Ame Astrid RR

Nimi:	Ame Astrid RR	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Oresama, Brises
Rotu:	Paint horse	Painotus:	Lännenratsastus
Säkäkorkeus:	165cm	Meriitit:	WRJ-I
Syntynyt:	07.11.-14 (25v)

Ame Astrid RR lopetettiin 24.8.2018 ajanpuutteen vuoksi. Sille ei lukuisista yrityksistä huolimatta löydetty uutta sellaista kotia, jossa sen olisi ollut hyvä viettää eläkepäivänsä. Astridista ei ollut enää hyötyä Brisesin tilan töissä.

Kuvagalleria

© Cjamba, lisenssi

Luonteesta

Luonne

Suvusta

Lost Forever paint, 165cm	Lost Case paint, 161cm, evm.	Lost a Lot paint, 163cm, evm.
		Nutcase paint, 155cm, evm.
	Madame Bombadil paint, 167cm, evm.	Bibidi Babidi paint, 166cm, evm.
		Madame paint, 167cm, evm.
Ame Amber paint, 165cm WRJ-II	Peace paint, 164cm, evm.	Pieces paint, 166cm, evm.
		Heartless paint, 161cm, evm.
	Ame Amanda paint, 166cm, evm.	Horace paint, 166cm, evm.
		Ame Aurora paint, 164cm, evm.

Isän puolen sukuselvitys tulossa.
Peace on komea, ruunikko overo ori. Ratsun rakenne oli sopusuhtainen ja käytöskin hyvää. Koska ori periytti näitä ominaisuuksia jälkeläisilleen, se oli suosittu siitosori melko vaatimattomasta suvustaan huolimatta. 164 cm korkea Peace saikin yhdeksäntoista varsaa ennen kuin menehtyi 27 vuoden iässä vanhuuteen.
Piecesistä suunniteltiin alun perin kilparatsua western ridingiin ja ehkä myös trailiin. Ori ei kuitenkaan ollut loistava lajeissa, joten se ruunattiin ja myytiin pois. Uudessa kodissa Pieces uudelleenkoulutettiin englantilaiseen tyyliin harrasteratsuksi, ja se menestyi jonkin verran estekisoissa. Luonteeltaan ruuna oli miellyttämishaluinen ja rauhallinen, ja rakennekin tällä ruunikolla 166 cm korkealla overolla oli kohdillaan. Pieces lopetettiin 25-vuotiaana, ja sen sukua jäi jatkamaan kaksi varsaa sen oriajoilta.
161 cm korkea Heartless oli taitava tynnyrinkiertäjä nuorena, ja menestyi suurissakin kilpailuissa. Rautiaan overon ura kuitenkin katkesi nivelsideongelmien vuoksi jo kahdeksanvuotiaana. Heartlessista tehtiin sitten siitostamma, ja se sai kuusi varsaa melko keskinkertaisista oreista. Varsoilleen Heartless periytti hyvää rakennettaan ja työteliästä, tarmokasta luonnettaan.
Ame Amanda toimi joitain vuosia kilpahevosena western ridingissa ja trailissa. Se menestyi melko hyvin. Omistajan kiinnostus kuitenkin lopahti, joten Amanda lopetti kilpailemisen kokonaan seitsemänvuotiaana. 12-vuotiaaksi käännyttyään tammaa alettiin kuitenkin näyttelyttää, ja näyttelyissä se pärjäsikin mukavasti. Olihan sillä hyvä, kevyehkö rakenne, lihasta oikeissa paikoissa, ja vieläpä kuuliainen luonne. 166 cm korkea rautias overo sai neljä varsaa elämänsä aikana. Se kuoli 16-vuotiaana synnyttäessään viimeistä varsaansa.
166 cm korkea rautias tobiano Horace eli vauhdikkaan kilparatsun elämän. Nuorena sen lajit olivat barrel racing ja pole bending, ja niitä kilpaillessaan se kasvatti mainetta ja päätyi suosituksi siitosoriksi. Vanhempana Horace palasi vielä ruunana kilpakentille, mutta ruunasta ei löytynyt samanlaista potkua enää, kuin orin päivillä Horacessa oli ollut. Kiltimpänä ja rauhallisempana ratsu alkoi harrastaa satunnaisesti western trailia. Yllättäen Horace oli siinä lajissa jopa parempi kuin tynnyrinkierrossa ja pole bendingissä.
Ame Aurora oli musta overo, jota käytettiin siitostammana lähinnä hyvän, pyöreän rakenteen ja kiltin luonteen vuoksi. Tamma ei ole koskaan kilpaillut ratsuna, mutta näyttelyissä se on sijoittunut hyvin, ja saanut muutaman sertinkin. 164 cm korkealla Auroralla on viisi varsaa, joista kolme on oriita.

