliin edes muutama palkittu kilpatamma. Voi sitten myöhemmin käyttää jalostukseen. Töiden jälkeen vasta, se ukko kehtasi sanoa ja nolata minut.
Kasassa on 50 WRJ-sijoitusta, joista 1 on niinkin upea kuin CUP-sijoitus. Tavoittelen Abin kanssa kahdeksaakymmentä. Ei enää kauaa!

Joulukuu 2012 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Mieheni Leandrohan hurjistui onnesta kuullessaan Abi-tamman kilpailutilanteesta. Ylpeä olen minäkin kun meidän tamma alkaa laatisvalmis olemaan kisojen puolesta, mutta on tässä mieli vähän haikeana. Ratsu on nimittäin paras kilpakentillä, ihan niin kuin paras tilan töissä.
Mutta tamma itse on oiken tyytyväinen kun on saanut nyt viettää jonkin aikaa joululomaa täällä kotona muiden kanssa. Ilma on kuumempi kuin ulkomailla, joten neiti hikoaa ratsastuksessa ja siihen tottumattomana se tuntee olonsa tukalaksi. Muuhan ratsua ei vaivaa kuin hikoilu ja siitä johtuva hiertymä sään tienoilla. Mutta se menee ohi kunnolla hoitaen, se aina menee.
Uimassa olemme olleet tässä kuussa kahdesti. Leandro pitää sitä ajanhukkana, mutta Abi näyttää aina tosi rentoutuneelta uinnin jälkeen. Sillä on viileä olo, ja samalla se saa käyttää lihaksiaan ihan kunnolla. Jatkamme siis uintiretkiä. Itikat kiusasivat metsässä aluksi niin että jopa rauhallinen Abi poukkoili, mutta sekin ongelma meni ohitse kun pirskotan hevoseen hyttysmyrkkyä ennen lähtöä ja uinnin jälkeen...

Tammikuu 2013 - kirjoittanut Leandro (Oresama)
Ei voi kuin ihastella tuota kesän kilpakautta ennen kuin Abi pääsi talvilomalle. Noin 80 sijoitusta yhdessä kesässä ja niistäkin kaksi on WRJ-Cupeista. Lienee selvää että olemme Anan kanssa ylpeitä Abista. Toistaiseksi tamma voittaa kirkkaasti kilpailuissa ensimmäisen varsansa Chauncey Anan, mutta luulen eron tasoittuvan seuraavalla kaudella, joka on juuri alkamassa. Anallakin on nyt aikuisen lihaksisto, mutta Abillapas on iän tuomaa kokemusta ja käyttöhevostausta.
Talven ajan on Abi siis ollut kotona ja töissä, mutta viikko sitten jouduin taas sanomaan sille hyvästit. Tuo vaimokkeeni pakkasi taas tamman tärkeimmät tavarat ja itse ratsun jättikokoiseen, upouuteen, voittorahoilla ostettuun kuljetusrekkaamme ja kuski ajoi Anan ja sen mukana monta muuta tammaa pois. Ensikuun alussa toiseen rekkaan nousevat orit ja samalla lähtee vaimo tammojen ensimmäisiin kilpailuihin Eurooppaan. Minulle jää kotiin vain muutama varsa ja pari käyttöhevosta...
Mutta Abin suhteen pääasia on että hevonen nauttii, enkä ole koskaan nähnyt ratsuani niin täynnä elämäniloa kuin loppusyksyllä kun se palasi kotiin. Ana kuitenkin ajattelee tämän olevan Abin viimeinen kausi, sillä kilpailu on paitsi hauskaa, myös kuluttavaa. Abin terveys, henkinen ja fyysinen, on turvattava. Saan sen siis pysyvästi kotiin ensi syksynä, ja sekös tuntuu hyvältä, vaikka en taaskaan näe hevostani vuoteen kuin vain silloin tällöin. Sitten alkaakin varsottaminen, ja saan monta Pikku-Abia Chauncey Anan lisäksi. Tulisi jo syksy!!

Helmikuu 2013 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Upeeta, mahtavaa!! Ihanaa olla radalla taas, vaikka tiedän tämän olevan Abin viimeinen kisakausi, eikä edes kokonainen sellainen. Abi lähtee minulta jo maaliskuun puolivälissä takaisin Soleilin Brisesiin. Mutta nyt elämme hetkessä ja nautimme täysin siemauksin! Ja nautimme jälkeenpäinkin: ilmoitan Abin YLAan, kun se palaa Brisesiin - jännittää jo, millaisia tuloksia se saa!
Mutta, asiaan. Alkukuusta hevoset lensivät Soleilista tänne Saksaan odottamaan kauden alkua. Abi on tottunut vaihtamaan ympäristöä, eikä sillä muutenkaan ole ongelmia uusien asioiden kanssa. Olemme treenailleet rauhallisesti alkukuusta, ja noin viikon oleskelun jälkeen näimme kilparadat taas. Pari sijoitusta tuli, ja sitten taas treenilomaa, tällä kertaa Yhdysvalloissa. Ja tänne jäämme Abin loppukisojen ajaksi.
Abi on terve ja iloinen ja toivottaa kaikille hyvää kevättä!

