Berry Rox - The Horse
Berry oli kuollessaan 33-vuotias.
Berry oli toinen omistamani holstein, ja opin sen kanssa paljon uutta
virtuaalimaailmasta.
| Nimi | Berry Rox, "Berry" |
| Syntymäpäivä | 04.02.-09 |
| Ikä, ikääntyminen | Kuollessaan 33v, oma ikääntyminen |
| Rekisterinumero | VH06-044-1639 |
| Rotu | Holstein |
| Sukupuoli | Tamma |
| Säkäkorkeus | 166cm |
| Kasvattaja | rio, Roxbury |
| Omistaja | Oresama |
| Asuintalli | Zurück |
| Painotus | Koulupainotus |
| Koulutustaso | GP, 90cm |
| Saavutukset | KRJ-II (12/13), YLA2 (12/14) |
Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
Kuvat foto-vik.ru, kiitos!
Ensivaikutelma Berrystä on, että se on kuin pieni hento perhonen, joka ei aivan saa pidettyä kurssiaan kevättuulessa. Se on täysin harhakuvitelmaa, ja rikkoutuukin pian tamman näyttäessä, että se takuuvarmasti on, on aina ollut ja tulee olemaan itsepäinen, vaikea ja voimakastahtoinen hevonen, mutta erittäin taitava ratsu. Silti tamman rettelöinti ei ole päätöntä riehumista, vaan pientä kapinointia, joka loppuu siihen paikkaan, kun käsittelijä on reilu ja johdonmukainen. Uudet ratsastajat eivät voi välttyä testailulta, mutta osoitettuaan kyvykkyytensä saavat hekin ansaittua Berryn kunnioituksen.
Kun kumisuka hieroo lihakset löysiksi ja ravan irti kiiltävältä karvalta, on Berryn olo niin hyvä, että se ynisee hiljaa ja yrittää puskea sukaa vastaan. Kaulan juuresta hierottaessa tamma höriseekin hieman yrittäessään vääntäytyä paremmin suan alle. Silmätkin saattavat sulkeutua ihan kokonaan, hirviöt ja tiikeritkään kun eivät voi hyökätä kimppuun jos on niin hyvä olo. Berry saakin hoitajan usein jatkamaan hierontaa pidempään kun on tarve vain näyttämällä kuinka kovasti se siitä touhusta pitää. Siltikään ei voi kuvitella, että muiden harjojen kanssa on samoin. Kyllähän tamma selkänsä, kylkensä ja kaulansa antaa sukia aivan rauhallisesti ympärilleen katsellen, mutta vatsa, jalat ja pää tuottavat välillä ongelmia. Berryn pää on vain herkkä ja se säpsähtelee kosketuksesta, mutta rauhallinen, kevyt silittäminen hetkisen ennen harjaamista rauhoittaa neitiä ennaltaehkäisevästi. Vatsanharjaamisongelman syytä ei tiedetä, kenties Berry vain on epäluuloinen. Se ei luimi, vaan nyökyttelee ja nostelee etujalkojaan. Neiti ei ole koskaan potkaissut, mutta ei kuitenkaan kannata ottaa turhia riskejä hevosten kanssa ja kurkotella typerästi päätäänkin vatsan alle. Eivät ne muutamat rapakokkareet treenissä niin haittaa, jos niillä voi turvata ihmishengen. Jalkojen harjaamisessa ongelma on selvä: tamma on yliavulias ja kuvittelee että sen pitää nostaa kavionsa maasta kuten kaviokoukkua käytettäessä. Se ei ole vaarallista ja jalan voi harjata vaikka se olisi ylhäällä koukussakin, mutta varsinkin kiireessä tekee mieli antaa Berryn kuulla kunniansa. Eihän sille kuitenkaan avuliaisuudesta voi suuttua.
Sitten, kun harjaus on suoritettu, on aika satula kaulalle ja liu'uttaa se selkään. Jostain syystä Berry laskee päänsä alas, kenties odottaa jo suitsia, mutta muuten se ei reagoi tähän vaiheeseen. Sen sijaan satulavyön kiristyksessä tulee muistaa tämä etujalkojen uhkaava nostelu ja kurottaa vyö vatsan alitse vain yhdellä kädellään. Berry rauhoittuu heti kun vyötä on kiristetty pari reikää. Se siis riehuu vain kun se on löysällä. Tamma ei pullistele.
Aina satuloinnissa niin hyväntuulinen Berry poimii kuolaimet suitsijan kämmeneltä sirosti ja ihmistä tuskin huulillaan hipaisten. Se laskee päätään vielä vähän alemmaksi kunnes niskahihna on saatu vedettyä sen korvien yli ja harja aseteltua otsahihnan kanssa hyvin. Merkki nostaa päätä hieman on Berrylle selvä: hoitaja koskettaa sen leukaa kämmenellään. Sitten tamma pitää päätään paikoillaan kunnes kaikki remmit ovat kiinni.
Kentällä tamma organisoi heti aluksi jonkinasteisen mellakan. Ensi alkuun ihmeteltiin, miksi hevosen käytös on joskus täyttä riehumista ja joskus vain äkäinen pukitus laukannostossa. Syyksi selvisi niinkin yksinkertainen asia kuin alaturparemmi. Berry ei tarvitse sitä, sille ei tulisi mieleenkään availla suutaan jos ohjasavut ovat tarpeeksi helliä. Pienen ahtaanpaikankammonsa vuoksi tamma kieltäytyy käyttämästä alaturpahihnaa. Tavallisenkin turpahihnan poistaminen saa tamman rentoutumaan kokonaan - mutta myös luistamaan treenistä. Oli turpahihnaa tai ei, lämmittelyllä on Berryn kanssa muukin tehtävä kuin saada lihakset toimimaan. Siinä määritellään, kumpi päättää treenistä: ratsu vai ratsastaja. Kannattaa aloittaa yksinkertaisista asioista: ravia, käyntiä, pysähdyksiä, käännöksiä. Kun Berry lopettaa vastustelun niissä, se lopettaa vastustelun kaikessa ja vaikeammatkin asiat alkavat sujua.
Sitten on vuorossa itse treeni, ja voi niitä askellajeja. Jo käynnistä tulee mieleen tanssiaskel, mutta ravi on jo poikkeuksellisen tasainen ja rauhallinen, kun kyseessä on näin iso hevonen, vaikka olisikin kouluratsu. Laukka tuntuu välillä keinahtelevan liiankin löysästi ja rennosti, joten siihen on ratsastajan muistettava tuoda ryhtiä ja rytmiä. Heti jos ratsastaja osaa, Berrykin on kenuhevosmaisen mukava. Apuihin Berry yrittää vastata mahdollisimman täsmällisesti, mutta se yrittää arvata myös epäselvien apujen tarkoituksen. Tämä on hyvä asia, mutta tahattomat, pienet, vahingossa tehdyt puristukset tai ohjan kiristykset saavat hevosen suorittamaan mitä kummallisimpia liikkeitä tai askelia.
Vaikka Berry ei ole estehevonen, se hyppää melkein metrin. Ja kyllä se pitääkin hyppäämisestä hyvin paljon - se vain ei ole kovin hyvä siinä. Laukka muuttuu hallitusta keinumisesta tiikerimäisen pitkäksi ja voimakkaaksi, samalla myös pomppivammaksi ja epämukavammaksi. Ratsastajan on määrättävä ponnistuspaikka, muuten Berry hyppää joka ikinen kerta askeleen liian myöhään ja pudottaa kaikki puomit. Sen lisäksi tamma tapaa hypätä päin tolppia. Alastulo on kuin linnulla, joka törmää ikkunalasiin: täysin yllättävä, ja niin voimakas että siitä melkein pökertyy ellei osaa odottaa sitä. Mutta kyllä Berryllä uskaltaa myös hypätä vähän, tosin vain kotipihassa ja harrastelun kannalta.
Maastoiluun tammasta ei ole. Se menee teitä ja polkuja pitkin pelottomasti ja rauhallisesti, mutta ei halua ottaa askeltakaan rapaisella, huonolla tiellä, eikä siltä onnistu uuden polun luominen. Neiti ei ole edes kovin varma askelistaan ja kompuroi astetta kapeammalla tai kuoppaisemmalla polulla jo hitaassa ravissa. Silti se nauttii kevyestä maastoilusta paarmattomilla säillä, ja lumen narskuminen kavioiden alla vain kohottaa tunnelmaa. On selvää, että Berryn ongelmat johtuvat harjoituksen puutteesta eivätkä koordinaatiokyvyn heikkoudesta: vuonna 2012 se maastoili melko hyvin, kun sitä hoiti maastoilusta kiinnostunut tyttö.
Koska Berry aina voittaa kaikki koulukisoissa, miksi ihmeessä se kilpailee? Vastaus on selvä: se nauttii.
Tamma tuntuu heräävän kototreenejä paremmin vasta kilpailujen loppumattomassa hälinässä ja kameroiden salamavalojen räiskeessä. Kaikki ovat kiinnostuneita tammasta jo siksi, että sen suvussa on niin upeita hevosia, joita maan parhaat kasvattajat ovat kasvattaneet. Kaikki haluavat taputtaa ja ottaa valokuvan - ja Berrylle tulee joka ikinen kerta kiire lämmitellä luokkaa varten, ja uuden ratsastajan tapauksessa myös taistella siitä, kuka on pomo.
Kun vihdoin on aika astua matalan kouluaidan yli ja tervehtiä tuomareita, Berry sulkee silmänsä kahdeksi pitkäksi sekunniksi. Se hengittää syvään ja ottaa äkäisen ilmeen. Sen korvat käyvät luimussa ja nousevat sitten pystyyn - tamma on valmis. Se ylittää itsensä jokaisella kerralla. Se menee koko ajan paremmin. Vaikka tuomarit osaavat jo odottaakin ihmeellistä suoritusta, he yllättyvät aina.
Loppujen lopuksi ihmeellinen, kuuluisa Berrykin on vain mamman kultsi ja aivan tavallinen hevonen. Sille se uusi sinivalkoinen ruusuke ei merkitse mitään. Berryn palkinto on vasta se, kun kaikki omat ihmiset halaavat ja taputtavat sitä, ja se oma hoitaja kuiskaa korvaan, että rakastaisi tammaa joka tapauksessa, vaikka se olisikin vanha, jalkansa murtanut ponitamma, jolla ei voisi enää koskaan ratsastaa.
| Bon Party O' Polo holst. 170cm | BBQ Party PIC holst. 165cm | Heroes&Thieves holst. 168cm KRJ-II, YLA2 |
| Sweet Sixteen holst. 160cm | ||
| Athena O' Polo holst. 166cm | Rustyco holst. 171cm | |
| Joyce America holst. 169cm | ||
| Tropica Witchhearts holst. 160cm KRJ-I. | Dhampir PB holst. 168cm KRJ-II, KTK-III, YLA3 | Vir MVA Ch Dunpeal GER holst. 171cm VIR MVA, Ch, KRJ-II, KTK-II, YLA2 |
| Melancholic holst. 169cm | ||
| Sleeping Sicknes 54 holst. 158cm KRJ-II | Vir MVA Ch Dark Arts holst. 178cm Vir MVA, Ch | |
| Friesenhexe GER holst. 168cm kuollut KRJ-III |
O' Polo Warmbloodsin hieno kasvatti. Tämä kaunis, GP-tason kilparatsu kilpaili vuodet 2008 ja 2009. Ruunikko ori asuu nykyään Styllo Warmbloodsissa. Berry on tämän 170cm korkean, hyvätapaisen orin ensimmäinen varsa, joskaan ei varmasti jää viimeiseksi. Upeanoloisen orin suvusta löytyvät kaikki parhaat nimet.
BBQ Party PIC
GP-tason kilparatsu, kiltti ja kaunis, voiko orilta muuta enää toivoa? "Paprika" on Tropican kasvatti, mutta elänyt elämänsä O' Polo Warmbloodissa kilparatsuna. Nyt kun sijoituksia on jo lähemmäs sata kappaletta ja varsojakin muutama (mm myös lähemmäs sata kertaa sijoittunut Illyria PB), on hyvä viettää ansaittuja eläkepäiviä. 165cm korkea BBQ Party PIC on ollut elämänsä terve ja kiltti, sekä uskomattoman ryhdikkäällä ja miellyttävällä ulkonäöllä siunattu.
Heroes&Thieves
Jos ei tunne tätä nimeä, ei tiedä mitään holsteinien suvuista. Upea, KRJ-II ja YLA2 -palkittu evm-sukuinen ori on yhdentoista kapasiteetikkaan, hienosti GP-tasolla pärjäävän varsan isä. Kaikki varsat ovat hyvin menestyneesti kilpailleita ja suuri osa on ihan mainitsemisen arvoisia nimiä jalostushevosten ja kilpahevosten joukossa. Jokainen on myös perinyt 168cm korkean isäorinsa yksinkertaisen kauniin, sopusuhtaisen olemuksen. Ori on elänyt koko elämänsä terveenä. Kilpakausillaan se saavutti lähes 80 sijoitusta KRJ'n alaisista kilpailuista. Myöhemmin se vietiin laatuarvosteluihin, joista se toi kotiin palkinnot KRJ-II ja YLA2.
Sweet Sixteen
Kuuluisan kouluratsastaja Ban Ghanenin tallilta, Gahnen Farmilta tullut tamma on pieni, mutta luonnetta löytyy senkin edestä. 160-senttinen kaunotar on vaikeasta luonteestaan huolimatta upea, GP-luokkia menevä ratsu. Hyviä, menestyneitä jälkeläisiä saanut tamma. Myös ulkomuoto on erityismaininnan arvoinen: rakenne ja liikkeet ovat täydelliset kouluratsulle. Tamma tuntuu menevän treeneissä ja kilpailuissa kuin huvikseen leikkimällä, aivan kuin sen ei tarvitsisi keskittyä lainkaan.
Athena O' Polo
Massiivinen, kiltti, luotettava ja osaava tamma. 166cm korkea, GP-tason "Alma" on O' Polo Warmbloodsin kasvattama ja omistama kilpahevonen, joka on kerännyt uransa aikana tasan 75 KRJ-sijoitusta. Toinen toistaan upeampia varsoja hienoista, kuuluisista isäoreista löytyy tältä tammalta neljä. Onkohan hyvän, kärsivällisen koulutuksen vaiko kovan treenin ansiota, mutta hevoslehdistön suosikkia, "Almaa", kuvaillaan aikakauden taitavimmaksi puoliveritammaksi.
Rustyco
Tämä evm-sukuinen ori on upeanniminen ja -näköinen kuten kaikki muutkin Gestüt Kommahofista tulleet kasvatit. Näyttelyistä saavutuksena on irtoSERT, koulupuolelta sitten 32 KRJ'n alaista sijoitusta. Tämä Weybridgessä asuva, uskomattoman hyvänluonteinen herrasmies on kolmen kuuluisan varsan isä. Myös hyppäämisen pienillä esteillä taitava ukko on itse edelleen terve ja voimissaan, vaikka ikää onkin jo kertynyt jonkin verran.
Joyce America
Taas yksi suuri, osaava hevonen, tosin tällä kertaa esteratsastaja Shally Hamneyn koulupainotteinen evm-sukuinen kasvatti. Tamma polveutuu suoraan Euroopanlaajuisesti tunnetuista julkkishevosista, Hamlet GERistä ja Rock'n Roll On!'sta. Kaksi irtoSERTiä omistava, 169-senttinen kaunotar on jo vanha, mutta aikoinaan 67 sijoitusta itselleen kouluratsastuksen saralta kahminut. Varsoja "Jollylla" on yhteensä viisi.
Tropica Witchhearts
Oikeasti tämä tamma ei tarvitsisi esittelyjä kaikkien saavutustensa jälkeen. Jokainen kunnollinen, hieno sukutaulu tuntuu sisältävän tämän nimen. KRJ-I -palkittu, jo kilpaeläkkeellä oleva tamma on tavattoman kaunis ja sopusuhtainen, ja vieläpä osaava. Tätä legendatammaa katsellessa tuntuu, että siitä ei voi lausua moitteen sanaa. Tammalla on varsoja kuusi Berryn lisäksi, ja menestyneimpinä voi mainita juuri Berry Roxin. Upeaa ulkonäköä ja hyvää ratsastettavuutta ovat kaikki jälkeläiset perineet suuressa määrin. Tässä on jalostushevonen vailla vertaa!
Dhampir PB
"Manu" sai kilpauraltaan muistoksi palkinnot KRJ-II ja myöhemmin myös YLA3. Sen lisäksi se on kantakirjattu kakkospalkinnolla. Myösnäyttelyissä tämä GP-tason koulupainotteinen raudikko on kerran käynyt, ja sille on myönnetty irtoSERTi. Luokastaan se selviytyi voittajana. Luonteeltaan tämä 168cm korkea ori on todella mukava. Upeita jälkeläisiä sillä on kymmenen kappaletta.
Dunpeal GER
Dunpeal GER eli "D" on menestyksekäs kouluratsu, joka on jo kauan viettänyt leppoisia eläkepäiviään elinikäisessä kodissaan Treachery Warmbloodsissa. 171-senttinen ori on luonteeltaan pehmeähkö. Tusinatavaraksi sitä haukutaan, mutta hevosystävät ja holsteinharrastajat tietävät sen olevan yksi tuhannesta. Hevosen kilpamenestyksestä kouluradoilla kertovat sen saavuttamat kakkospalkinnot YLA-n ja KRJ-n laatuarvosteluista. Tämä vir MVA Ch -palkittu ori on myös kantakirjattu kakkospalkinnolla.
Melancholic
Melancholic oli kaunis, säästeliäästi kilpailtu holsteintamma. Tämä 169cm korkea ratsu hurmasi ensin kilpakentillä, mutta siirtyi jatkamaan sukuaan pian siitostalliin, jotta energiaa jäisi myös varsojen hoitamiseen. Melancholic on saksan-tuonti.
Sleeping Sickness 54
158cm korkea KRJ-II -palkittu Sleeping Sickness eli Lettu kasvatettiin Yaevessa. Loppujen lopukse se kuitenkin päätyi Tropica Warmbloodsiin, ja siellä se on yhä. Omistaja hejdi kilpaili sillä ahkerasti, ja sijoittuihan tamma KRJ'n alaisissa koulukisoissa seitsemänkymmentä kertaa. Laatuarvostelupalkintoja sille ei haettu, vaikka se olisikin pärjännyt niin YLA'ssa kuin KRJ'n laatuarvostelussakin. Sen sijaan tammasta tuli siitoshevonen, ja sille syntyi kaksi hyvin harkittua varsaa. 2007-2008 kun hevonen oli pinnalla, ihailivat monet myös sen nimeä
Dark Arts
Moni muistaa hyvin vielä Dark Artsin, eli Darran, joka eli huippuhetkiään kuuluisuudessa 2007-2008. Vaikka se sijoittui "vain" 35 kertaa kouluratsastuskisoissa, mikä on yleisellä tasolla keskinkertaisesti, se muistettiin. Kenties syynä oli iskevä nimi tai itse hevosen komea, kiiltävänmusta olemus. Ori oli 178cm korkea, mutta ei mikään paksu tankki, vaan sulavalinjainen. Se kiersi elämässään omistajalta toiselle, mutta sai lopulta eläkeläiskodin Evergreystä, jossa se lopulta kuoli vanhuuteen. Orista jäi kuusi jälkeläistä ja siitä on yhä tarjolla pakasteita.
Friesenhexe GER
Tämä tamma tuotiin nuorena saksasta Yaeveen kilpailemaan kouluratsastuksessa, ja kunnon kilpahevonen siitä tulikin. Saihan se sentään KRJ-III -palkinnon. Hevonen oli vaativa mutta taitava ratsu. Se lopetettiin 24-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi
This is MY Show!
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.| Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
| 25.03.-09 | Zurück | KRJ/Int.II | 3/60 |
| 28.03.-09 | Zurück | KRJ/GP | 2/24 |
| 30.03.-09 | Mix Dressage | KRJ/GP | 3/40 |
| 31.03.-09 | Mix Dressage | KRJ/GP | 5/40 |
| 30.03.-09 | Zurück | KRJ/GP | 4/50 |
| 31.03.-09 | Mix Dressage | KRJ/GP | 2/40 |
| 31.03.-09 | Zurück | KRJ/GP | 6/50 |
| 04.05.-09 | Marceille | KRJ/GP | 2/30 |
| 08.05.-09 | Marceille | KRJ/GP | 4/30 |
| 08.05.-09 | Marceille | KRJ/GP | 1/30 |
| 31.05.-09 | Pipari | KRJ/GP | 1/30 |
| 02.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 8/80 |
| 03.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 5/80 |
| 03.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 2/80 |
| 04.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 6/80 |
| 06.06.-09 | Roxbury | KRJ/GP | 5/40 |
| 06.06.-09 | Roxbury | KRJ/GP | 6/40 |
| 07.06.-09 | Devilish Dressagemasters | KRJ/GP | 3/30 |
| 08.06.-09 | Roxbury | KRJ/GP | 2/40 |
| 10.06.-09 | Roxbury | KRJ/GP | 6/40 |
| 12.06.-09 | Roxbury | KRJ/GP | 6/40 |
| 18.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 6/80 |
| 21.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 4/80 |
| 23.06.-09 | Zurück | KRJ/GP | 8/80 |
| 23.06.-09 | Devilish Dressagemasters | KRJ/GP | 8/100 |
| 26.06.-09 | Devilish Dressagemasters | KRJ/GP | 8/100 |
| 28.06.-09 | Rustler | KRJ/GP | 5/50 |
| 28.06.-09 | Devilish Dressagemasters | KRJ/GP | 9/100 |
| 29.06.-09 | Rustler | KRJ/GP | 5/50 |
| 09.08.-09 | Zurück | KRJ/GP | 9/100 |
| 10.08.-09 | Zurück | KRJ/GP | 5/100 |
| 12.08.-09 | Zurück | KRJ/GP | 2/100 |
| 25.02.-12 | Zurück | KRJ/GP | 3/50 |
| 29.02.-12 | Zurück | KRJ/GP | 1/50 |
| 31.03.-13 | Yamera | KRJ/GP | 1/30 |
| 02.04.-13 | Suprant | KRJ/GP | 3/50 |
| 03.04.-13 | Halcyon Dressage | KRJ/GP | 3/30 |
| 08.04.-13 | Suprant | KRJ/GP | 7/50 |
| 20.04.-13 | Yamera | KRJ/GP | 1/30 |
| 20.04.-13 | Yamera | KRJ/GP | 3/30 |
| 21.05.-13 | Duren | KRJ/GP | 1/30 |
| 23.05.-13 | Duren | KRJ/GP | 5/30 |
| 25.05.-13 | Duren | KRJ/GP | 2/30 |
| 28.05.-13 | Duren | KRJ/GP | 5/30 |
| 09.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 4/50 |
| 03.06.-13 | Neverland Dressage | KRJ/GP | 4/30 |
| 04.06.-13 | Neverland Dressage | KRJ/GP | 1/30 |
| 05.06.-13 | Neverland Dressage | KRJ/GP | 3/30 |
| 09.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 4/50 |
| 24.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 2/38 |
| 29.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 1/13 |
| 30.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 1/13 |
| 30.06.-13 | Zurück | KRJ/GP | 3/13 |
| 12.07.-13 | Kk Stewart | KRJ/GP | 1/30 |
Kouluvalmennus: Oresama ja Berry Rox, valmentajana Michael Hahn (Oresama)
Viime kuussa ratsukko meni miten sattuu ihan alusta asti, muttanyt näkyy jo jotain yritystäkin. Oresama liikkuu niin kuin kymmenen vuotta sitten, mutta Berry ei. Onhan tamma jo melko vanha, eli ei sen tarvitsekaan olla ihan niin vetreä, mutta silti tuollainen ei ole normaalia. Kysyin, onko Oresama harkinnut tilaavansa Berrylle hierojan tai venyttelevänsä sen etujalkoja edes. Oresama sanoi, että itse asiassa on, ja että minun tulisi vähän äkkiä keskittyä valmentamiseen eikä jatkuvaan arvostelemiseen.
Määräsinkin sitten avaavia liikkeitä lähtien pohkeenväistöstä käynnissä ja ravissa sun muusta ala-astekamasta. Pidin kokonaisen avaavien liikkeiden valmennuksen kovassa tahdissa hikoilevalle Oresamalle ja puuskuttavalle Berrylle. Kun lähdin, sanoin, että nyt vedätte saman show:n joka viikko, ja palauttavan treenin seuraavana päivänä, tai muuten minä lähetän eläinsuojelun paikalle. Oresama huusi perään jotain sellaista kuin että hyvin hän Berryä hoitaa, ratastaminen on vain vähän jäänyt.
Tammikuu 2014
Kouluvalmennus: Oresama ja Berry Rox, valmentajana Michael Hahn (Oresama)
Irtonaisuus. Se on päivän sana. Tahtia Berryn menossa on, mutta se ei liikuttele itseään kunnolla. Syynä voi olla mikä vain aina kipeytyneistä paikoista kyllästyneisyyteen, mutta minä epäilen aina ratsastajaa. Oresama saisikin olla itse ryhdikkäämpi, eikä jököttää hevosensa selässä kuin suolapatsas. Berryn ura alkaa olla ohi, mitä sitten, ei tamma kuollut ole! Yhä ja vielä sillä pitää ratsastaa kuin GP-tason kilpahevosella, kun kerran koulua vääntää kentällä. Jos ei halua istua kunnolla ja ratsastaa reippaasti, pitää mennä sinne puskien keskelle metsiin rämpimään! Minun valmennuksissani tuollainen ei käy.