Jälkeläiset

10.04.-17 o. Ame Astro RR (i. Maybe Rainy RR)

Kilpailut

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
20.11.-14	Stableyard	WRJ/Ranch Trail	2/54
25.11.-14	Stableyard	WRJ/Western Trail	6/65
26.11.-14	Stableyard	WRJ/Versatile Horse	2/24
02.12.-14	Stableyard	WRJ/Western Riding	4/62
12.12.-14	Zurück	WRJ/Halter	4/41
04.02.-15	Zurück	WRJ/Reining	3/39
06.02.-15	Zurück	WRJ/Western Riding	2/31
08.02.-15	Zurück	WRJ/Western Trail	4/33
20.10.-15	Mustang	WRJ/Reining, WRJ-Cup	4/58
30.12.-15	Mustang	WRJ/Reining, WRJ-Cup	4/27
25.03.-17	Delmenhorst	WRJ/Reining	6/77
26.03.-17	Delmenhorst	WRJ/Western Trail	8/85
29.03.-17	Delmenhorst	WRJ/Reining	2/77
13.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/66
14.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	3/66
16.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/66
18.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/66
19.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/66
22.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	3/66
24.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/66
24.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/66
26.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/66
27.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	8/66
28.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/66
30.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/66
03.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	6/46
05.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/46
06.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/46
07.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	6/46
07.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/46
09.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	3/46
09.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/46
10.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/46
10.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	4/46
12.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	2/47
12.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	2/47
13.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/47
14.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	2/47
17.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	1/47
29.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	6/47
30.05.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	2/47

Päiväkirja

08.11.2014
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Kun aamulla menin ensimmäiseksi päästämään kantavia tammoja ulos, odottikin Ame Amberin karsinassa iloinen yllätys. Amberin vierellä seistä törrötti iloinen ja utelias tammavarsa! Olin riemuissani: Amber on ehdoton suosikkihevoseni, joten sen varsaa olin odottanut kaikkein eniten. Toisaalta harmitti, etten ollut nähnyt pienokaisen syntymää, vaan Amber oli päättänyt hoitaa homman salaa yösydännä.
Tammavarsa pääsi emänsä kanssa ulos. Se ravasi tietenkin vapaana emänsä vierellä, kun talutin tammaa. Haassa se koikkelehti sadekauden tihkusateessa ihmetellen tavallisia asioita. Erityisesti varsaa kiehtoi haan suuri, sateessa liplattava juoma-automaatti. Haan kilisevää salpaa se suorastaan pelkäsi, mutta emä-Amber näytti sille mallia, miten rauhallisesti kilinään voisi suhtautua.
Vietettyään elämänsä ensimmäisen päivän haassa tammavarsa sai tulla yöksi sisälle Amberin viereen nukkumaan. Se oli monta kokemusta rikkaampi, ja todella väsynyt. Sille oli myös keksitty nimi: Astrid. Pieni Astrid kellahti heti kumoon ja alkoi nukkua, kunhan se oli vielä ottanut iltahömpsyt emänsä nisästä. Mikä upea olento! Yhtä kaunis kuin emänsä!