Kesäkuu 2013 - kirjoittanut Ana (Oresama)
On aika kurjaa olla erossa Abista. Olen kiintynyt tammaan kovasti. Se on kilpahevosten aatelia - mutta myös korvaamaton töissä. Olen Leandron painostuksesta tehnyt hevosten, erityisesti Abin kanssa niinsanottuja oikeita töitä tilalla viimeaikoina. Kilpailutus on kaikkien kanssa hieman tauolla, koska muutama tamma sai varsan ja kaikkia kykeneviä ratsuja tarvitaan ehdottomasti kotona.
Vaikka olen asunut Soleilissa, Brisesissä näin kauan, en ole koskaan aikaisemmin paimentanut meidän lehmiämme. Tässä kuussa tarvittiin kuitenkin minutkin apuun, koska sonni oli mennyt aidasta läpi ja kaikki lehmät tietenkin perässä. Ne seisoivat kuumuudessa keskellä peltoamme jonkin matkan päässä laitumestaan. Vaikka Abilla ei ole minkäänlaista synnynnäistä karjavaistoa, se osasi selkeästi enemmän kuin minä. Leandron kanssa se on oppinut ennakoimaan lehmien liikkeitä pelkästään harjoittelemalla. Se viuhui lauman ympärillä kuin mikäkin lammaskoira ja olisi varmasti saanut yksin koko lauman takaisin aitaukseen pienestä aidattomasta kohdasta. Minä en ihan oikeasti tehnyt mitään, vaan olin vain kyytiläisenä. Vähän kuitenkin vihainen sonni hirvitti minua, koska se ei ole mikään pieni eläin!
Kun lehmät olivat sopuisasti aitauksessaan, täytyi aita vielä korjata. Leandro kumartui Classic Babyn satulasta käsin lyömään ylimmän puomin takaisin kiinni tolppaan. Minä olin laskeutumassa satulasta kannatellakseni puomia, mutta Leandro totesi vain, että kyllä Abi siihen pystyy. Ja tottavie pystyikin. Puomin kannattelu oli yhtä helppoa kuin portin avaaminen trail-radalla.
Viimeinen työni lehmäepisodin suhteen oli seisoa Abin kanssa aukon kohdalla kunnes Leandro ja Baby saivat haettua uuden lankun murtuneen alapuomin kohdalle. Se oli helppoa. Lehmät eivät edes vilkaisseet meitä.

Lokakuu 2013 - kirjoittanut Leandro (Oresama)
Palailin loppukuisena päivänä Abin kanssa töistä, kun Ana odotti minua kädet puuskassa tallin ovella ja tokaisi topakasti, että nyt on Abi ilmoitettu laatuarvosteluun. Minä kuulemma vien tamman sinne ensikuussa, koska Ana ei ehdi, koska on taas hevosten kanssa matkoilla. Noh, tottakai minä vien tamman: kyseessä on päiväreissu, eikä talli kuihdu päivässä ilman minun ja Abin työpanosta.
Tämä kuu on ollut sateinen, mutta onneksi pikku työmuurahaiseni Abi ei valita. Meillä on molemmilla ollut kylmä töissä, joten ihan vain hevosta auttaakseni laitoin sille eräänä päivänä ratsastusloimen. Loimen päälle, satulan alle asettelin ihmisten kertakäyttösadetakin. Aika moni hevonen olisi pelästynyt rapinaa ja kahinaa, mutta Abi seisoskeli tyynesti paikallaan kun kiinnitin sadetakkia satulahuopaan suurilla klemmareilla. Tamma jaksoi tehdä töitä paljon paremmin, kun edes takapää oli kuiva ja lämmin, joten sadetakkiviritelmästä tuli heti tapa. Minulla taas on kylmä paksussa takissani koko ajan, vaikka sen päällä onkin kestävä sadetakki. Mutta pian tulee talvi, ja se on Soleilissa melko viileä, mutta sateeton.

Marraskuu 2013 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Laatuarvostelutilaisuus on aina näytön paikka. Paperilta tarkastellaan hevosen menestys kilpailuissa ja sen jälkeläisten toiminta omilla urillaan. Tarkastellaan hevosen rakennetta, tarkastellaan käytöstä. Esitetään selvitys siitä, millaisia hevosia juuri tämän kaviokkaan suvussa on.
Nyt taas kertaalleen todistettiin, että meidän Abi kestää tarkastelua! Saimme tämän kuun WRJ'n laatuarvostelutilaisuudesta kakkospalkinnon! Olen Abista niin ylpeä, että halkean.
Koska kaikki on nyt saavutettu, Leandro saa Abin pian kotiin. Itse asiassa kahden tunnin päästä: Abi on nyt tuolla auton takana kuljetuskärryssä, minä kirjoitan tätä päiväkirjaa ja Ban ajaa.
Menestys ei tarjoita pelkkää suitsutusta ja hurraamista. Välillä toivon, että Abi olisi ollut huonompi ratsu. Se on nimetty minun mukaani ja luotu minua varten, ja nyt kun se ei kilpaile, en saa viettää enää niin paljoa aikaa sen kanssa. Jos se olisi ollut huonompi hevonen, se olisi joutunut kilpailemaan vielä useita kausia menestyäkseen. Leandro on kuitenkin iloinen saadessaan hevosen kokonaan itselleen. Abi on loistava kilparatsu, mutta se on myös täydellinen käyttöratsu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti