Sanchez RR

 

Nimi:	Sanchez RR VH18-031-0114	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Ori	Kasvattaja:	Oresama, Yorca
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	167cm	Koulutustaso:	ko GP, re 120cm, CIC2
Syntynyt:	03.12.-17 (28v)	Meriitit:	YLA2, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I

© Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0

Sanchez menehtyi vanhuuteen 26.2.2021.

Sanchez ei määrää täällä, mutta sitä se ei aina muista. Orilla on tapana esimerkiksi harjaukseen pitkästyessään yksinkertaisesti lähteä lätkimään, eikä sitä silloin kukaan pysty käsivoimin pitelemään. Riimujakin hajoaa aina silloin tällöin, kun ori harjauspuomilla päättää, että tämä oli nyt tässä tällä kertaa, ja nykäisee kunnolla taaksepäin. Santtu saattaa myös uhkailla hoitajaansa karsinassa niin, ettei tämä uskalla enää liikahtaakaan, ettei vain saisi kaviosta. Silloin ei auta kuin odottaa apua, ellei ole yhtä rohkea, kuin Yorcan pitkäaikaisimmat hevosenhoitajat. He iskevät tassunsa oikein kunnolla Santun harjamartoon, kun ori ei tottele, ja yksinkertaisesti siirtävät tuota hevosta kauemmas niin pelottavan näköisinä, että siinä ei edes Santtu uskalla hyppiä silmille. Ilman heitä ei Santun suitsimisesta ja satuloimisestakaan tulisi mitään, ori kun ainakin uhkaa sekä purra että potkia. Nuo taitavat hevosihmiset vain varustavat orin, eivätkä kysele, ja tarvittaessa tuuppaavat sen terävähampaisen kidan kauemmas itsestään ihan kunnolla. Sitten he ottavan Santtua ohjista kiinni ja taluttavat kimon kentälle niin vaarallisen oloisina, ettei ori uskalla sanoa siihen yhtään mitään, vaikka heikompien hoitajien ylitse se juoksisi koska vain.

Santussa on tahtia ja mahtia, kun sen kanssa menee koulua. Toisaalta on siinä myös paljon ylimääräistä voimaa ja helposti syttyvää raivoa. Santtua on siis ihana ohjata mahtaviin suorituksiin. Ei tarvita kuin kevyet, ilmavat avut, ja Santtu tekee sitten kiltisti loput. Toisaalta ei tarvita myöskään kuin yksi paarma pyörimään raivostuttavasti Santun nenänpielessä, ja ori hirnuu niin, että se kuulostaa karjaisulta, ja juoksee sitten aidasta läpi. Aina ei riitä, että hevonen on taitava ja treenattu. Santun kanssa koulusuorituksen onnistuminen niin kisoissa kuin kotonakin on ihan tähtien asennosta kiinni.
Moni ei halua hypätä Santulla, koska tämä ori toden totta menee eikä meinaa. Ori on taitava hyppääjä, ja se tietää sen itsekin. Se uskaltaa kokeilla uhkarohkeasti vaikka minkä näköisiä esteitä kuinka hurjassa kulmassa tahansa. Sen meno ei oikeastaan ole holtitonta, vaan vain tosi nopeaa. Santun ponnistuskin on niin tehokas ja hyppy suuri, että ratsastaja ei ehdi kunnolla hyppyyn mukaan, ellei opettele tuntemaan Santun tapoja. Ohjien kiskomisesta Santtu kuitenkin raivostuu. Se ei hyppää sen jälkeen ollenkaan, vaan pukittelee ja riehuu lihaksensa aroiksi.
Vaikka Santtu menee maastoesteet hienosti, ei se ole mikään leppoisan maastoilun sunnuntaihevonen. Se haluaisi mennä lujaa, mieluiten sänkipellolla muita vastaan kilpaillen. Kun ratsastajat yrittävät pidätellä sitä, se alkaa puhkua ja puuskuttaa etupainosena kulkien. Jos siinä vaiheessa erehtyy antamaan sille ohjaa, jotta se rentoutuu, se alkaa sinkoilla edestakaisin epämääräisessä askellajissa muihin törmäillen ja kevätjuhlaliikkeitä esittäen. Yleensä ratsastaja silloin putoaa ja tarvitaan taas kerran koko Yorcan henkilökunta ottamaan yhtä hevosta kiinni.

Jotta Santtu jäisi kaikkien mieleen, on siitä kerrottava vielä yksi yksityiskohta. Ori osaa temppuja. Se on ihan tykännyt, kun on saanut opetella antamaan kaviota ja hymyilemään käskystä huulta nostamalla ja muuta sellaista helppoa. Sen koulutus kuitenkin lopetettiin vastikään. Kerran hoitaja pyysi sitä hymyilemään, mutta kun sille ei ollutkaan namia tarjolla palkaksi, se puri hoitajaa olkapäähän niin kovasti, että hän oli yli kuukauden sairaslomalla. Silloin päätettiin, että kun tässä ei muillakaan enää paljoa naamaria naurata, niin ei Santtuakaan tarvitse sitten hymyilyttää.

Goodbye Moonman RR fwb, 162cm YLA3, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I	Wubba Lubba Dub Dub fwb, 168cm YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II	Gibberish fwb, 169cm, evm
		Monica fwb, 165cm, evm
	Early Morning Madness fwb, 169cm YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II	Manhattan Madman fwb, 172cm, evm
		Coffee Time fwb, 167cm, evm
Aurora Jewel RR fwb, 169cm YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-II	Jackass In a Bottle fwb, 169cm YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II	Jackass In Space fwb, 169cm, evm
		Hot Chocolate fwb, 165cm, evm
	Indian Jewel fwb, 168cm YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II	Indian Sky fwb, 171cm, evm
		Ariana Jewel fwb, 163cm, evm

Gibberish (iii) on musta 169 cm korkea yleispainotteinen herrasmiesori. Se syntyi ja kasvoi Tervajoen pienestä kunnasta, josta käsin se lähti välillä kuukausiakin kestäville kilpakausilleen jopa ulkomaille asti. Esteitä, koulua ja kenttää kilpaillut Gibberish valloitti Suomen lisäksi Saksan, Ranskan ja Ruotsin. Näyttelyissäkin se menestyi Suomessa ja Ruotsissa, mutta kantakirjasta se sai ainoastaan kolmospalkinnon. Nykyään 28-vuotias Gibberish on viiden varsan isä ja viettää vanhuudenpäiviään Tervajoella eläkkeellä sekä kisa- että jalostuspuuhista.

165 cm korkea Monica (iie) olisi ollut todennäköisesti kelpo keskitason kenttäratsu, ja sellaisena se aloittikin elämänsä. Monica päätyi kuitenkin kiertämään omistajalta toiselle, ja sen epäonneksi jokainen omistaja oli painottunut eri lajiin. Tamma kokeili siis elämässään vähän kaikkea, siitosuraakin kahden varsan ajan, mutta ei ehtinyt menestyä missään. Parikymppisenä ja vihaisena tämä ruunikko päätyi nykyiseen kotiinsa eläke- ja puskailuratsuksi.

Manhattan Madman (iei) oli cremello, tosi suurikokoinen ja tosi ryhdikäs. Vaikka se ei ollut mikään loistelias leipätyössään, kouluratsuna, vaan pikemminkin vain ihan kiva, siitä tuli suosittu jalostusori sen värin takia. Väriään ori periyttikin monelle melkein sadasta jälkeläisestään, mutta se periytti myös suurta kokoa ja vauhdikasta luonnetta.

Coffee Time (iee) oli 167 cm korkea rautias esteratsu. Se teki ihan tavallisen uran: hyppäsi 130-senttisiä esteitä, mutta ei koskaan saavuttanut laatuarvostelupalkintoja tai suurkilpailuvoittoja. Vanhemmalla iällä tämä kiltti ratsu sai yhden varsan.

169 cm korkea Jackass In Space (eii) sai nimensä värityksensä ja käytöksensä perusteella. Ori on kokonaan musta ja päässään sillä on tähti. Luonteeltaan "Jakke" on tosi raisu ja rohkea, mikä tekikin siitä aikoinaan kelpo esteratsun. Tämä Kuusamossa syntynyt ja sieltä Eurooppaa pitkin kisoissa kierrellyt ori menestyi hyvin 140-senttisillä esteradoilla. Muita meriittejä ovat kantakirjaus kakkospalkinnolla sekä jälkeläislaatuarvostelupalkinto, jonka Jakke sai kolmen hienon orivarsansa perusteella.

Hot Chocolate (eie) oli ruunikonkimo kilparatsu. Se oli niin etevä kenttä- ja esteratsu, että voitti samantasoiset oritkin tuosta vain. Tästä lahjakkaasta 165 cm korkeasta miellyttämishaluisesta ratsusta toivottiin tottakai paljon varsoja, kun se lopetti kilpailemisen. Urheilu oli kuitenkin saanut tamman kohdun surkastumaan, eikä se meinannut tulla millään kantavaksi. Tamma myös kuoli kohdun repeämiseen synnyttäessään ensimmäistä varsaansa.

Indian Sky (eei) on musta jättiläinen. 171-senttisenä ja vieläpä melko rotevana sen ei uskoisi pärjänneen kenttäratsuna, vaan niinpä se juuri teki. Orin pitkä ja voitokas ura kahden ja kolmen tähden kisoissa loppui vasta aivan harmaahapsisena. Kisauransa ohella Indian Sky on niittänyt mainetta siitosorina. Kevyempiin tammoihin yhdistettynä se on saanut aikaan jälkeläisiä, joilla on voitontahtoa ja kykyjä, mutta silti nöyrä ja kaunis käytös kuten isälläänkin.

Mustanruunikko 163 cm korkea Ariana Jewel (eee) oli erittäin kevytrakenteinen kenttä- ja esteratsu. Se menestyi hyvin kilpaurallaan, mutta omistajat päättivät jättää kilpailun lopulta kesken ennen laatuarvostelupalkintoja tehdäkseen Arianalla kaksi varsaa. Nyt Ariana on jo eläkkeellä, ja kilttinä ja maastovarmana hevosena sen lempihommaa on kuljettaa omistajan lapsenlapsia maastolenkeillä.

Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
30.04.2018	Teilikorpi	ERJ/120cm, ERJ-Cup	2/60
30.04.2018	Supernatural	ERJ/110cm	6/50
29.04.2018	Supernatural	ERJ/110cm	2/50
28.04.2018	Supernatural	ERJ/110cm	2/50
24.04.2018	Supernatural	ERJ/120cm	3/24
23.04.2018	Supernatural	ERJ/110cm	1/50
20.04.2018	Hengenvaara	ERJ/110cm	3/40
18.04.2018	Hengenvaara	ERJ/110cm	4/40
11.04.2018	Hengenvaara	ERJ/110cm	5/40
12.03.2018	Roscoff	ERJ/110cm	1/30
11.03.2018	Roscoff	ERJ/110cm	4/30
01.02.2018	Majorithy	ERJ/110cm	5/25
20.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	1/30
20.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	5/30
18.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	4/30
18.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	3/30
17.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	4/30
16.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	2/30
16.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	1/30
16.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	1/30
15.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	5/30
13.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	3/30
13.02.2018	Everholt Estate	KRJ/GP	2/30
08.02.2018	Everholt Estate	KRJ/GP	3/30
08.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	1/30
08.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	3/30
07.02.2018	Kilpailukeskus Chermia	ERJ/120cm	4/30
07.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	3/30
05.02.2018	Armont Stud	KRJ/GP	5/30
05.02.2018	Holmberg	ERJ/100cm	5/40
04.02.2018	Armont Stud	KRJ/GP	2/30
04.02.2018	Everholt Estate	KRJ/GP	4/30
04.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	5/30
03.02.2018	Holmberg	ERJ/100cm	3/40
02.02.2018	Amoral Stud	KRJ/GP	5/30
02.02.2018	Everholt Estate	KRJ/GP	4/30
01.02.2018	Holmberg	ERJ/100cm	3/40
31.01.2018	Runoratsut	KRJ/Int.I, KRJ-Cup	16/170
30.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	5/30
29.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	1/30
29.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	1/30
29.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	2/30
28.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	2/30
28.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	1/30
27.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	5/30
26.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	1/30
24.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	1/30
23.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	5/30
21.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	2/30
21.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	1/30
21.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	1/30
21.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	4/30
20.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	3/30
20.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	6/30
20.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	3/30
19.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	5/30
19.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	2/30
18.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	4/30
18.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	2/30
17.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	2/30
17.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	3/30
16.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	4/30
16.01.2018	Armont Stud	KRJ/GP	5/30
16.01.2018	Kultahuisku	KRJ/GP	3/30
14.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	1/30
14.01.2018	Kultahaiven	KRJ/GP	2/30
12.01.2018	Ephemeral Sporthorses	KRJ/GP	5/30
16.07.2018	Ristikallio	ERJ/110cm	2/40
19.07.2018	Liljalehto	ERJ/110cm	4/23
22.07.2018	Liljalehto	ERJ/110cm	2/23
23.07.2018	Ristikallio	ERJ/110cm	2/40
24.07.2018	Ristikallio	ERJ/110cm	1/40
05.08.2018	Supernatural	ERJ/110cm	1/40
06.08.2018	Hiivuri	ERJ/120cm	1/21
07.08.2018	Hiivuri	ERJ/120cm	2/21
08.08.2018	Supernatural	ERJ/110cm	6/40
11.08.2018	Supernatural	ERJ/110cm	5/40
12.08.2018	Supernatural	ERJ/110cm	3/40
13.08.2018	Lupsakka	ERJ/100cm	5/30
15.08.2018	Supernatural	ERJ/110cm	5/40
17.08.2018	Lupsakka	ERJ/100cm	2/30
23.08.2018	Riemunkirjava	ERJ/120cm	5/48
28.08.2018	Riemunkirjava	ERJ/120cm	5/48
11.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	2/11
13.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	1/11
14.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	2/11
15.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	1/11
16.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	1/11
18.02.2018	Brotherhood	KERJ/CIC2	1/11
01.04.2018	Colosseum	KERJ/CIC2	2/15
04.04.2018	Colosseum	KERJ/CIC2	2/15
07.04.2018	Colosseum	KERJ/CIC2	3/15
30.04.2018	Mörkövaara	KERJ/CIC2, KERJ-Cup	4/55
06.09.2018	Priton	KERJ/CIC2	1/17
16.11.2018	Fernweh	KERJ/CIC2	4/23
31.01.2019	Kalman	KERJ/CIC2, KERJ-Cup	3/50
18.03.2019	Helmwald	KERJ/CIC2	4/30
22.03.2019	Helmwald	KERJ/CIC2	4/30
27.03.2019	Helmwald	KERJ/CIC2	1/30
01.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	5/39
02.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	4/39
04.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	3/39
05.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	6/39
08.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	2/39
09.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	4/39
10.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	6/39
16.06.2019	Hiivurin	KERJ/CIC1	6/39
30.06.2019	Auburn Estate	KERJ/CIC1, KERJ-Cup	1/43
02.07.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	1/12
03.07.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	3/12
04.07.2019	Elohiljan	KERJ/CIC2	1/10
07.07.2019	Elohiljan	KERJ/CIC2	3/10
08.07.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	3/12
09.07.2019	Elohiljan	KERJ/CIC2	3/10
10.07.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	2/12
02.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	5/29
06.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	5/29
17.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	3/29
18.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	3/29
20.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	1/29
23.10.2019	Mörkövaara	KERJ/CIC2	3/29
08.11.2019	Aeston	KERJ/CIC2	2/19
10.12.2019	Safiiritiikerin KK	KERJ/CIC2	1/17

Maaliskuu 2019
"No ei kuule tosiaankaan ole!" puuskahdin, kun eräs hevosenhoitajamme Anne kysyi, onko minulla ikävä koululentille Santun kanssa.
Harvoinhan sitä saa hyvällä hevosella kilpailla. On kerta kaikkiaan upeaa ratsastella taitavalla hevosella, joka tietää mitä tehdä. Olihan Santullakin aikoinaan kerta kaikkiaan upeaa ratsastaa. Mutta kun siihen liittyi kaikkea muutakin.
Jos olisin ollut pelkkä ratsastaja, tottahan minä ikävöisin kilpailemista. Mutta kun minä olin se, joka toimi myös kisahoitajana itselleni: tappelin Santun kanssa julkisella paikalla ja toivoin, etten tulisi sillä kertaa purruksi tai potkituksi. Neuvottelin sen kanssa kerta toisensa jälkeen, pitääkö sen seurata minua vai ei, kun talutan sitä. Yritin soitella sille väliaikaisia tallipaikkoja kisapaikan läheltä ja ehtiä varaamaan karsinapaikan ennen kuin sen mahdoton maine kiirisi sen edellä...
Olihan se sama rulianssi vieläkin edessä joka kerta, kun vein Santtuni kenttäkisoihin. Ihan yhtä kauheaa se oli - ja ihan yhtä ihanaa oli ratsastaa sillä kenttä- kuin koulukisoissa! Mutta jotenkin urakka tuntui siedettävämmältä, kun kilpaili ainoastaan yhtä lajia kolmen sijaan...

Helmikuu 2019
Tiina menee estevalmennuksen Santulla, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
No joo. Olihan se nyt hienoa katseltavaa, kun Santtu-poika hyppäsi Tiinan kanssa Miika Rossin valvovan silmän alla. Rossi oli koonnut hevoselleni ja sen hoitajalle yli metrinkorkuisista esteistä koostuvan radan, ja ratsukko suoritti sen muutamaan otteeseen.
Ensimmäisellä kerralla Tiinalla ja Santulla oli vaikeuksia kolmen pystyn sarjassa. Esteiden väliin kuului mahduttaa yksi hieman venytetty laukka-askel. Santtu kuitenkin epäröi, kun Tiina ei ajanut sitä tarpeeksi eteenpäin. Se sipsutti liian pieneen väliin kaksi askelta, ponnisti toiselle esteelle aivan liian myöhään, ja puomit kolisivat. Kolmannella esteellä se oli sitten jo niin sekaisin, että kielsi. Onneksi vauhti oli kompuroinnissa hidastunut sen verran, että Tiina ei pudonnut kyydistä.
"Jatkat vaan ja tuut sitte toisen kerran tähän uudestaan niin että ajat sitä reippaasti vaan!" Miika Rossi komensi kepeästi ja osoitti okseria, joka oli seuraava este.
Tiina teki laajan voltin, näkyi hengittävän kunnolla sisään, ja suuntasi sitten hevosensa ja itsensä koottuaan okserille, joka menikin ihan hyvin.
Toisella kerralla, kun ratsukko yritti sarjaestettä, Tiinan epävarmuus näkyi minulle asti. Kulmat kurtussa hän koetti ajaa Santtua eteenpäin, ja Santun epävarmat korvat pyörivät sen päässä kuin propellit. Se kuitenkin hyppäsi ihan oikein, joskin melko hitaasti, ja Tiina halasi sitä.
Kolmannella kerralla sarjaesteetkin olivat aika lailla nappisuoritus. Tiina ratsastaa kyllä Santulla paremmin kuin minä.

Tammikuu 2019
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Nyt sä vaan roikuit mukana", Miika Rossi tokaisi minulle kuivakasti, kun olin hypännyt Santulla mielestäni oikein mallikkaan radan.
"Isäs roikkui kun sua teki", tuhahdin Rossille, joka on kerta kaikkiaan raivostuttava persoona sille päälle sattuessaan. "Anna niitä neuvoja äläkä tuhahtele!"
Ja Rossi neuvoi. Pidätä sitä. Joka ikisessä lähestymisessä. Nyt se kaahaa esteelle niin kuin vajaamielinen. Tarvitaan hallitumpia lähestymisiä. Sitten taas sen voi antaa mennä, kun matkataan esteeltä toiselle - ja taas pidätetään sitä hyvissä ajoin. Ei tarvi kertaakaan varsinaisesti antaa pohjetta. No niin, uudestaan.
Ja minä hyppäsin uudestaan. Santtu ei kuunnellut pidätteitä, vaikka kaikkeni minä tein! Se kaahasi pari estettä ihan samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin kerralla. Silloin minulta petti hermo. ärähdin sille oikein mojovan kirosanan, jossa oli peetä ja ärrää, ja nykäisin ohjista, mitä ei tietenkään saisi tehdä. Se kuitenkin toimi. Hölmistynyt Santtu käänsi korvansa minua kohti ja hidasti kun komensin. Seuraavat hypyt olivat pyöreitä ja kauniita.
"Brutaalia, mut toimivaa", tuumasi Miika Rossi, jonka nyt ensimmäisenä olisin ajatellut tuomitsevan sen nykäisyn.

Joulukuu 2018
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Oi että. Voi veljet. Santussa on vikansa, ja runsaat viat siinä onkin, mutta ratsuna se on aivan lyömätön. Kopsuttelin sillä ää-rim-mäi-sen koottua ravia menemään, eikä sen häntä edes huiskahdellut ärtymyksen merkkinä. Sillä oli erinomainen päivä, ja silloin kaikki sujuu sen kanssa ihanasti - siis ratsain. Hymyilin luottovalmentajallemme Miika Rossille, ja hän hymyili leveästi takaisin. Santun selkä oli pyöreä ja se oli niin täydellisen tasapainossa, että ai kun se menisi kisapaikallakin joka kerta samalla tavalla. Vaan harvoinpa se meni, harvoinpa se oli niin hyvällä tuulella.
Raviharjoitteet menivät ihan nappiin. Santtu meni rauhallisesti, eikä yrittänyt millään tavalla luistella töistään. Se oli rennon näköistä ja tuntuista. Voltit olivat pyöreitä kuin ihan itsestään! Oloni oli kuin olympiaratsastajalla, vaikka tottakai minä tiesin, etten enää huomenna saisi tätä oria menemään yhtä kauniisti. Silti se oli niin mukavaa...
"Et sä mua enää tän kanssa tarvi", Miika Rossikin ilmoitti valmennuksen jälkeen tyytyväisen näköisenä.
"Tarvinpa! Tää oli tuuria! älä jätä mua!" parkaisin heti, ja Rossi nauroi niin että takahampaatkin näkyivät.

Marraskuu 2018
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Hyvää syntymäpäivää", Miika Rossi oli kiekaissut aamulla puhelimeensa, ja taustalta oli kuulunut sentyyppinen hurina, että hän oli selvästi istunut autossaan. Minä, juuri heränneenä ja hyvin äreänä olin väittänyt, että ei tänään mikään syntymäpäivä ollut, ei ainakaan minun. Mutta olihan ollut. Rossin lahja minulle oli ilmainen valmennus Santulla - ja se ei muuten ollut mikään mieluinen lahja. Välttelin nimittäin Santulla vakavasti ratsastamista kaikin tavoin, vaikka se hyvä ratsu onkin. Mutta kun jotain ilmaista saa, niin laihialainen ottaa vastaan.
Niin me harjoittelimme laukannostoja tunkkaisessa maneesissa. Kyllästymiseen saakka. Santtu oli ihan kivalla päällä. Se sai raivarin vain kerran, ja senkin pukkilaukan syyksi paljastui, että sitä kutitti kyljestä eikä se ehtinyt rapsuttamaan itseään tarpeeksi nopeasti. Muuten se oli hyvällä ja työteliäällä tuulella, ja saimme itse asiassa tosi paljon aikaan.
"Sä voisit kilpailla sillä taas", Rossi haukotteli lopulta.
Minä vain tuhahdin. Joo niin vissiin. Kerran olin jo Santusta eroon päässyt, niin en kyllä kilpailisi!
"Mä varasin mun kalenterista sulle valmennukset kerran kuussa ja ilmotin sut kenttäkisoihin", Rossi kertoi hyväntuulisesti. Oli minun vuoroni saada raivari, vaikka edes kylkeäni ei kutittanut.

Lokakuu 2018
"Voi pikkusta! Tule, iskä halii sua niin tulee parempi mieli", sihisin hampaitaan minuun tähtäävälle Santulle myrkyllisesti ja loikkasin sen kimppuun. Se oli karsinassaan, eikä siksi päässyt pakoon kun otin siitä niskalenkin. Puristelin sen päätä saadakseni sen sullottua riimuun. Olin jo voiton puolella, kun tytönkäsi kiskaisi riimun otteestani. Minun oli peräännyttävä.
"Ei noin", tokaisi Tiina, Santun hoitaja, joka oli taas osunut paikalle oikeaan aikaan pelastaakseen hoidokkinsa minulta. Tuhahdin vihaisena ja poistuin. Heilautin kättäni sen merkiksi, että hoitakoon Tiina Santtunsa, jos kerran osasi niin paljon paremmin. Koko tyttö kävi hermoilleni, ja varsinkin hevonen. Taas kerran.
Jäin seuraamaan tilannetta. Santtu yritti purra Tiinaa, mutta ei tainnut olla ihan tosissaan. Ainakin Tiina käänsi sen pään niin helpon näköisesti sivulle. Kun Santtu kavahti taaksepäin pää pystyssä, Tiina jutteli sille jotain matalalla äänellä ja näytti riimua. Hän ei astunut karsinan puolelle ja olinkin varma, että tuolla menetelmällä Santtua ei saataisi ikinä kiinni. Niin siinä kuitenkin kävi, että Santtu kurotti aika nopeasti päänsä Tiinan puoleen ja Tiina laittoi sille riimun selkeästi varoen hinkkaamasta nylonia tai rautaosia hevosen päähän. Sitten Tiina kiinnitti riimunnarun ja yksinkertaisesti käänsi Santulle selkänsä ja lähti kävelemään. Santtu seurasi perässä pää matalalla ja sitten nuo kaksi katosivat ovesta ulos sen näköisinä kuin olisivat olleet mikä tahansa ratsukko.
Osaako Tiina puhua hevosille? Vai onko se totta, että eläimet käyttäytyvät aina niin kuin niiden olettaa käyttäytyvän? Tiinahan odottaa Santulta kaikkea hyvää, ja minä olen aina varma että se yrittää tappaa minut?

Helmikuu 2018
She's An Angel on yksi lempitammoistani. Santtu puolestaan ei suinkaan ole lempiorini, enkä luota siihen pätkänkään vertaa. Silti on ihan selvää, että ori on niin häikäisevä ratsu, että sen voi odottaa periyttävän jotain hienoa jälkeläisilleenkin. Siitä oli siis saatava varsa, ja emäksi oli helppo valita ihananluonteinen She's An Angel, joka on ratsuna aika keskitasoa.
Kun astutuspäivä koitti, tajusin mitä olin mennyt tekemään. Minun pitäisi siis antaa She's An Angel Santun rusikoitavaksi? Ehei! Ei Santtu varmaan edes osannut astua, vaan kävisi vain kimppuun. Mikä mielenhäiriö oli saanut minut ajattelemaan, ettei esimerkiksi pakastesperma ollut vaihtoehto tammalleni? Ja Santun ruunaaminen, tai mieluiten lopettaminen?
She's An Angel seisoi kentällä pintelöity häntä vinossa ja valmiina, kun Santtu talutettiin paikalle. Olisin luullut, että macho orini olisi hiukan esiintynyt, tai no, villiintynyt täysin. Se kuitenkin vain käveli tamman viereen rauhallisena ja alkoi hamuilla huulillaan sen harjaa kuin olisi sen paras kaveri! Tamma oli totaalisen hölmistynyt ja yritti kääntää pyllyään kohti Santtua, vaan Santtupa pyöri mukana kuin olisi ollut tuon tytön paras homokaveri.
Kun hevoset pyörivät aikansa eikä mitään tapahtunut, Santtu päästettiin kokonaan irti. Ei astutusta. Seuraavanakin päivänä orini vain suki daamiaan, ja sitä seuraavana.
Neljäntenä päivänä olimme jo menettäneet toivomme ja vain päästimme Santun suoraan irti tamman luo. Silloin vihdoin astutus onnistui. Jälkeenpäin Santtu, yllätys yllätys, jäi sukimaan hölmistynyttä tammaansa kuin nuo olisivat tyttökavereita. Nyt ei auta kuin toivoa että tamma on kantavana eikä sen kiima ollut mennyt ohi.

Tammikuu 2018
"Lopetapa kuule. Haha, aivan niin kuin sä mua purisit, pikku ukkeli. Et sä uskaltaisi, niin että pidä hampaat siellä suussa vaan."
Katselin usein salaa, kuinka hevosenhoitaja Tiina harjasi ja satuloi Santtua. Sitä oli niin ihana seurata. Santtu oli oma ärsyttävä itsensä, ja sillä tavalla se sai hoitajat yleensä ärjymään itselleen ja uhkailemaan, osan läimäisemäänkin vähän. Tiina kuitenkin puhui Santulle aina reippaan ystävällisesti, ja vaikka Santtu välillä yrittikin hyppiä Tiinan silmille, se ei koskaan kuitenkaan oikeasti tehnyt mitään. Tiinan ei ollut koskaan tarvinnut millään tavalla kurittaa Santtua, eikä monesti korottaa ääntäänkään, ja silti nuo kaksi olivat niin ystävällisissä väleissä, kuin Santun kanssa nyt kukaan voi olla.
Santtu käänsi päänsä pois ja luimisti korvansa, kun Tiina otti suitset käteensä. Se käänsi pyllyään Tiinaa kohti ja nosteli uhkaavasti ja huomiota herättävästi takajalkaansa. Minun teki mieli varoittaa: kohta mäjähtää, Tiina, mene pois alta heti! Tiina kuitenkin näytti huomaavan Santun aikeet. Hän tuhahti oikein isosti nenänsä kautta. "älä kulta viitsi taas olla tyhmäpää. äiskä rakastaa sua just sellasena kun sä oot, ei sun tarvi hakea äiskältä huomiota tolleen", Tiina sanoi oikein herttaisesti. Hän törmäsi tahallaan koko painollaan orin pyllyyn, ja kun Santun tasapaino oli pettää, sen oli laitettava molemmat jalat maahan. Sitten Tiina oli jo salamannopeasti sen pääpuolessa, silitti sen nenänpieltä ja kujersi sille kehuja, kun se oli muka ihan itse ymmärtänyt laskea jalkansa. Santtu oli niin hölmistynyt, että Tiina sai sen nopeasti suitsittua. Sen jälkeen taitava hevosenhoitaja pussasi oria oikein kunnolla turpaan ja satuloi sen reippaasti, jotta se olisi valmis ratsastajan tullessa hakemaan sitä.

Joulukuu 2017
Nomen est omen, ne sanovat, ja ovat näköjään oikeassa. Olen katsonut ihan hulluna Netflixistä Rick & Morty -nimistä pähkähullua sarjaa, ja päätin antaa orivarsalle nimeksi Sanchez tuon sarjan Rick-hahmon mukaan. No nyt minulla on tässä sitten varsinainen Sanchez, joka on esikuvansa tavoin ihan sairas ja ärsyttävä ja sairaan ärsyttävä, eikä oikein kuuntele ketään. Nuorelle orille oli aika valita hoitaja Yorcan tiimistä äskettäin, ja koska Santtu on välillä lähes vaarallinen, pelkäsin, ettei kukaan halua sitä. Maanantaiaamuisessa kokouksessa en ehtinyt kuitenkaan sanoa mitään, ennen kuin hevosenhoitajamme Tiina karautti kurkkuaan ja kysyi, valitaanko Sanchezille nyt hoitaja, ja ainakin hän haluaisi asettua ehdokkaaksi, vaikka hänellä olikin jo hoitohevoskiintiö täynnä. Huokaisin helpotuksesta ja annoin Santun mielelläni Tiinan hoitoon.
Siitä lähtien, kun Tiina on ollut vastuussa Santusta, arki on sujunut paljon hienommin sen kanssa. Se on edelleen kamala hevonen, mutta Tiinan ansiosta se on joka päivä vähän vähemmän hirveä. Ratsastajat kiroavat sitä edelleen, mutta Santtua ja Tiinaa sivusta seuranneena uskallan sanoa, että edes Tiina oikeasti rakastaa sitä.

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Emä	Omistaja
18.02.-18	Tamma	Get Schwifty RR	She's An Angel RR	Oresama / Yorca WBs

 

Simpukankerääjä

Nimi	Simpukankerääjä aka Kerttu
Rotu	Suomenhevonen
Sukupuoli	Tamma
Säkäkorkeus, väri	149cm, ruunivoikko
Syntynyt, ikä	06.08.-16, 30v
Rekisterinumero	VH17-018-1940
Kasvattaja	Ilmari Lundberg, evm.
Omistaja	Oresama VRL-02753, Erkinheimot
Painotuslaji	Yleispainotus
Koulutustaso	VaB, 110cm, CIC1, vaativa
Saavutukset	YLA2, SLA-II, ERJ-III, KRJ-III,   KERJ-II, VVJ-II

© Cherie, CC BY-NC 2.0 & VRL-04373


Kerttu menehtyi vanhuuteen 14.2.2021.

Luonne

Kerttu on tuliainen Rovaniemen-reissulta. Alun perin sieltä ei pitänyt ostaa hevosta ollenkaan, vaan mennä vain elämysmatkalle ja Joulupukkia katsomaan. Kertun emä sattui kuitenkin vetämään erästä turistirekeä, ja tamma oli niin kaunis ja sporttinen, että pakkojan sitä oli kuskille kehaista. Asia johti toiseen ja samana iltana Erkinheimot olivat jo katselemassa Kerttua, tuon kauniin tamman varsaa, ja mukaanhan se oli saatava. Kerttu onkin ollut aivan yhtä nätti ja ihana kuin emänsä, ja Erkinheimot ovat kahta mieltä siitä, onko tamman rauhallisuus jumalaisen ihanaa, vai äärettömän raivostuttavaa.

Kerttu on mietiskelijä. Se viihtyy kauan paikoillaan ympäristöään tarkastellen ja hoitajansa huomiosta nauttien. Välillä se kääntyy oman ihmisensä puoleen kesken harjauksen ja hörisee lempeästi hänen käsivarttaan rapsutuksien ja namien toivossa töykkien. Jos hoitajalla on kiire ja hän kieltää Kerttua kerjäämästä, tamma ei loukkaannu, vaan keskittyy vaikka lintujen katseluun. Jopa kisapaikan vilskeessä Kerttu ottaa kuolaimensa kuin huomaamattaan niitä tarjoavalta kädeltä, eikä tunnu tuntevan mitään, kun satulavyötä kiristetään. Tamman oma hoitaja tapaa vielä ihan viimeiseksi ennen Kertun kentälle taluttamista pussata tammaa poskelle. Kerttu hätkähtää sitä joka kerta ja kääntyy hoitajansa puoleen hölmistyneenä.

On paljolti ratsastajan temperamentista kiinni, pitääkö hän Kerttua hyvänä vai huonona ratsuna. Tamma on nimittäin hitaasti lämpiävä ihmettelijä, jonka peräänantoon saamiseen kuluu nihkeimpinä päivinä jopa kokonainen tunti, puhumattakaan siitä, että sen saisi vaikka taipumaan tai menemään muutenkaan hienosti koulutreeneissä. Toisaalta kun Kerttu kerran lämpiää, se taipuu kuin muovailuvaha ja kulkee ajatuksen voimalla. Sinnikäs, pitkäjänteinen ratsastaja rakastaa Kerttua, kun taas helposti kyllästyvä inhoaa. Samanlainen tamma oli jo koulutuksessa. Sillä kesti ikuisuus oppia uusi asia, mutta kun se lopulta sen tajusi, se teki sen oikein kauniisti siitä eteenpäin.
Esteilläkin Kerttu on hidas ja hassu hevonen ennen kuin se on lämminnyt. Silloin se saattaa unohtaa, mitä se on tekemässä, ja tuijotella niin poissaolevana ympärilleen, että se miltei unohtaa hypätä. Jalkoihinsakin se on sotkeutunut useasti. Lämmettyään Kerttu on kuitenkin varma, joskin melko hidas hyppääjä, jolla on hieno tekniikka ja erinomainen tasapaino. Myös maastoesteillä Kerttu on mitä varmajalkaisin ja tasaisin ratsu.
Sunnuntaimaastoilijatkin jakautuvat kahteen jengiin Kertun suhteen. Osa Erinheimoista rakastaa rauhallisia kävely- ja ravilenkkejä tamman kanssa, se kun ei koskaan tee mitään yllättävää tai vaarallista. Toinen puoli Erkinheimoista taas kiehuu kiukusta Kertun laukatessa etanavauhtia, kun pitäisi päästä aika reippaasti paikasta toiseen ja muitakin hevosia pitäisi ulkoiluttaa.
Kerttu taitaa myös ajon, ja valjakossa se on sekä yksin että parin kanssa oma hidas itsensä. Yksilönä sen alkukankeus ei haittaa, mutta parivaljakossa se tarvitsee hyvin pitkämielisen parin.

Tarhakaverina Kerttu on maailman helpoin: sille käy kaveriksi ihan kuka tahansa. Se ei säntää yliystävällisenä tutustumaan ja osoittamaan rakkauttaan, eikä vihamielisesti myöskään varaa kaikkia heiniä. Vihaisimmatkaan tammat ja ruunat eivät tunnu pitävän Kerttua uhkana ja joko ystävystyvät sen kanssa tai jättävät sen rauhaan. Edes varsojen jatkuva riekkuminen ei saa Kerttua ärsyyntymään, ei edes pahimpaan paarma-aikaan.

Suku

Metsämies sh, 149cm, evm.	Epäonnistus sh, 152cm, evm	Epämääräistys sh, 150cm, evm
		Onneli sh, 155cm, evm
	Talvipäivä sph, 147cm, evm.	Taivallus sh, 150cm, evm.
		Päivi sh, 151cm, evm.
Helmi sph, 147cm, evm.	Jalomus sph, 146cm, evm.	Erimus sph, 146cm, evm.
		Arvaus sh, 149cm, evm.
	Väike sh, 149cm, evm,	Pikku-Ukko shm 150cm, evm,
		Säihke sh, 155cm, evm.

149 cm korkea Metsämies on pienikokoinen mutta vankkarakenteinen siitosori, jolla on tällä hetkellä seitsemän varsaa. "Mikko" on kilpaillut helpoissa luokissa esteitä, koulua ja hieman kenttäratsastustakin, sekä kokeillut valjakkoajoa. Kiltin, suomenhevosmaisen reippaan ja rohkean luonteensa vuoksi raudikko on ollut hyvä yleishevonen lajin harrasteluun, mutta ei ole voittanut hirvittävästi luokkia.

Epäonnistus on 152 cm korkea raudikko, jolla on yksi varsa. Kiltti, laiskanpuoleinen ori vietti elämänsä harrasteratsuna, eikä sillä ole merkittäviä kilpailusaavutuksia. Jonkin verran ratsu on kokeillut este- ja koulukisoja, mutta ei kilpaillut mitenkään vakavissaan.
Epämääräistys oli säästeliäässä kilpailukäytössä ravurina, mutta vaikka se starttasi vähän, se oli nopea ja juoksi melkein aina totosijoille. Tämän 150 cm korkean ruunikon ennätykseksi jäi 1.22,9ke, mutta sen tarkka voittosumma ei ole enää tiedossa. Raisuluonteisesta "Epusta" tuli sittemmin siitosori, mutta se astui vain kotipitäjänsä tammoja, koska se ei ollut laajasti tunnettu julkkishevonen.
Onneli oli tavallinen siitostamma. Se oli rautias ja 155 cm korkea ja hyväsukuinen. Se saikin neljä varsaa alueen hienoimmasta orista, Epämääräistyksestä. Kaikille se periytti omaa lauhkeaa luonnettaan ja pronssisen rautiaan värityksensä. Valitettavasti Onnelin varsoista ei kuitenkaan tullut juoksijoita.

147 cm korkea Talvipäivä oli voikko suomenhevostamma, joka ehti toimia elämänsä aikana aika monessa ammatissa. Se oli hetken kilpahevonen ja meni helppoa B:ta ja muutamia valjakkoajoluokkia. Sitten siitä tuli tätikuljetin ja rohkeana ja reipaskulkuisena se maastoili ahkerasti. Ratsastuskouluhevosena se toimi viitisen vuotta, mutta koska se alkoi muuttua koulussa kiltistä tammasta vihaiseksi, se myytiin viimeiseen kotiinsa harraste- ja siitostammaksi. Siellä Talvipäivä vietti loppuelämänsä saaden kaksi varsaa ja toimien rakkaana lemmikkinä.
Taivallus eli "Taisto" oli liinaharjainen rautias, joka toimi hienon sukunsa turvin siitoshevosena, vaikka sillä oli hurja luonne eikä mainittavia omia saavutuksia kantakirjan kakkospalkinnon lisäksi. Taisto kilpaili jonkin verran esteitä ja kouluratsastusta, mutta niin pienissä kisoissa ja helpoissa luokissa, ettei sen taidoista voi oikein antaa luotettavaa arviota, vaikka se hienon yleispainotteisen suvun vesa onkin. Taisto lopetettiin 19-vuotiaana huonojen hampaiden vuoksi.
Päivi oli 151 cm korkea ruunikko, joka rakasti pieniä 8- ja 12-vuotiaita omistajiaan. Se oli ensihevonen, ja siihen sen rauhallinen luonne oli täydellinen. Sen pienet omistajat pääsivät kokeilemaan hevoskasvattajankin arkea, kun isäntä päätti teettää tammalla yhden varsan. Päivi ei ole koskaan kilpaillut oikeissa kilpailuissa tai näyttelyissä, mutta ratsastuskoulun leirikisoissa lainalla ollessaan se on voittanut tosi monta helppoa ö:tä ja maahankaivettujen ristikkoesteiden luokkaa, koska kuka tahansa uskalsi ratsastaa sillä.

Ruunivoikko Helmi oli 147 m korkea luonteikas ja erittäin sporttinen kenttä- ja estepainotteinen kilpatamma. Helmi meni eikä meinannut, ja voitti mennen tullen isommat hevoset sekä orit. Tamman ainoa huono puoli olikin se, että se oli kovin heikosti tiinehtyvä. Sitkeistä yrityksistä huolimatta Helmi sai vain yhden ainokaisen tammavarsan, joka on Simpukankerääjä.

Jalomus oli KTK-I -pakittu menestynyt kenttäori, joka sai vanhoilla päivillään laatuarvostelupalkinnot kenttäratsastuksesta ja jälkeläisistään. Se periyttikin jälkeläisilleen paitsi paljon ruunivoikkoa väriään, myös sporttisuuttaan ja reippauttaan. Ori oli 146 cm korkea.
146-senttinen Erimus kokeili monia ratsastuksen lajeja menestyen ihan hyvin. Oman lajinsa, kenttäratsastuksen, se löysi kymmenenvuotiaana ja siitä alkoi sen todellinen voittokulku, joka päättyi vasta 18-vuotiaana pieneen loukkaantumiseen radalla. Sen jälkeen ori oli siitoskäytössä noin neljänkymmenen varsan ajan ennen kuin jäi kokonaan eläkkeelle.
Arvaus oli kevytrakenteinen 149 cm korkea voikko. Se ei kilpaillut, vaan eli harraste- ja siitoshevosen elämää Kyröskoskella. Arvaus oli rauhallinen tamma, joka sai neljä varsaa ja kantakirjattiin kakkospalkinnolla.

149 cm korkea Väike oli rakenteeltaan pitkänomainen, ja osin ravisukuinenhan se onkin. Väike itse ei kuitenkaan juossut kilpaa, vaan meni harrastuksenaan helpon B:n kouluratsastuskisoja menestyen ihan kohtalaisesti. Väike oli luonteeltaan melko raisu, mutta myös työteliäs, jos sen motivoi kunnolla tekemään tehtäviään. Tamma sai yhden varsan, mutta kun sillä yritettiin tehdä toista, sekä emä että varsa valitettavasti menehtyivät jonkinlaiseen raskausmyrkytykseen tiineyden loppuvaiheessa.
Pikku-Ukko oli menestyneiden ravihevosten kaunis voikko jälkeläinen, mutta sillä ei ollut juoksupäätä ollenkaan. Sen omistaja astutti sillä kaksi tammaa parempien juoksijoiden toivossa, ruunasi sitten Ukon ja möi sen. Uusi omistaja koulutti siitä hyvän, kiltin yleisratsun ja teki voittoa myymällä sen ratsastuskouluun. Siellä Ukko viihtyi erinomaisesti, ja rauhallisena ja kilttinä 150 cm korkeana söpöliininä se oli sekä aikuis- että lapsiratsastajien suosiossa.
155 cm korkea ruunivoikko Säihke on melko tuntemattomasta suvusta polveutuva tamma, jonka toivottiin periyttävän väriään ja hyvää, työteliästä luonnettaan. Se toimi siitostammana kauan ja sai kuusi varsaa. Sitten se siirtyi eläkkeelle ja vietti rauhallista eloaan pihatolla kunnes menehtyi vanhuuteen.

Kilpailukalenteri

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
30.08.-17	Ketola	KRJ/HeA	5/30
05.09.-17	Team J&K	KRJ/HeA	6/40
05.09.-17	Team J&K	KRJ/VaB	2/40
06.09.-17	Team J&K	KRJ/VaB	6/40
07.09.-17	Ketola	KRJ/VaB	2/30
08.09.-17	Ketola	KRJ/VaB	4/30
08.09.-17	Fiktio	KRJ/VaB	1/40
10.09.-17	Ketola	KRJ/VaB	5/30
11.09.-17	Hengenvaara	ERJ/100cm	7/100
11.09.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	1/100
11.09.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	9/100
12.09.-17	Fiktio	KRJ/HeA	6/40
16.09.-17	Fiktio	KRJ/HeC	5/40
16.09.-17	Hengenvaara	ERJ/100cm	8/100
19.09.-17	Fiktio	KRJ/HeC	3/40
19.09.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	7/100
20.09.-17	Fiktio	KRJ/HeB	2/40
20.09.-17	Fiktio	KRJ/VaB	5/40
20.09.-17	Hengenvaara	KERJ/CIC1	1/50
22.09.-17	Fiktio	KRJ/HeB	5/40
22.09.-17	Fiktio	KRJ/HeC	2/40
25.09.-17	Hengenvaara	ERJ/100cm	9/100
25.09.-17	Hengenvaara	KERJ/CIC1	4/50
26.09.-17	Fiktio	KRJ/HeC	6/40
27.09.-17	Fiktio	KRJ/HeB	5/40
28.09.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	5/100
29.09.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	1/100
30.09.-17	Hengenvaara	KERJ/CIC1	4/50
02.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	1/30
02.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	3/30
02.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	5/30
03.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	4/40
04.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	3/30
04.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	4/30
04.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	5/30
06.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	4/30
06.10.-17	KK Lapland	KERJ/Helppo	1/30
06.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	5/30
06.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	2/40
08.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	1/30
08.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	4/30
08.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	4/30
09.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	3/30
10.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	1/30
10.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	1/30
10.10.-17	Brunnby	ERJ/100cm	2/30
12.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	3/40
13.10.-17	Ketola	KRJ/HeA	3/30
14.10.-17	KK Lapland	KERJ/Helppo	5/30
15.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	1/30
15.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	1/40
16.10.-17	Vähäpelto	KERJ/Helppo	1/30
17.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	2/30
19.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	3/30
19.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	6/40
19.10.-17	Ketola	KRJ/HeA	2/30
20.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	3/30
23.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	1/30
23.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	4/40
26.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	5/30
26.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	3/30
27.10.-17	Silverlode	KERJ/Helppo	2/30
28.10.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	6/40
29.10.-17	Puzzle Rebellion	KERJ/Helppo	5/30
01.11.-17	Teilikorpi	KRJ/HeA	4/40
04.11.-17	Thirteen	KRJ/HeA	4/30
06.11.-17	Teilikorpi	KRJ/HeA	2/40
07.11.-17	Teilikorpi	KRJ/VaB	2/40
07.11.-17	Thirteen	KRJ/HeA	1/30
08.11.-17	Thirteen	KRJ/HeA	1/30
11.11.-17	Duan	ERJ/110cm	3/30
11.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	1/30
11.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	4/30
12.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	1/30
12.11.-17	Teilikorpi	ERJ/110cm	3/40
13.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	5/30
14.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	3/30
14.11.-17	Duan	ERJ/110cm	3/30
15.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	4/30
15.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	4/30
15.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	5/30
15.11.-17	Duan	ERJ/110cm	3/30
17.11.-17	Duan	ERJ/110cm	1/30
17.11.-17	Duan	ERJ/110cm	4/30
17.11.-17	Teilikorpi	ERJ/110cm	3/40
19.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	5/30
19.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	5/30
19.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	3/30
20.11.-17	Vuorna	ERJ/110cm	5/30
20.11.-17	Duan	ERJ/110cm	2/30
20.11.-17	Teilikorpi	ERJ/110cm	3/40
20.11.-17	Duan	ERJ/110cm	1/30
27.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	4/30
28.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	4/30
30.11.-17	Roscoff	ERJ/100cm	3/30
01.12.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	5/30
01.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	2/30
01.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	3/30
02.12.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	1/30
03.12.-17	Kaihovaara	KERJ/CIC1	5/30
04.12.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	2/30
05.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	4/30
05.12.-17	Kaihovaara	KERJ/CIC1	5/30
06.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	5/30
11.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	3/30
11.12.-17	Kaihovaara	KERJ/CIC1	4/30
12.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	2/30
16.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	4/30
16.12.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	4/30
16.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	4/30
16.12.-17	Kaihovaara	KERJ/CIC1	1/30
18.12.-17	Kaihovaara	KERJ/CIC1	5/30
19.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	2/30
19.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	4/30
20.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	5/30
25.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	3/30
28.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	1/30
29.12.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	3/30
13.01.-18	Vähäpelto	KERJ/Helppo	5/30
19.01.-18	Duan	KERJ/CIC1	3/30
21.01.-18	Colosseum	KERJ/CIC1	2/30
25.01.-18	Colosseum	KERJ/CIC1	1/30
26.01.-18	Colosseum	KERJ/CIC1	3/30
30.01.-18	Colosseum	KERJ/CIC1	5/30
11.02.-18	Teilikorpi	KERJ/CIC1	4/40
17.02.-18	Kievarinkuja	KERJ/CIC1	2/40
18.02.-18	Turmeltaja	KERJ/CIC1	6/40
19.02.-18	Kievarinkuja	KERJ/CIC1	4/40
20.02.-18	Turmeltaja	KERJ/CIC1	5/40
01.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	4/25
03.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	5/44
04.11.-20	KK Lupin	VVJ/Vaativa koulu	1/33
06.11.-20	KK Lupin	VVJ/Vaativa koulu	4/33
08.11.-20	KK Lupin	VVJ/Vaativa koulu	2/33
08.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/44
08.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	3/25
09.11.-20	KK Lupin	VVJ/Vaativa koulu	2/33
12.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	3/25
12.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	2/25
12.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	6/44
13.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	5/44
123.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	3/25
14.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	2/25
17.11.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/17
20.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	5/44
21.11.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/17
21.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	4/25
22.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	3/25
24.11.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	4/17
25.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	5/44
25.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/44
26.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa tarkkuus	5/44
26.11.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/17
26.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	3/25
27.11.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa koulu	5/25
28.11.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	4/17
01.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	2/100
06.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	4/100
07.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	10/100
08.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	2/100
10.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	3/100
10.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	9/100
11.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	9/100
14.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	8/100
16.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	4/100
16.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	1/100
17.12.-20	Erkinheimot	VVJ/Vaativa tarkkuus	2/100
21.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	1/100
26.12.-20	Yorca WBs	VVJ/Vaativa kestävyys	8/100

Päiväkirja ja valmennukset

Heinäkuu 2018
On kuumaa ja kauheaa. Ennen tätä päivää ei ole satanut kertaakaan koko kesänä, ja tämä yhdistettynä Kertun ja kumppaneiden koviin kavioihin ja pohjattomiin mahoihin on johtanut siihen, että pikkulaitumella ei varmaan ikinä enää kasva ainoatakaan ruohonkortta. Tammat ovat syöneet antaumuksella, mutta nyt, heinäkuun puolivälissä, oli niiden loman aika jo päättyä, ja ne haettiin sateen alta takaisin talliin.
Kerttua ei haitannut siirtyä sisälle. Erkinheimon talli on erinomaisesti ilmastoitu, ja jo pelkästään se sai meidän Kertun hyvälle tuulelle. Kun sen nokan eteen laskettiin vielä iltapalaa, oli sisälle pääseminen tamman mielestä erinomainen juonenkäänne tässä maallisessa vaelluksessa. Kerttu söi korvat hörössä ja iloisesti muhisten.
Kun hevosten iltapala oli lopuillaan ja myrsky ja sade kauheimmillaan, katkesivat sähköt koko Erkinheimon tilalta. Valoisana iltana sitä ei olisi huomannut, ellei olisi ollut niin kuuma. Ilmastoinnin hurina lakkasi, eikä kestänyt kuin kaksikymmentä minuuttia ja tallissa oli tukahduttavan kuuma. Jopa Kerttu, joka on yleensä rauhallinen kuin mikä, takoi kaviollaan karsinansa ovea ja suorastaan kerjäsi ulos. Siellä ei olisi yhtään sen viileämpää, mutta ainakin siellä kävi tuulenvire!
Ei siinä auttanut muu kuin hälyyttää kaikki paikallaolevat Erkinheimot, naapurit ja työntekijät paikalle. Hevoset päästettiin ensimmäisinä ulos, ja sen jälkeen lehmät. Koska uusia varsoja oli vielä paljon myymättä ja muutenkin osa hevosista oli palannut ennen aikojaan laitumilta, oli kauhea tilanpuute. Väliaikaisia aitauksia viriteltiin rauhallisimmille hevosille, kuten Kertulle, jopa Erkinheimon lastenlasten hyppynaruista ja maahan pystyyn isketyistä lapioista. Sade kasteli kaiken, ja ukkonen jyrisi, mutta Kerttu oli hyppynarutarhassaan vain kiitollinen siitä, että pääsi kuumasta tallista ulos.
Kun rankkasade hellitti, palautuivat sähkötkin. Sisälle tarkoitetut hevoset ja lehmät oli palautettu paikoilleen ennen puoltayötä.

Kesäkuu 2018
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kertun ravi oli ehkä hidasta, mutta tunsin, kuinka hyvin se liikkui. Kun istuin oikein syvälle satulaan ja hengittelin rauhassa, saatoin nostaa katseeni eteenpäin ja meistä tuli kentauri. Sellaista ratsastusta kokee harvoin, ja silloin kun homma sujuu, on siitä otettava kaikki irti. Miika Rossin pyytämä kahdeksikko taivutuksineen ei tuottanut meille mitään ongelmia, vaikka yleensä se on sekä minun että Kertun mielestä ihan hirveän vaikea tehtävä.
Kun Miika Rossi pyysi meitä nostamaan laukan samalla kahdeksikolla ja tekemään laukanvaihtoja, taivutuksia ja temmonvaihteluita kaikkia samaan aikaan, flow-tilaamme tuli pieni särö. Laukanvaihdot eivät osuneet kohdilleen, ja jotenkin hermostuin siitä, mikä sai Kertun keskittymisen herpaantumaan. Onneksi Miika Rossi huusi heti, että sillä ei olisi mitään merkitystä, osuisiko laukanvaihto oikeaan kohtaan, kun laukka oli muuten epäkerttumaisen näyttävää ja hallittua. Hetken kuluttua pystyin rentoutumaan ja laukanvaihdotkin osuivat varmaan tosi hyvin kohdilleen, kun en enää miettinyt niitä liikaa.
Kun harjasin Kerttua valmennuksen jälkeen, olimme Miika Rossin kanssa tosi tyytyväisiä. Hän kehotti treenaamaan Kertun takapäätä vielä vähän, jotta tamma jaksaisi työskennellä vielä hieman paremmin takajaloillaan. Minulle Rossi suositteli ensi tilassa parempia ratsastushousuja ja yleistä kuntotreeniä ihan lenkillä ja salilla. Miikan lähdettyä oli ihan hirveän hyvä fiilis, ja halasin Kerttua, pientä filosofiani. Olin ihan varma, että jos vielä kilpailisimme yhdessä, kaikki menisi ihan nappiin. Ja vaikka emme kilpailisikaan enää, lähiaikoina olisi luvassa hirveän mukavaa ja vaivatonta ratsastelua!

Toukokuu 2018
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Mutta me ollaan hypätty joskus 110-senttisiä ratoja", Oresama rutisi Kertun selässä taas yhden pieleen menneen hypyn jälkeen. Lähestyminen oli ollut vähän sinnepäin, hyppy kömpelö ja alastulo rysähtävä. Syynä oli ainakin suurimmaksi osaksi ratsastaja, joka ei viitsinyt keskittyä niin kuin silloin ennen, kun kilpaili tosissaan.
"Niin? Susta voi tulla surkea, vaikka et olisi aina ollut surkea", sanoin törkeästi ja ilmeettömästi.
"Joo, mutta eikö kisatulokset kelpaa näytöksi laatiksissa?" Oresama kysyi täysin piikistäni välittämättä.
Tämä oltiin käyty läpi niin monta kertaa, etten vastannut mitään muuta kuin ärjäisin, että nyt ryhtiä siihen ratsastukseen, kisanäyttö on eri asia kuin ratsastusnäyttö, ja nyt olisi hyvä hypätä tuo 90-senttinen este taikka palkinnot jäävät varmana saamatta. Lisäksi sanoin muita uhkauksia, jotta viesti menisi perille. Oresaman pitäisi nyt käyttää napakampia apuja. Ja viedä Kerttu esteelle eikä lopettaa kesken. Sanoin hänelle senkin.
90-senttinen este ylittyi ihan hyvin, joskin suoritus oli kaukana Kertun huipputasosta. Se oli kuitenkin varmistus sille, että tamma osasi vielä hypätä. Komensin Oresaman alas Kertun selästä ja kävelyttämään loppukäynnit, koska ei hänestä enää muuhunkaan ollut. Joku muu saisi kyllä tehdä Kertun ratsastusnäytöt...

Huhtikuu 2018
Nostin Kertun selkään silat ja kiinnitin mahavyön. Laitoin rintaremmin roikkumaan sen kaulalle ja sen jälkeen ripustin sen yhteistyöhaluiseen päähän päävehkeet. Kiinnitin häntäremmin vielä ennen kuin vedin kärryt tamman perään. Sen korvat värähtivät, kun laskin aisat ja pukkasin ne silojen silmukoihin. Ajaminen ei ollut Kertulle ihan jokapäiväistä. Silti se odotti kärsivällisesti kunnes olin kiinnittänyt kärryt tukevasti siloihin ja kieputtanut pitkän rintaremmin aisojen ympärille.
Ravasimme rauhallisesti Erkinheimon ravihevosten hiittisuorana toimivalle purupäällysteiselle yksityistielle, jonka varrella tarhammekin suurilta osin ovat. Annoin Kertun hölkätä aivan purusuoran toiseen päähän ja käänsin sen isolla liikenneympyrämäisellä kääntöpaikalla, josta Erkinheimon maastopolut haarautuivat mikä minnekin suuntaan. Sitten usutin tamman ravaamaan niin lujaa kuin se kintuistaan pääsi, ja vielä sitäkin lujempaa. Kun se nosti laukan, hidastin sen takaisin raviin, ja se juoksi hölmistyneenä mutta selkeästi ilahtuneena. Radan päässä jarrutin ja tein käännöksen ahtaalla levikkeellä hyvin varovaisesti.
Kun juoksimme takaisinpäin, Kerttu sai jutun juonesta kiinni. Sen korvat liimautuivat niskaan, ja se antoi mennä. Vaikka se on aika laiska hevonen, juoksemisesta se tykkäsi. Se ei olisi halunnut hidastaa enää kääntöpaikalla, mutta minun oli pakotettava se takaisin hölkkävauhtiin. Siitä se oli helppo ohjata maastopoluista toisiksileveimmälle: sille, jota mieluiten ajoin, jos halusin ajaa maastossa.

Joulukuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tässä valmennuksessa harjoiteltiin muuria. Se oli naamioitu Kerttua varten kolmella helpolla, vain 60-senttisellä esteellä, jotta Kerttu itse ei ehtisi liikaa jännittää ennen hyppyä. Oresama sai laittaa tamman heti töihin. Komensin vaatimaan siltä rauhallisia lähestymisiä, tehokkaita ponnistuksia ja viimeisteltyä laskeutumista. Oresaman itsensä tulisi nyt keskittyä kuhunkin esteeseen yksitellen, eikä siirtää katsettaan ja ajatuksiaan seuraavaan esteeseen kesken ilmalennon.
Kerttu hyppäsi radan, eli siis naamioidun muurin tehokkaasti, mutta tosi korkealta. Sitä siis jännitti ja se jätti siksi liikaa ilmavaraa. Oresama sai hypätä vielä monta kertaa, ja joka kerta naputin vielä ratsastuksesta jotain: enemmän jalkaa, rauhallisempi vienti esteelle, katse eteenpäin, ja niin edelleen. Kolmannella kerralla Kerttu alkoi vähän luottaa itseensä muurilla, ja viidennellä kerralla suoritus meni ihan nappiin. Siihen oli hyvä lopettaa.
Ehdotin, että Oresama harjoittelisi maastoesteitä. Se olisi Kertulle ihanaa vaihtelua ja opettaisi sitä suhtautumaan järkevästi erikoisesteisiin myös kentällä.

Marraskuu 2017
No niin. Kertun viimeiset estekisat ovat ensikuussa Mörkövaarassa. Vuodenvaihteen jälkeen kisaammekin vain kenttää, ja kun siitä päästään, niin valjakkoajoa, jota Kerttu ei ole vielä montaa kertaa päässyt edes harjoittelemaan! Koska kouluratsastus on jo kisattu ja esteiden aikakin pian ohitse (pidän nätä kahta englantilaisen tyylin jonkinlaisina peruslajeina), tekisi mieli kirjoittaa tähän räkäinen ja kyyneleinen nostalgiapläjäys siitä, miten Kerttu tuli minulle Lapista pulleana ja osaamattomana, ja miten minä tein siitä ratsun. Sellaisia on kuitenkin kirjoitettu niin paljon, että jätetään väliin: olemmehan me eläneet sen ajan jo yhdessä, ja te olette päässeet kurkistelemaan menneisyyteen päiväkirjan kautta.
Suunnataan katse tulevaisuuteen ja lisätään Kerttu laatuarvistelulistoille. Siitä ei ole varmuutta, minä vuonna se tilaisuuteen pääsee, koska jonossa on monta supervanhaa Erkinheimoa ennen sitä. Ei meillä kuitenkaan kiire ole. Kerttu on nuori ja ihana, ja täydellinen ilman palkintojakin. Kaikkihan sen nyt tietää!

Maaliskuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään laitoin Oresaman ja Kertun tekemään taivutuksia. Huomasin saman tien, että Kerttu ei taivu vasemmalle yhtä paljon kuin oikealle, eikä se oikeallekaan taivu tarpeeksi. Tämä ei ole ihmeellinen uutinen Kertun taustan huomioon ottaen: eihän tammalla ole kukaan koskaan ratsastanut tavoitteellisesti peruskoulutuksen jälkeen. Teimme siis taivutusharjoituksia lähinnä ravissa pitääksemme Kertun koko ajan lämpimänä, mutta aina välillä myös käynnissä, jotta Kertulla olisi mahdollisuus tarkkaan työskentelyyn. Oresama ei turhautunut hevoseen kertaakaan, vaikka edistys oli ensimmäisen puoli tuntia tuskin huomattavaa: sanoi vieläpä pitävänsä Kertusta ja tekevänsä siitä vielä ratsun!
Puolen tunnin kuluttua alkoi tapahtua. Kerttu tuntui vasta silloin ymmärtävän, mistä on kyse, ja se ihan kuin kokeilunomaisesti venytti vasenta kylkeään taipuen oikealle kuin piipunkrassi. Minä hurrasin, ja Oresama kehui pientä tammaa vuolaasti. Silloin Kertun aivot naksahtivat: ei tässä tämän kummempaa haluttu! Tamma alkoi toimia oikein hienosti. Lihaskunto ja kehonhallinta sillä eivät loppuvalmennuksestakaan riittäneet edes hienon, pyöreän voltin tekemiseen, mutta sen menossa oli sentään yritystä. Se tiesi, mitä siltä halutaan, ja yritti parhaansa mukaan vastata pyyntöön. Sehän on tärkeintä!

Jälkikasvu

06.08.2017 o. Erkinheimon Ronkeli Rinkeli (i: Kapteeni Kiukku)