02.12.2015
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Brisesin tilalla työpäivät ovat pitkiä ja hommat raskaita. Siksi hevoset saavat kasvaa aika vanhoiksi ja lihaksikkaiksi ennen kuin ne joutuvat paiskimaan töitä kunnolla. Tänään oli Astridin ensimmäinen työpäivä tilan töissä, ja se aloitti puolipäiväisenä apurina.
Aamulla minä ja Astrid ajoimme koiran kanssa sonnivasikat laitumelta toiselle. Se oli tamman mielestä melko pelottavaa. Hommaan kului suhteettoman kauan aikaa, ja kokenut hevonen olisi tehnyt työn kanssani puolessa siitä ajasta, mikä meillä Astridin kanssa meni. Jostain on työhevosen kuitenkin aloitettava totuttelu, joten olin hyvin kärsivällinen. Annoin Astridin tutkia vasikoita ja tehdä niiden kanssa tuttavuutta. Muutama vasikka meiltä välillä karkasikin laumasta, mutta onneksi meillä oli mukana Brisesin paimenkoirista parhain, Aprilli. Aprilli ajoi yksin kaikki harhautuneet vasikat takaisin niin, että minä ja Astrid saimme keskittyä vain lauman pääjoukon ajamiseen.
Kun vasikat oli ajettu ja pieni lepotauko oli pidetty, Astrid pääsi vielä kauppareissulle. Minun piti viedä kirje postiin ja hakea lippakioskilta kahvia. Tämäkin homma olisi hoitunut nopeammin autolla, mutta ajattelin sen olevan hevoselle hyvää harjoitusta. Astid käyttäytyi hienosti liikenteessä, ja pystyin sekä pudottamaan kirjeen postilaatikkoon että ostamaan lippakioskista kahvipaketin laskeutumatta hevosen selästä. Kioski vähän jännitti hevosta, mutta hyvin se pärjäsi.
Töiden jälkeen hyvin väsynyt Astrid jäi päivänokosille hakaan.

01.01.2016
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Vuosi vaihtui Brisesissä hiljaisissa ja rauhallisissa merkeissä. Sekä minulla että Analla oli vapaapäivät molemmin puolin vuodenvaihdetta, ja niin oli Astridillakin. Päätimme siis lähteä maastoilemaan alkavan vuoden kunniaksi ihan huvikseen. Minä ratsastin Astridilla ja Ana meni Rurikilla, joka on Astridin kanssa päivälleen yhtä vanha ori.
Astrid ja Rurik olivat aikamoinen aisapari. Kumpikin olisi halunnut kävellä etumaisena, vaikka minä ja Ana halusimme ratsastaa hevosillamme vierekkäin yksityisillä peltoteillämme. Vaikka Astrid on kiltti hevonen, oli siinä pitelemistä, kun se yritti näyttää Rurikille, mistä kana pissii.
Metsäaukealle päästessämme alkoi sataa vettä. Päätimme laukata hitaasti aukean poikki. Kun komensin Astridin laukkaan, tunsin heti ensimmäisellä askeleella, että hitaastihan se ei menisi millään. Tamma singahti matkaan niin kuin karannut dynamiittipötkö! Eikä Rurik jäänyt ollenkaan jälkeen. Sekin painoi menemään. Hurjapäisinä ratsastajina me vilkaisimme toisiamme Anan kanssa. Kumpi on ensimmäisenä metsänlaidassa?
En tiedä, kumpi ratsukko oli nopeampi, minä ja Astrid vai Ana ja Rurik. Hauskaa meillä kuitenkin oli. Astrid hidasti kuuliaisesti metsänlaidassa, kun oli saanut aukealla päästellä höyryjä.
18.06.2016
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Astridilla oli tänään kuvaussessio. Tykkään pitää Brisesin eläinlaumalla jonkinlaisia kotisivuja, koska ne ovat hyvää mainosta tilalle. Päivitän niitä kuitenkin tosi harvoin, eikä Astridistakaan ole tähän mennessä ollut kuvia Internetissä. Nyt kuitenkin on - ja oikein ammattilaisen ottama kuva!
Astrid suhtautui kuvaamiseen hyvin rauhallisesti ja fiksusti, vaikka tutulla ammattikuvaajalla olikin tosi pelottavaa rekvisiittaa. Naksuva järjestelmäkamera ei ollut hevosen mielestä kovin paha juttu, mutta lisäsalama ja muutamassa kuvassa käytetty taustakangas olivat aluksi hyvin vaarallisen oloisia. Astrid kuitenkin tottui kumpaankin, kun sai porkkanoita palkaksi. Alkukankeuksien jälkeen se poseerasikin kuin ammattilainen. Kuvaaja kehui sitä kiltiksi ja kauniiksi. Ja kaunishan se onkin - kuinka muutenkaan? Sen emähän on maailman kaunein hevonen, Ame Amber!
Kuvaaminen väsytti Astridia. Ei ihme! Olihan siinä niin paljon kaikkea uutta nähtävää, että vähemmästäkin uupuu. Väsymyksestään huolimatta Astrid kuitenkin kiitti valokuvaajaa lempeällä hörinällä ja porkkanaisella pusulla.