Kun huusin riittävän kovaa ja riittävän vihaisesti, kyllä se Oresama piristyi ja ryhtyi ratsastamaan edes vähän sinnepäin. Berrykin oikeni heti jonkin verran supustaan. En kuitenkaan jaksanut katsella sitä menoa, vaan sanoin tulevani uudelleen sitten, kun Oresama on hoitanut verryttelyn omalla ajallaan ja ryhtynyt kohtelemaan Berryä niin kuin veteraanikilpuria kuuluu. Kunnioituksella.
Joulukuu 2013
Berryni, rakkaani, prinsessani aloitti tässä kuussa virallisesti eläkepäivänsä. Eläköitymistä juhlimme pitkällä taluttelureissulla lumisateessa lämmin loimi sekä minun että heppani niskassa. Illalla Berry sai porkkanoita ja minä tarjosin kakkukahvit koko tallipoppoolle.
Eikä se juhla lopu tähän - jouluhan on tulossa! Vielä on liian aikaista koristaa kotia ja tallia, mutta silti rakastan joulua. Tänä jouluna Inzellissä on hevoskulkue, johon minä ja Berry osallistumme. Minä olen tänä vuonna itse Joulupukki, ja Berry on pukin uljas ratsu, joka tuuraa hänen poroaan, koska lähialueella ei nyt asu poron poroa. Tammalleni laitetaan tonttulakki, tiukuja kaulaan ja jouluinen ratsastusloimi. Ja tietenkin rusetteja harjaan ja häntään!
Lokakuu 2013
Kuten aikaisemmista merkinnöistä (ja muidenkin hevosten päiväkirjoista) voi huomata, olen ollut Berryn mukana matkoilla. Ihan liian kauan. Elämä on ollut yhtä vuoristorataa. Siihen on mahtunut aivan upeita juttuja, mutta myös kurjuutta. Alkukuusta talutin minun Berryni ulos kuljetusautosta vihoviimeisen kerran. Takana on puolitoista vuotta matkustelua niin, että minä olen käynyt välillä kotona, mutta Berry ei. Puolitoista vuotta kilpailuja. Tienpäällä elämistä. Suunnilleen joka viikko eri talliin muuttamista. Berry on kärsynyt, mutta se on myös nauttinut kansainvälisillä kouluradoilla. Viidennen päivän aamuna minä kuitenkin todella päästin Berryn ikiomaan hakaansa Zurückissa, ihan ensimmäistä kertaa. Tamma ei reagoinut siihen juuri mitenkään. Se luulee, että olemme taas vain käymässä jossain, mutta totuus valkenee sille piakkoin. Se ei enää lähde minnekään.
Berrystä on tosiaan tullut julkimo ja nyt se saa jäädä myös siitostamman ammattiin. Kilpailut ovat ohitse. Se on surku ja helpotus. Berry oli taitava, mutta matkustelu ja kovatahtinen urheilu riskeerasivat aika paljon. Onneksi mitään suurempaa ei sattunut - mutta tamma on nyt liian vanha sellaiseen.
Koko kuukauden Berryllä on käynyt vieraita. Siitä tehtiin juttu paikallisuutisiin, Virtuaalimaailma Tänään -lehteen, Virtuaalimaan Sanomiin, Virtuaalixiin ja Virtuaalivarsaan. Kaikki haastattelut ja valokuvaukset ovat tapahtuneet pitkällä aikavälillä, koko kuukauden aikana, joten tamma ei ole millänsäkään.
Seuraavaksi on aika miettiä hevoselleni sopivaa oria vieraisille...
Heinäkuu 2013
No johan on kuuma. Berry on hermostunut paarmoista, ja minä olen suorastaan raivostunut meidän uuden maneesin surkeudesta. Meille tosiaan tehtiin maneesi, vaikka vastustan maneeseja: minusta ne pölyävät ja kaikuvat. No rakentajat vakuuttivat saavansa maneesin toimimaan niin, että se ei pölise, se ei kaiu, talvella se lämpeää ja kesällä viilenee helposti. No se toimi viikon, mutta kun tänään yritimme treenata Berryn kanssa, maneesi todella pölisi ja kaikui. Ilma oli rutikuivaa ja polttavan kuumaa. Soitin välittömästi muutamia vihaisia puheluita, ja nyt meidän typerässä maneesissamme on taas rakennusmiehiä.
Lohduttauduimme Berryn kanssa pitkällä, rennolla reissulla uimapaikalle! Emme me uimaan uskaltaneet, koska olen vilukissa, mutta kahlasimme syvälle. Vesi auttoi paarmoihinkin, vaikka ei maneesiasiaa kojannut miksikään.
Tammikuu 2013
Berry-mussukka on melkein valmis lopettamaan kilpailut. Siitostammaa siitä ei uran jälkeen enää tule - se on varsansa jo kantanut. Eläkeläisenä se saa kuitenkin köpöttää muiden mukana vielä vuosikaudet - hyvällä tuurilla vuosikymmenet. En minä tammaa suostu harrastekäyttöön myymäänkään. Rakastan hevostani. Tosiasia on, että kun se eläköityy, minulla ei olisi aikaa sille. Mutta olen jo keksinyt ratkaisun! Siirrän Berryn pihatolle jonkun muun mummon kaveriksi odottamaan rakkainta hevosystäväänsä Geraa. Pian Gerakin saapuu, ja sitten ne tarhailevat yhdessä ympäri vuoden kunnes kuolema ne erottaa. Minä ratsastelen niillä rennosti, kun ehdin, mutta muuten mummelit saavat elää laumassa.
Syyskuu 2012
Kävin Berryn kanssa hevosuinnissa altaalla. Seurasin siis vierestä, kun uinnista enemmän kokemusta keränneet uittivat tammaani. Berry piti uimisesta paljon ja meni rohkeasti veteen, vaikka olisin ennustanut muuta. Pois vedestä noustessaan se kuitenkin säikähti jotain ja ryhtyi riehumaan. Vaikka uittajat tekivät parhaansa, tamma onnistui astumaan kummallisesti rampista ohitse altaan reunaan ja vääntämään jalkansa tosi pelottavan näköiseen asentoon.
Eläinlääkäri määräsi välittömästi ainakin puolen kuukauden harjoittelukiellon ja kuukauden kisakiellon. Jalka ei ole murtunut tai sijoiltaan, mutta lihakset kuulemma kärsivät pahasti. Kipeä Berry on, sitä ei voi kieltää kukaan. Sen liikunta koostuu nyt kävelytyksestä ja laitumella jolkottelusta. Kävelylle se ei tahtoisi ollenkaan, koska tottakai jalalla sattuu astella eläinlääkärin määräämä, joka kerta pitenevä matka.
Ei voi mitään. Turha surkutella. Ei auta kuin parantua kunnolla, jotta Berry vielä pääsisi jatkamaan uraansa.
Elokuu 2012
Kouluvalmennus: Oresama ja Berry Rox, valmentajana Michael Hahn (Oresama)
Tulin auttamaan ratsukkoa Berryn kompasteluongelmassa, ja näinkin heti syyn kompurointiin. Tammasta on tullut epävarma menijä, koska sen lihaksisto ei ole kunnossa. Ilman valmentajaa Oresama on kenties ratsastanut hevosellaan eri tavalla. Keskityimme siis liikkeisiin, joilla saadaan palautettua hevosen itsevarmuutta ja harjoiteltua etupäätä mahdollisimman turvallisesti.
Ensin venyttelimme ja verryyttelimme lihakset. Oresama ratsasti helppoja maapuomeja, joiden välejä välillä venytin ja välillä kavensin. Harjoitus toistettiin käynnissä ja ravissa.
Loputunnin teimme raviharjoitusta. Ohjeistin Oresamaa istumaan Berrylle sopivasti. Painopiste taaemmas, jalustimet pidemmäksi. Kun tamman etupäällä oli vähemmän painoa, se tietenkin kompasteli vähemmän.
Berryn tilanne ei ole paha eikä huolestuttava. Se tulee entiselleen harjoituttamalla. Määrään kotiharjoituksiksi maastoilua ja hevosuintia.
Heinäkuu 2012
Terveiset Itävallasta! Berry on kilpaillut parhaansa mukaan minun kanssani, ja menestynythän se on. Silti emme aio tulla vieläkään takaisin. Olen vastannut Berryn ihailijoiden kyselyihin mailitse, mutta koska en enää jaksa, vastaan vielä tässäkin. Tamma siis on oikein hyvässä kunnossa ja lupaan kertoa heti, jos jotain tapahtuu. Paluun ajankohtaa en ole vielä määritellyt, mutta ei se ainakaan ennen ensi kevättä tapahdu. Arvioisin, että kesällä 2013, mutta vielä en lupaa mitään. Ja kyllä, Berryä saa tulla katsomaan, mikäli reissaa reittimme lähellä. Enkä ota tammalle nyt hoitajaksi ketään, vaikka ahkerasti sitä minulta kysytäänkin: sillä ja toisella mukanamme kulkevalla hevosella on jo riittävästi henkilökuntaa ympärillään. Kiitos kuitenkin terveisistä, kyselyistä ja tarjoutumisista.
Tämän päivän ohjelmana meillä on Berryn kanssa tapaaminen erään saksalaisen valmentajan kanssa. Arvioimme, pystyisikö hän valmentamaan meitä ensikuussa muutamaan kertaan joissain asioissa, jotka oma valmentajamme, rakas Elle DuLaud on jättänyt huomiotta. Kullakin valmentajalla, ratsastajalla, hevosella ja ratsukolla on oma tyylinsä, ekö niin? Viimeaikoina Berry on kompastellut liiaksi, joten siitä on päästävä eroon.
Toukokuu 2012
Pakkaamista, pakkaamista, pakkaamista. Olen kyllästynyt Visualizmin kuvioihin, joten päätin lähteä. Berry tulee mukaan, samoin EgoIZM. Lähtö tapahtuu muutaman päivän kuluttua, mutta olen valmistautunut siihen koko kuun. Olen valmistellut tallin palkkaamalla porukkaa ja ylentämällä Markuksen väliaikaiseksi tallimestariksi. Olen valmistellut itse matkan varaamalla lentoja, ilmoittautumalla kilpailuihin etukäteen ja etsimällä Berrylle ja Eskolle tallin, josa ne voivat olla nyt ensialkuun lähellä ensimmäisiä kilpailuita. Nyt valmistelen itse hevosia: tänään kävi lääkäri tarkistamassa tilanteen. Berryn matkustamiselle ei ole esteitä. Viimeinen pakollinen rokotus annettiin myös tänään. Se vahvistetaan sitten ulkomailla. Rokotustodistukset ja hevosten passit ja muut paperit on pakattu.
Syyskuu 2011
Kouluvalmennus: Oresama ja Berry Rox, valmentajana Michael Hahn (Oresama)
Moneskohan kausi Berryllä on menossa? Sitä en tiedä, koska Elle DuLaud, Oresaman vakiovalmentaja, ei ole valmentanut Berryä koskaan. Ja sen kyllä huomaa, ettei Oresama ole juuri valmentautunut Berryllä (ei jestas, mitä tuhlausta).
Sekä ratsastajan että tamman peruskunto on hyvä, ja ratsussa on paljon hyviä ominaisuuksia. Se ei ole turhan mahtipontinen, eikä liian nöyrä. Siitä on aina hyvä lähteä. Harjoituksessa huusin Oresamalle rataa pari liikettä kerrallaan kentän keskeltä, ja hänen piti suorittaa keksitty ohjelma ohjeideni mukaan. Yllätyselementti näytti tekevän ratsukolle hyvää, koska rata ei mennyt ollenkaan huonosti, vaikka Oresama oli soittaessaan sanonut olevansa vähän jumissa Berryn kanssa. Luulenkin, että harjoittelu tässä on kaavoihin kangistunutta, ei ratsukko.
Valmennuksen lopulla pidimme palaverin. Tiivistettynä kaikessa lyhkäisyydessä ohjeeni on seuraava: rakas Oresama, muuta treeniohjelmaa, älä vain väännä samoja juttuja samassa järjestyksessä päivästä toiseen.
Heinäkuu 2010
Berry on laitumella.
Onhan sitä Berryä ikävä, vaikka se on vain parin kilometrin päässä ihan meidän omalla laitumella. Sen suosikkihevonen maailmassa, Gera, on sen kanssa, eli kyllä se pärjää. Minäkin olen käynyt laitumilla lähes joka päivä. Tammat ovat kaikki olleet iloisia ja terveitä. Berry erityisesti. Minusta tuntuu, että se liikkuu koko ajan. Aina, kun näen sen, se on häntä pystyssä ja ravaa vaikka rinkiä, ellei muuta keksi. Ihan hetkeksi se pysähtyy, rapsuttaa Geraa harjantyvestä hampaillaan ja jatkaa taas. Tammasta näkee kauas, että se nauttii!
Kesäkuu 2010
Berry on laitumella.