10.04.2017
Kirjoittanut Ana (Oresama)
Astrid vietti päivänsä haassa, niin kuin jokaisen muunkin päivänsä. Vaikka sää oli iltasella vielä ihanteellinen hevosille (viileä, kuiva ja tuuleton), otin Astridin talliin yöksi. Vaikka sen laskettuun aikaan oli vielä melkein viikko, minulla oli levoton olo ja ajattelin, että parempi vara kuin vahinko.
Astrid vietti iltaansa rauhallisessa, suuressa varsomiskarsinassamme. En ehtinyt viedä sille tai muille vielä iltaruokiakaan, kun se jo laskeutui vielä valoisassa tallissa kyljelleen. Varsominen alkoi! Astrid sai luoda maailmaan uuden hevosen melko rauhassa. Se ei tarvinnut apua, ja kävin vain pari kertaa katsomassa, että kaikki oli hyvin. 
Astridin synnytys oli nopea. Kului vain parikymmentä minuuttia siitä, kun se oli laskeutunut olkipatjalleen, ja sen seurana karsinassa oli ihan uusi, terve ja kaunis olento. Kookas orivarsa ristittin saman tien Astroksi.
Astrid ja Astro jäivät yöksi karsinaan. Häiritsin niitä illalla vain sen verran, että vein Astridin ruuan sisään ja lisäsin heiniä. Varsa oli kauhuissaan, eikä ihme, juurihan se syntyi tähän maailmaan. Astrid sen sijaan oli hyvin rauhallinen.

Decamerone

Perustiedot

Nimi:	Decamerone	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Charles Dawson, evm
Rotu:	Paint horse	Painotus:	Lännenratsastus
Säkäkorkeus:	160cm	Meriitit:	WRJ-III
Syntynyt:	30.01.-15 (20v)

Decamerone lopetettiin 24.8.2018. Se oli ajautunut pahenevaan stressikierteeseen, johon vanhat tutut rutiinit tai lääkityskään ei enää tuonut apua. Decamerone oli armeliainta lopettaa. 

Kuvagalleria

© Sam Wilson, lisenssi

Luonteesta

Decameronea lähdettiin koeratsastamaan vähän skeptisen laisesti. Olihan sillä hyvä suku, mutta itse se ei ollut ainakaan rakenteeltaan mikään kaunokainen, vaikka väritys olikin sympaattinen. Lisäksi Decamerone oli paljon suurempi tamma, kuin Brisesiin sillä kertaa oli etsinnässä. Kun koitti koeratsastuksen aika, ostopäätös syntyi kuitenkin noin minuutissa: Decameronehan oli mahtava hevonen! Ei haitannut, ettei sen rakenne ollut kaikkein parhain, eikä enää mikään muukaan pikkuseikka, kun huomattiin, miten mainio ratsu tamma oli kerta kaikkiaan!
Decamerone on herkkä tamma. Ratsunakin sitä on ohjattava hiuksenhienoin avuin, tai se ei suostu tekemään mitään kunnolla. Vaikka Decamerone onkin taitava tynnyrinkiertäjä, se ei kulje mihinkään niillä suurilla, valtavilla pohjeavuilla, joita lännenratsastusvideoissa näkee. Se tietää jo tynnyrit nähdessään, mitä sen pitää tehdä, ja ratsastaja saakin tamman sinkoutumaan täyteen vauhtiin vain nojautumalla tiukkaan etukenoon. Decamerone on erittäin herkkä painoavuille, ja tynnyrinkierrossakin käännöksen saa tehtyä tarkasti ja hallitusti vain siirtämällä painonsa sisäpuolelle.
Decamerone harrastelee kotona myös western trailia - joskin ihan oikeassa elämässä isännän kanssa. Se on kaikkien tilan työntekijöiden lempihevonen pelloilla, sillä sen selästä joutuu oikeasti poistumaan vain harvoin. Kaikki onnistuu selästä käsin, niin helppo Decameronea on ohjata, ja niin hienovaraisesti se vastaa apuihin. Tammalla on myös loputtoman pitkä pinna, jos sitä kohtelee koko ajan hellästi ja kauniisti.
Hoitohevosena Decamerone on helppo, jos sen pienet oikut tuntee ennalta. Jos tammaa harjaa liian kovakouraisesti, tai jos sen jalkoja riuhtoo puhdistettavaksi rumasti, se aivan varmasti ainakin yrittää antaa ronskille hoitajalleen kavionkuvan pyllylle. Decameronen kanssa ei kuitenkaan koskaan ole ongelmia, jos sitä käsittelee hellästi. Ja tuleehan sitä käsitellä silkkihansikkain - onhan se Nainen, eikä mikään rodeohevonen!
Decamerone on kilpaillut paljon lännenratsastuksessa elämänsä aikana, eikä se ole ikinä kärsinyt kilpailustressistä. Sille kisapaikan meno ja meteli on oikeastaan se ja sama, kunhan se saa heiniä nenänsä eteen pitkien odottelujaksojen ajaksi. Kisasuorituksensa se hoitaa aina ammattimaisesti.

Suvusta

Dorian IX paint, 164cm, evm.	Dorian IIX paint, 166cm, evm.	Dorian VII paint, 166cm, evm.
		Solo paint, 164cm, evm.
	Anastasia paint, 160cm, evm.	Ruski paint, 162cm, evm.
		Amelia paint, 154cm, evm.
Short Story paint, 152cm, evm.	Shines Highest paint, 153cm, evm.	Sir Diamond paint, 156cm, evm.
		Ivory paint, 151cm, evm
	Poetry paint, 149cm, evm.	Romanticist paint, 149cm, evm.
		Drama paint, 152cm, evm

Dorian IX polveutuu legendaarisesta tynnyrinkiertäjä Dorian-orista, ja on yhtä hyvä kilpahevonen kuin kaikki isälinjansa Dorianit. Ori on ollut aina vauhdikas ja menevä luonteeltaan, ja vielä nykyään, kilpaeläkkeelläkin on ratsussa välillä toden totta pitelemistä. 164 cm korkea rautias tobiano on nykyään siitoskäytössä. Sen ensimmäinen orivarsa on Dorian X, ja yhteensä sillä on kaksitoista varsaa, joille se on periyttänyt hyvän tynnyrinkiertäjän ominaisuuksiaan.
Dorian IIX on 166 cm korkea rautias tobiano Dorian-linjasta. Tämä vauhdikas ja miellyttämishaluinen ratsu on palkittu lännenratsastuksen laatuarvostelupalkinnolla hyvän barrel racing -menestyksen johdosta. Dorian oli siitoskäytössä kolme vuotta lopetettuaan kilpailemisen, ja se sai kymmenen varsaa. Nykyään ori viettää viimeisiä eläkepäiviään omistajansa Eli Wilkinin tilalla.
160 cm korkea ruunikko tobiano Anastasia oli siitostamma ja kuuden varsan emä. Se ei ole itse kilpaillut lännenratsastuksesta, vaikka tuleekin suvusta, joka on menestynyt hyvin western ridingissa. Näyttelymenestystä ja kantakirjan kakkospalkinto kiltillä Anastasialla kuitenkin on. Anastasia lopetettiin 20-vuotiaana toistuvien polviongelmien vuoksi.
Short Story oli 152 cm korkea rautias overo. Se ehti voittaa jonkin verran barrel racing- ja keyhole race -luokkia. Short Story jäi välivuodelle kilpailuista synnyttääkseen ensimmäisen varsansa, Decameronen, mutta menehtyikin synnytyksessä. Kiltti ja reipas tamma oli tuolloin vasta 11-vuotias.
Shines Highest oli 153 cm korkea, melko tanakan rakenteinen rautias overo ori. Se toimi vaatimattomasti kotitilansa töissä, eikä harrastanut kilpailuita. Luonteeltaan rauhallisena, pitkäpinnaisena ja valppaana ori sopi hyvin työkäyttöön. Ratsulla astutettiin kaksi oman tallin tammaa, jotta sen hyvää luonnetta saataisiin periytettyä eteenpäin. Molemmat varsoista olivat tammoja.
Poetry oli lähinnä tavallinen, tilan töissä käytettävä arkihevonen. Se kuitenkin pääsi kilpailemaan tynnyrinkiertokilpailuissa jonkin verran, koska perheen tytär kiinnostui kilparatsastuksesta. Poetry menestyi valmentamattomaksi hevoseksi kohtalaisen hyvin. Kun tytärtä ei enää kiinnostanut kilpailu, Poetryllä tehtiin kaksi varsaa oman tallin oreista, jotta tilalla olisi tulevaisuudessakin työhevosia. Toinen varsoista päätyi kuitenkin myyntiin ja kilpakäyttöön. 149cm korkea rautias tobiano Poetry oli rakenteeltaan kevyt, ja periytti tätä keveyttä jälkeläisilleenkin.

Jälkeläiset

10.04.-17 o. Uroboros RR (i. Woodude)

Kilpailut

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
30.01.-15	Zurück	WRJ/Keyhole Race	1/51
03.02.-15	Zurück	WRJ/Keyhole Race	3/51
08.02.-15	Zurück	WRJ/Halter	5/20
19.09.-15	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/12
19.09.-15	Zurück	WRJ/Keyhole Race	3/21
20.10.-15	Mustang	WRJ/Reining, WRJ-Cup	7/58
11.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/37
11.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	6/39
14.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	5/37
16.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	3/39
18.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	6/41
18.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	1/41
18.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/39
19.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/39
20.03.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	6/37
21.03.-17	Delmenhorst	WRJ/Halter	6/87
03.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	1/22
04.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
04.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	4/22
05.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
06.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	1/22
10.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	1/22
12.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	1/22
12.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
12.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	3/22
13.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
14.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	3/22
14.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	4/22
16.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	3/22
16.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
17.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	2/22
18.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	4/22
18.04.-17	Zurück	WRJ/Pole Bending	3/22
21.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	5/66
22.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	8/66
23.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	8/66
27.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	3/66
28.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	6/66
29.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	3/66
30.04.-17	Zurück	WRJ/Western Trail	8/66
11.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	4/22
14.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	4/22
14.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	3/22
15.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	2/22
16.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	1/22
17.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	4/22
18.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	4/22
18.05.-17	Zurück	WRJ/Barrel Racing	3/22

Päiväkirja

Toukokuu 2017
Kirjoittanut Ana (Oresama)
Oi Zurück hyvästi Zurück! Viimeiset kisat Decameronen kanssa olivat siellä - missäs muualla? Paikka oli tuttu, joten kilpailut menivät hienosti. Menimme tynnyrinkiertoluokkia joka päivä, ja näytimme nuoremmillemme mallia. Näin, näin Decamerone osaa! Todistimme, että tamma jaksaisi vielä kilpailla, vaikka ikää alkaa jo olla. Leandro vain sanoo, että Decameronen on aika jäädä kotiin. En ole eri mieltä, enkä ole katkera. Leandro on ihan oikeassa. En halua ajaa Decameronea loppuun kisoissa. Se on upea tamma, ja siitä on vielä pitkään hyötyä kotona siitostammana ja tilan ratsuna!
Vaikka tiedän eläköitymispäätöksen olevan oikea, oli viimeisen kerran kentältä pois ratsastaminen aika tunteikasta. Yleensä ravaamme ulos iloisesti, mutta tällä kertaa laitoin Decameronen kävelemään. Mahdollisen hitaasti ja vastahakoisesti me poistuimme.
Kisaviikon viimeisenä päivänä jaettiin palkinnot. Decamerone sai kahdeksan ruusuketta. Kolme mahtui suitsiin kummallekin puolelle poskihihnaan. Kaksi jouduttiin kiinnittämään vasempaan ohjaan, koska muualla ei ollut enää tilaa. Otin someen kuvan Decameronesta ruusukkeineen. Kuva on hieno, ja siitä saa ihan oikean kuvan siitä, millainen Decamerone oli silloin, kun yhdessä kilpailimme. Se oli kaikkein paras.

Huhtikuu 2017
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Odotus on päättynyt, ja Decamerone on saanut varsansa. Tammaa pienestä salaa toivottiin, mutta kun maailman suloisin ja virkein orivarsa syntyi, ei kukaan ollutkaan pettynyt! Decameronelle varsa on ensimmäinen, mutta se osasi heti toimia niin kuin emän kuuluu. Se kuivasi itse varsansa, eikä ole tarvinnut apua sen hoidossa. Vaikka tamma vahtii pienokaistaan herkeämättä, niin kuin emän kuuluukin, päästää se kuitenkin tutut ihmiset vauvaansa katsomaan. Alusta asti minä ja Ana olemme saaneet orivarsaan koskea. Muutaman päivän kuluttua Decamerone salli pikkuisen jo toikkaroida itsenäisesti haassa, ja suostui pitämään vauvan menoa silmällä syrjemmältä. Decameronesta oikein huokuu onni ja ylpeys: tammahan on ihan luotu äidiksi.
Pikkuorin nimeksi päätettiin viikon päästä syntymästä Uroboros. Nimi on toive tulevasta. Toivomme, että orivarsa antaa itsestään paljon ja luo uutta.
Ensikuun jälkeen Decameronella alkavat muuten ihan uudet kuviot. Ana on ilmoittanut sen vielä kisoihin koko kuukaudeksi ja aikoo ratsastaa sillä itse. Ana on kuitenkin luvannut, että näiden kisojen jälkeen Decamerone saa eläköityä. Se ei ole enää ihan kilpahevosen iässä, vaikka muuten onkin vielä periaatteessa nuori ja vireä.

Helmikuu 2016
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Surun päivä Decameronelle, minulle ja koko Brisesille. Decamerone pyöristyi kauniiksi mammahepaksi tiineytensä myötä. Se oli koko ajan rauhallinen ja tyytyväinen. Varsan kantaminen ei ollut sen mielestä ihmeellinen asia, ja ainoa muutos pyöristymisen lisäksi olikin tamman ruokahalun kasvu. Decameronen ratsastaminen lopetettiin kokonaan todella hyvissä ajoin. Liikunnasta huolehdittiin silti rauhallisin riimulenkein. Tamma sai parasta ruokaa, ja se sai tarhailla rauhallisimmassa haassa kera parhaiden tammaystäviensä.
Laskettuun aikaan oli vielä viikko, kun eräänä aamuna löysin varsan Decameronen karsinasta. Rämäytin karsinan oven auki ja syöksyin sisään. Varsa, ihan emänsä näköinen tamma, makasi hiljaa oljilla. Kun paiskauduin sen päälle antaakseni sille tekohengitystä ja sydänhierontaa, tiesin yritykseni turhaksi. Maailman kaunein tammavarsa oli jo ihan kylmä. Ilmeisesti se oli elänyt hetken, sillä Decamerone oli sinnikkäästi nuollut sen kuivaksi. Varsa oli kuitenkin kuollut, ja pysyi kuolleena, vaikka kuinka koetin elvyttää sitä.
Pieni, liian aikaisin syntynyt varsa haudattiin Brisesin muiden edesmenneiden hevosten viereen peltojen taakse, metsän reunaan. Sen hautakiveen kaiverrettiin Baby Decamerone, vaikka kukaan ei ollut ehtinyt antaa sille nimeä.

Tammikuu 2016
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Decamerone astutettiin uudelleen Spy Flylla. Tällä kertaa pelasin varman päälle. Teimme ihan testit, jotta pystyin olemaan varma, että Decamerone on kiimassa. Olin itse paikalla astutuksen ajan aina siitä lähtien, kun Decameronen häntä käärittiin pinteliin pois tieltä. Ihan loppuun asti olin paikalla. Olin varma, että astutus onnistui.
Jännitin kovasti, kun oli aika ultrata Decamerone. Olin niin hermona, että olisi luullut, että olen ihan oman vauvani ultraa seuraamassa. Sain olla tamman mukana, se kun on niin rauhallinen. Ja... Siellä se oli! Siellä näkyi liikettä! Pienen sydämen lyönnit! Mahtavaa!
Nyt, kun Decamerone todella on kantavana, en malttaisi odottaa varsan syntymää! Toivottavasti varsa on tamma!
Yritän innostani huolimatta pysyä kaukana Decameronesta. Se suhtautuu tiineyteensä rauhallisesti ja luonnollisesti. En halua stressata sitä omalla innollani. Kerran päivässä minun on kuitenkin ihan pakko käydä norkoilemassa sen haan portilla ja silittelemässä sitä. Salaa syötän sille kuivaa leipääkin herkkuna.

Lokakuu 2015
Kirjoittanut Leandro (Oresama)
Decamerone jäi tauolle kisoista. Haluan siitä varsoja, ja nyt se on sopivan ikäinen sellaisiin puuhiin. Tamma astutettiinkin saman tien Spy Flylla, ja aloin toivoa tammavarsaa. Decamerone on minulle niin tärkeä hevonen, että aioin antaa tammavarsan nimeksi Decamerone II.
Kun Decamerone sitten ultrattiin, saatiin huonoja uutisia. Se ei ole kantavana. Ei ole koskaan ollutkaan. En tiedä, epäonnistuiko astutus. Saattaa olla, että arvioin Decameronen kiimankin hieman väärin ja kriittisimmät päivät olivat ohitse. Se ei ole koskaan juuri kiimaansa näyttänyt, emmekä tehneet mitään testejä. Uskoin ajan olevan oikea, koska tamma alkoi flirttailla Spy Flyn kanssa aktiivisesti.
Pettymys on suuri, mutta ei auta. Seuraavasta kiimasta yritämme uudelleen varsaa. Ehkä silloin on Decamerone II:n aika.