Berry pääsi tarhakaverinsa Geran ja muutaman muun tamman kanssa irti meidän omalle laitumelle alkukuusta. Geran kanssa se tietysti liimautui yhteen saman tien, kunhan tammat vain juoksemiseltaan ehtivät rauhoittumaan. Puolen tunnin kuluttua laitumellelaskusta olivat Gera ja Berry, paita ja puo, kylki kyljessä. Ne kävelivät toisiinsa liimautuneina ruohomättäältä toiselle ja jakoivat kaiken, ihan niin kuin haassakin.
On vähämn surku jättää tammat laitumelle, erityisesti Berry. Ei se kuitenkaan maata kaada: tänä vuonna heppakullat ovat kotona. Minä olen koko ajan niistä parin kilometrin säteellä. Sitä paitsi käyn katsomassa niitä joka päivä.
Toukokuu 2010
Tänään opetin Berryä maastakäsin. Sillä on nyt koko kuun ajan ratsastettu niin paljon, että se näytti ihan nauttivan saadessaan harjoittaa lihastensa sijasta aivojaan. Pyöritin sitä alkeellisella, itsetehdyllä western trail -radalla. Silta tuotti ensin hieman ongelmia, koska kopina pelotti Berryä, mutta kaikki muu sujui saman tien. Itse asiassa saimme inspiraation hevosagilityyn, ihan vain harrastepohjalta.
Alan uskoa siihen, että VRL palaa vielä jaoksineen, ja mekin Berryn kanssa pääsemme vielä joskus kilpailemaan. Varsa-asioisakin on nyt kyselty sen verran että kerron siitäkin vielä hieman. Näillä näkymin Berrylle on tulossa vielä yksi, korkeintaan kaksi pikkuvarsaa, joista kumpikaan ei jää kotiin. Mieluiten antaisin ne pois tilausvarsoina, joten saa tulla kysymään! Lokakuu 2009
Huh huh. Ei mitään muuta sanottavaa. Katsokaa ja ihailkaa tuota sijoitusten määrää, joka kuvastaa minun voittamattoman tammani uskomattomia taitoja. Neiti on rohkea, varma ja osaava. Sitä niin aliarvoitiin ensimmäisissä kilpailuissa, mutta nyt senkin nimi on jo hevosten historiassa komeilemassa.
Varsakultakin syntyi. Raspberry Riot nimettiin tämän kauniin emänsä mukaan. Pieni Rio on terve ja luonteikas varsa ja tulee varmasti pääsemään yhtä pitkälle kouluratsastuksen parissa, kuin kaunis emänsäkin.
Berry voisi olla nyt vaikka vuoden varsalomalla kokonaan ja sitten sen voisi uudelleen astuttaa jollain kivalla oripojalla vähän ennen laatuarvostelutilaisuuksia... Emmeköhän me niihinkin jo ensikesänä pääse! Syyskuu 2009
Olemme ilmoittautuneet ihan kivasti GP-luokkiin koulukisoissa. Berry on niin hyvässä kunnossa, että sijoituksiakin pitäisi tulla ainakin muutama. Oria ei ole löytynyt uuden varsan isäksi, mutta en luovu toivosta. Berryhän on sellainen kaunokainen, että ehkä porukka ei uskalla tarjota hevosiaan... Minä itse kun ainakin yritän tarjota muiden hevosille aina samantasoisia puolisoita.
Tammalle ei ole ainakaan mitään heinämahaa tullut, vaikka se on tuoretta heinää syönyt kuin norsu. Usein otan sen ihan vain riimunarun päähän ja annan syödä puutarhasta, mutta silloin tällöin laitan neitokaiselle lännenkuolaimen suuhun ja syötän sitä selästäkäsin maastopolkujen vierestä. Tamma näyttää pitävän enemmän jälkimmäisestä tavasta. Elokuu 2009
Berry on laitumella Divine Angelissa.
Onneksi tamma tulee pian. En enää ikinä laita sitä muualle kuin omalle laitumelle! On ollut niin kova ikävä! Tässäkin kuussa olen vain kerran käynyt Divine Angelissa hevostani katsomassa, koska ei ole aikaa. Siellä se on, isolla laitumella. Se on terve ja onnellinen. Mutta se ei riitä! Haluan, että Berry on ihan koko ajan minun kanssani!
Viime kuussa laidunvastaavan havaitsema ihottuma on nyt kuitenkin saatu hoidettua sillä rasvalla, jota eläinlääkäri suositteli. Hyvä. Henkilökunta siellä Divine Angelissa on jaksanut tammaani hoitaa ihan niin kuin omaansa. Tietenkin maksan laitumesta, eli olen oikeutettu saamaan palvelua, mutta Berryä hoidetaan selkeästi hellästi ja sen kunnosta ollaan aidosti kiinnostuneita.
Heinäkuu 2009
Berry on laitumella Divine Angelissa.
Tässä kuussa olen kerran hakenut Berryn kanssani ratsastamaan. Menimme Divine Angelin maastoissa vähän käyntiä ja ravia. Se oli ihan mukavaa muuten, mutta tamma veti koko ajan laitumen suuntaan.
Alkukuusta Divine Angelin laidunvastaava huomasi Berryn sään tienoilla ihottumaa, kun hän tarkasti hevosia. Hän tiedotti asiasta heti minulle, ja eläinlääkärin kanssa juteltuani ostin Berrylle jotain lääkerasvaa.
Kun kävin tammaa katsomassa, laidunvastaava yritti näyttää ihottumaa minullekin, mutta en minä paljoa sitä nähnyt hevoseni selässä. Hän vain naurahti ja sanoi, että se oli aluksi melko pahan näköinen, mutta lääkerasva selvästi auttaa Berryä. Kiitin moneen kertaan hevoseni hyvästä hoidosta. Arvostan Divine Angelin henkilökunnan vaivannäköä suuresti.
Kesäkuu 2009
Berry on laitumella Divine Angelissa.
Pitkää laidunkautta se Berry viettää. Huh huh. Melkein kolme kuukautta se saa temmeltää kavereiden kanssa. Vielä ainakaan sen riemulla ei ole rajaa, kun kävin sitä katsomassa Divine Angelissa. Se hengailee Geran kanssa, niin kuin aina, mutta on saanut myös uusia ystäviä. Tammoilla on melko suuri lauma, jossa ne laiduntavat, mutta ainakaan vielä ei ole mitään kinaa tullut laumanjäsenien välille. Tammoilla on keskuudessaan selvä johtaja, eikä ketään varsinaisesti kiusata. Berry kyllä yrittää nyppiä hampaillaan aina yhtä pienempää tammaa, mutta Gera ja johtajatamma kieltävät sitä välitömästi. On ilo seurata näin hienojen hevosten ihania laumasuhteita.
Toukokuu 2009
Alkukuusta tuli vähän kisailtua, mutta nyt on aika laiduntamisen. Tuli siinä vähän tippa linssiin, kun minun Berry-vauvani ravasi häntä pystyssä, taakseen vilkaisematta hevoskavereidensa mukaan isolle laitumelle. No, se ansaitsee lomansa ja minun on lopetettava valittaminen.
Toisaalta taas, olen alkanut etsiskellä sulhasta tälle tammalleni. On jo korkea aika toiselle varsalle, noita sijoituksiakin kun on jo jonkin verran. Yhden potentiaalisen ehdokkaan olenkin jo tähänmennessä löytänyt, mutta ei oikein tunnu nyt olevan kovasti markkinoita meidän Berrylle.
Kolmas varsa tammasta on tilattu jo, ja olen ylpeä siitä kuinka joku ihan oma-aloitteisesti halusi tämän neidon jälkeläisen omaan talliinsa. No, Berry on kaunis, hyväsukuinen, kapasiteetikas, menestynyt... Huhtikuu 2009
Kuten viimekuussa taisin mainita, tämä kuu on pyhitetty levolle. Berry nauttii leppoisasta elosta ja on saanut karvansa jo kiiltämään ja kavionsa paremman näköiseksi. Nyt kun on vertailukohta, niin kylläpäs se olikin ruma ja laiha vielä vähän aikaa sitten.
Jatkamme kärryreissuja edelleen, tosin nyt lumi on sulanut ja aurinko on polttanut tien pölyiseksi, niin että menemme sitten hitaampaan tahtiin isommilla teillä. Suurin osa viikosta menee aina koulutreeneihin, yksi päivä ajoon, mutta aina meillä on ollut aikaa pitää kokonainen laiskottelupäivä tai maastossakävelypäivä vähintään kerran viikossa. Berry ainakaan ei näytä valittavan tästä järjestelystä... Maaliskuu 2009
Tuli niitä sijoituksia nyt muutama haalittua. Berryn ensimmäinen kisaspurtti stressasi tammaa itseään niin paljon, että se alkoi laihtua. Ensikuu onkin sitten varattu lepäilemiselle ja toukokuussa kilpailemme jälleen hiljalleen. Tottakai se on nuorelle hevoselle kauhistus tämä kisatouhu ensialkuun. Ei voi Berryä kukaan moittia.
Mamia ja isiä olemme moikanneet ratsastusretkillä nyt tässä kuussa toista kertaa. Vertaan omaa tammaani jatkuvasti sen emään. Eihän tämä nuori, hontelo, varsamainen kakara vielä ole yhtä kaunis, mutta olin sitten puolueellinen tai ei, kengittäjä kehui Berryn olevan yhtä kaunis kuin emänsä nuorena. Toivottavasti se on yhtä kaunis myös parhaassa kisaiässään sitten... Helmikuu 2009
Hui sitä menoa, kun Berry painaa! Lunta on vielä jonkin verran ja sehän vain lentää kun Berry juoksee ohi. Tamma on uskomattoman nopea ja voimakasliikkeinen - huomasin sen ajaessani neitiä koppakärryistä huvikseni eräänä iltapäivänä. Berry nautti, kun sai välillä vain juosta eteenpäin ja minäkin rentouduin kun ei tarvinnut miettiä mitään. Aloimme ajaa lenkkiä kerran viikossa. Tällainen vapaampi toiminta nosti suoritusten tasoa kouluradoillakin ja olin iloisesti yllättynyt kun huomasin meidän tulevan kisakuntoon jo ensikuussa. Loistohomma, odottakaamme jännittyneinä. En lopeta ajamista edes kisaspurtin ajaksi. Tammikuu 2009
En ollut uskoa silmiäni, kun kaunis nuori hevonen astui ulos kuljetusautosta. Mielestäni se näytti hennolta kuin perhonen, mutta mielikuva rikkoutui välittömästi kun yllättävän vahva tamma kiskaisi itsensä vapaaksi ja jäi epävarmana pohtimaan lähteäkö tielle karkuun vai ei. Kesti sekunteja ennen kuin uskalsin ohittaa tamman ja varmistaa, että portti oli jo suljettu auton jäljistä. Rentouduin, häädin Zackin ja tallitytöt pulisemasta ja lähestyin tammavarsaa hitaasti. Se antoi kiinni, mutta huomasin siinäkin antautumisessa heti tietynlaista asennetta.
Päivien kuluessa minä opetin Berryä ja se minua. Tajusin taluttaa sitä löysällä narulla ja se seurasi todella hienosti, vaikka järjestikin kohtauksen aina narua lyhennettäessä tai pelkästä riimusta talutettaessa. Kasvattaja oli opettanut neidin kääntymään pää portillepäin ennen kuin se päästettäisiin irti haassa, ja oli mahtavaa kun ei tarvinnut pelätä liiskaantumista edes nuoren ja epävarman varsan kanssa.
Berry oppi pian tervehtimään minua. Jos se oli karsinassa saapuessani, se hirnahti. Jos se sattui olemaan jo haassa, se juoksi minua vastaan ja odotti portilla taputuksia. Pian se alkoi myös seurailla tekemisiäni. Sen katse vahti lakkaamatta kun harjasin ja ratsastin vanhempia hevosia. Minusta tuli sen äiti.
Loppukuusta oli aika lähteä ensimmäiselle hieman pidemmälle maastoretkelle tammalla. Ajattelin, että miksikäs emme menisi samalla matkalla morjenstamaan kasvattajaakin. Odotin Berryn taholta raivaria kun se näkisi taas tuttuja hevosia. Ei mitään. Ei edes hirnahdusta tervehdykseksi. Kasvattajan se tunnisti ja hörisi yllättävän varsamaisesti ja puhisten. Kun laskeuduin tamman satulasta ja annoin ratsuni varsa-aikojen ihmisystävien katsella sitä, sain haikeita hymyjä ja kehotuksen tulla uudelleen joskus.
Olen onnekas saadessani olla Berryn kaltaisen hevosen lähellä.
Baby Berries
200309 o EgoIZM (i: Barkensten Weich)200609 o Tonicizm (i: Real Red Tonic)
010709 t Raspberry Riot ZM (i: The Streets Shaw)
011209 o MusicIZM (i: Get Addicted Mosh)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti