tiistai 14. huhtikuuta 2020

Kaukomieli

EH Kaukomieli

  Nimi   EH Kaukomieli aka Kauko
  Rotu   Suomenhevonen
  Sukupuoli   Ori
  Säkäkorkeus, väri   162cm, musta
  Syntynyt, ikä   14.09.-16 29v
  Rekisterinumero   VH17-018-0776
  Kasvattaja   Andre Vikubacka (evm.), Suomi
  Omistaja   Oresama VRL-02753, Erkinheimot
  Painotuslaji   Yleispainotus
  Koulutustaso   VaB, 110cm, CIC1, noviisi
  Saavutukset   YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-II,
  VVJ-II





© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä 
 
Kaukomieli menehtyi vanhuuteen 14.4.2020.

Luonne

Kauko tuli Torniosta loppuvuodesta 2016 juuri täytettyään kolme vuotta, järkyttävän huonossa kelissä trailerissaan ajellen. Emäntä oli alusta asti sitä mieltä, että Erkinheimoihin ei Kaukon tapaista, poikkeuksellisen suurta ja muhkeaa suokkia tarvita, sellainen kun ei yleensä ole hirveän hyvä este- tai kouluratsu. Isäntä kuitenkin vaati Kaukoa tilalle niin pontevasti, että lopulta ori päätettiin hakea kotiin - kunhan isänsä huolehtisi sen koulutuksesta mukisematta. Niin siinä kuitenkin kävi, että Kauko hurmasi kaikki saman tien. Nykyään isäntä ja emäntä eivät tappele siitä, kenen pitää Kaukolla ratsastaa, vaan siitä, kuka sillä tällä kertaa saa mennä. Orin hoitamisestakin riidellään, sillä kukapa ei tahtoisi viettää hiljaisia harjailuhetkiä Kaukon kaltaisen syliponin kanssa?

Näkeehän sen nyt miltei katsomattakin, että Erkinheimon pienisuuri Kauko on hyvä poika. Ja todistaahan sen jokainen hoitajakin, sillä kukapa ei tahtoisi pidellä sylissään Kaukon lempeää päätä ja kuiskuttaa sen hieman liian lyhyisiin korviin kaikkia salaisuuksiaan? Kauko ei varmana kerro niitä eteenpäin, ei vaikka seuraavakin hoitaja harjaisi sitä yhtä pitkään ja nautinnollisesti! Vaikka Kauko ei jaa salaisuuksia eteenpäin, kaikille se suo lempeää, tasaista hörinää, kun sitä harjaa, niin paljon sylivauvamme nauttii! Satulointikaan sitä ei haittaa niin, että se pullistella viitsisi. Ei ainakaan, jos hoitaja vielä vähän halaa sen päätä ja antaa pusun otsalle.

Erkinheimon hevosia pelkäävä mummo katsoi kerran Kaukon menoa koulukentällä ja kauhistui: hevonenhan on vihainen! Mummo oli kuullut, että kun hevosella on korvat taaksepäin, se luimii, ja pian puree jotakuta. Mutta ei Kauko luimi, vaan kuuntelee ratsastajaa niin keskittyneesti, että kääntää korvatkin häntä kohti. Ori pyörii pohkeen ympärillä notkeasti kuin puoliverinen konsanaan, ja tuntuu rakastavan kouluratsastusta. Satunnaisesti heppaa kuitenkin laiskottaa, ja sitä on muistuteltava pohkeilla kulkemaan kunnolla. Yleensä Kauko käy onneksi ihan omalla moottorillaan, eikä mahdollinen yleisökään saa sitä hämilleen esimerkiksi kilpailutilanteissa.

Esteratsastustakin Erkinheimon Maria-mummo on ollut katsomassa, ja silloin hänen tuomionsa oli se, että Kauko pelkää. Hevonen kuulemma pelkää, kun korvat sojottavat pystyssä ja pää on ylhäällä. Vaan eipä Kauko pelkää ollenkaan, ei edes erikoisesteitä ja kummallisia lähestymisiä. Se on hyvin innokast hyppääjä, ja ponnistaa rohkeasti ihan aina. Ori mielummin pudottaa puomin kuin kieltää. Muureilla tai muilla läpinäkymättömilläkään esteillä poika ei pelkää loikata tuntemattomaan. Esteratsuna Kaukon ainoa huono puoli onkin sen jalat: se ei malta varoa etujalkojaan. Oikein riemuissaan hypätessään se roikottaa jalkojaan löysinä ja saattaa pudottaa puomin, vaikka hyppy muuten olisi tarpeeksi korkea. Kaukoa on koetettu opetta varomaan bambukepin avulla, vaan eipä oppi ole täysin siihen uponnut. Aina välillä se unohtaa vieläkin.

Kauko on reippain ja rohkein maastoratsu, joka Erkinheimoista löytyy, vaan ei sekään superhevonen ole. Kauko ei nimittäin ole maailman varmajalkaisin hevonen, eikä se aina katso eteensä. Kuoppaisella tiellä innostuessaan se saattaa olla nokillaan, ja jyrkkiä mäkiä laskeutuessaan se etenee niin huolimattomasti, että sitä on parempi taluttaa. Maastoesteitä Kauko tietenkin rakastaa, olivat ne kuinka kummallisia tahansa.

Suku

Pitkämieli
sh, 161cm, evm.
Kyrön Juoksepois
sh, 160cm, evm
Juoksujalkaa
sh, 165cm, evm.
Kyrön Mölliina
sh, 153cm, evm.
Kauaskatsoja
sh, 160cm, evm.
Kaukamoinen
sh, 162cm, evm.
Viehko
sh, 159cm, evm.
Häijy-Helvi
sh, 160cm, evm.
Suruntuoja
sh, 160cm, evm.
Surusanoma
sh, 163cm, evm.
Valotar
sh, 152cm, evm.
Hellä-Helvi
sh, 155cm, evm.
Banderolli
sh, 156cm. evm.
Heljä-Helvi
sh, 152cm, evm.


Pitkämieli on kiltti mustanruunikko ori, jonka pääpainotuslajit ovat kenttä- ja esteratsastus. Tämä 161 cm korkea ratsu on kokeillut kouluratsastustakin, mutta toistaiseksi vain muutamassa luokassa. Pitkämieli on yhä kilpailukäytössä ja se on saanut vasta yhden varsan.
160 -senttinen Kyrön Juoksepois on ruunikko herrasmiesori. "Seppo" toimi harrasteratsuna ja harvakseltaan kilparatsuna Pohjanmaan alueella, ja se on elänyt koko elämänsä Vaasassa. Esteillä jonkin verran menestynyt ori on jo kokonaan eläkkeellä. Sillä on kaksi varsaa.
Jo edesmennyt Juoksujalkaa oli musta ori, josta löytyi tahtoa ja toimintaa! Tämä raisu kaveri oli aikamoinen este- ja kenttäratsu, ja myöhemmin suosittu siitosorii. 165-senttinen "Jake" kokeili myös kouluratsastusta, mutta ei soveltunut siihen.
Kyrön Mölliin oli 153 cm korkea raskasrakenteinen suomenhevonen. Punarautias tamma vaihtoi kotia melko usein nuoruusiällään, mutta 10-vuotiaana se pääsi pysyvään kotiin harrasteratsuksi kiltin luonteensa vuoksi. Tamma ei ole koskaan kilpaillut, ja sillä on vain yksi varsa.
Kauaskatsoja on 160 cm korkea tamma, jolla on ikää tällä hetkellä 29 vuotta. Vanha rouva on elänyt vaiheikkaan elämän ensin esteratsuna, sitten kouluratsuna ja myöhemmin siitostammana. Tämä mustanruunikko kuuden varsan emä on luonteeltaan vieläkin hyvin virkeä ja itsepäinen, vaikka ikää on jo mittarissa.
162 cm korkea Kaukamoinen on ykköspalkinnolla kantakirjattu ori, joka menestyi merkittävästi näyttelyissä. Ori periytti komean ulkomuotonsa kahdelletoista varsalleen siitosorina toimiessaan. Rehti ja rehellinen ruunikko kilpaili harvakseltaan koulukisoissa nuorena, mutta ei saavuttanut merkittävää menestystä hitaan kilpailutahdin vuoksi.
Komea punaruunikko Viehko oli toden totta nimensä arvoinen tamma: kiltti luonteeltaan, ja tosi kaunis. Tämän lisäksi 159 cm korkea kaunotar hyppäsi hyvin, vaikka sillä ei paljoa kilpailtukaan. Yksityisomistuksessa oleva Viehko sai elämänsä aikana neljä varsaa.
Häijy-Helvi ei ole onneksi saanut nimeään luonteensa mukaan, sillä tamma on kiltti. Sen sijaan Helvi on nimetty emälinjansa mukaan, sillä onhan tämä 160 cm korkea punaruunikko kaunotar arvokas siitostamma ties monennessako polvessa! Kiltti ja tasainen Helvi on saanut tähän mennessä neljä varsaa ja viettää nyt vapaavuotta Sotkamossa.
Sysirautias Suruntuoja oli todellinen monitaituri. Tämä 160 cm korkea ori on kilpaillut neljää lajia: kenttää, esteitä, koulua ja valjakkoa. Se on menestynyt kaikissa vähintään hyvin, ja laatuarvostelupalkinnotkin sillä on kaikista paitsi valjakkoajosta. Kiltti ja reipas Suruntuoja on nyt eläkkeellä saatuaan kahdeksantoista varsaa.
Surusanoma oli siitosori, joka periytti sysirautiasta väriä, mukavaa reipasta luonnetta ja komeaa ja kevyttä rakennetta. Orilla on yhdeksän varsaa. Oman elämäntyönsä 163 cm korkea näyttävä ori teki kouluratsuna.
152 cm korkea Valotar oli voikko suomenhevostamma, joka oli niin soma, että olisi sopinut vaikka postikorttiin. Kilttikin Valotar oli, ja vietti siksi elämänsä osin ratsastuskouluhevosena, ja osin ensihevosena. Kun omistajaa ei enää kiinnostanut tammalla ratsastelu, hän päätti teettää hevosellaan yhden varsankin.
Hellä-Helvi on kuuluisa 155 cm korkea ruunikko siitostamma. Hyvän sukunsa ja hienon rakenteensa puolesta Helvi kelpasi siitoskäyttöön sellaisenaan, tekemättä itse uraa kilparatsuna. Helvin suku on estepainotteinen, ja tamma itse niin menevä ja mukava, että siitäkin olisi saattanut tulla oiva kilparatsu.
Banderolli oli halpa hevonen, josta ei pitänyt tulla harrasteratsua kummempaa. Tumma 156 cm korkea rautias oli kuitenkin varsinainen yllättäjä inspiroituneelle omistajalle päästessään sehän osasi hypätä upeasti, ja oli työteliäs luonteeltaan! Banderollilla tehtiin varsinaiset Snowmanit, ja hetken koko Suomi puhui siitä. Ori ehti kuitenkin saada vain kaksi varsaa ennen kuin se jouduttiin lopettamaan.
Ruunikko Heljä-Helvi oli kenttäsukuinen keskitasoinen siitostamma. Se ehti kuitenkin saavuttaa mainetta sillä, että se ehti kantaa kaksi kuuluisan Banderollin varsaa. Helvi oli kiltti, 152 cm korkea tamma.

Kilpailukalenteri

Kilpailee nimellä Kaukomieli
Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
03.03.-17 Viisikko KRJ/HeA 4/30
06.03.-17 Ketunpolku KRJ/HeA 2/30
07.03.-17 Ketunpolku KRJ/HeA 5/30
08.03.-17 Viisikko KRJ/HeA 4/30
10.03.-17 KK Sitruuna KRJ/HeA 2/30
11.03.-17 Fiktio KRJ/HeA 4/40
12.03.-17 KK Sitruuna KRJ/HeA 1/30
13.03.-17 Valeron Stud KERJ/CIC1 5/30
14.03.-17 KK Sitruuna KRJ/HeA 4/30
15.03.-17 KK Sitruuna KRJ/HeA 5/30
15.03.-17 Ketunpolku KRJ/HeA 5/30
15.03.-17 Fiktio KRJ/HeA 4/40
17.03.-17 Fiktio KRJ/HeA 6/40
20.03.-17 Viisikko KRJ/HeA 5/30
21.03.-17 Fiktio KRJ/HeA 6/40
24.03.-17 Fiktio KRJ/HeA 6/40
05.04.-17 Mörkövaara KRJ/VaB 4/30
09.04.-17 Mörkövaara KRJ/VaB 3/30
10.04.-17 Mörkövaara KRJ/VaB 5/30
11.04.-17 Kaunovaara KRJ/VaB 1/40
13.04.-17 Kaunovaara KRJ/VaB 1/40
13.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 3/30
14.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 3/30
15.04.-17 Kaunovaara KRJ/VaB 3/40
15.04.-17 Valborg KERJ/CIC1 1/30
16.04.-17 Valborg KERJ/CIC1 3/30
16.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 1/30
16.04.-17 Colorblind ERJ/100cm 5/30
18.04.-17 Colorblind ERJ/100cm 5/30
18.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 2/30
19.04.-17 Claridge KRJ/HeA 4/40
20.04.-17 Claridge KRJ/HeA 2/40
21.04.-17 Claridge KRJ/HeA 5/40
21.04.-17 Claridge KRJ/HeA 5/40
21.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 4/30
21.04.-17 Namyshill ERJ/100cm 1/40
22.04.-17 Claridge KRJ/HeA 5/40
22.04.-17 Yateley ERJ/110cm 2/30
23.04.-17 Claridge KRJ/HeA 3/40
23.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 3/30
23.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 4/30
23.04.-17 Zelos ERJ/100cm 6/40
23.04.-17 Kingsfall ERJ/100cm 6/40
23.04.-17 Zelos ERJ/100cm 1/40
23.04.-17 Hopeapaju ERJ/100cm 3/40
24.04.-17 Claridge KRJ/HeA 2/40
25.04.-17 Hopeapaju ERJ/100cm 4/40
25.04.-17 Namyshill ERJ/100cm 1/40
25.04.-17 Mustasuo ERJ/100cm 6/40
25.04.-17 Belgroove ERJ/100cm 1/40
25.04.-17 Riekontorppa ERJ/100cm 1/40
25.04.-17 Yateley ERJ/110cm 5/30
26.04.-17 Hopeapaju ERJ/100cm 4/40
26.04.-17 Huhtala ERJ/100cm 2/40
26.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 2/30
26.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 4/30
27.04.-17 Hopeapaju ERJ/100cm 3/40
27.04.-17 Riekontorppa ERJ/100cm 6/40
27.04.-17 Kingsfall ERJ/100cm 4/40
27.04.-17 Colorblind ERJ/100cm 4/30
28.04.-17 Colorblind ERJ/100cm 1/30
28.04.-17 Kingsfall ERJ/100cm 2/40
28.04.-17 Rebellion ERJ/100cm 5/40
28.04.-17 Mustasuo ERJ/100cm 5/40
29.04.-17 Huhtala ERJ/100cm 3/40
29.04.-17 Kingsfall ERJ/100cm 5/40
30.04.-17 Hopeapaju ERJ/100cm 5/40
30.04.-17 Mustasuo ERJ/100cm 2/40
30.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 4/30
30.04.-17 Old School Sporthorses KRJ/VaB 5/30
01.05.-17 Claridge KRJ/HeA 4/30
01.05.-17 Claridge KRJ/HeB 2/30
01.05.-17 KK Ginger KERJ/CIC1 5/30
01.05.-17 Delicate KERJ/CIC1 2/30
01.05.-17 Zurück KERJ/CIC1 1/30
01.05.-17 Jadessa WBs KERJ/CIC1 5/30
02.05.-17 Claridge KRJ/HeA 1/30
02.05.-17 Zurück ERJ/110cm 5/30
04.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 5/30
04.05.-17 Hillhouse Farm ERJ/100cm 5/30
04.05.-17 Claridge KRJ/HeA 4/30
04.05.-17 Claridge KRJ/HeA 1/30
05.05.-17 Puzzle Rebellion KERJ/CIC1 2/30
06.05.-17 Satulinna KERJ/CIC1 4/30
07.05.-17 Claridge KRJ/HeB 4/30
08.05.-17 Zurück ERJ/110cm 3/30
09.05.-17 Zurück ERJ/110cm 2/30
09.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 4/30
10.05.-17 KK Ginger KERJ/CIC1 1/30
12.05.-17 Tuiskula KERJ/CIC1 3/30
12.05.-17 Puzzle Rebellion KERJ/CIC1 2/30
13.05.-17 Puzzle Rebellion KERJ/CIC1 2/30
14.05.-17 Tuiskula KERJ/CIC1 1/30
14.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 4/30
14.05.-17 Hillhouse Farm ERJ/100cm 4/30
16.05.-17 Hillhouse Farm ERJ/100cm 3/30
16.05.-17 Tuiskula KERJ/CIC1 3/30
17.05.-17 Hillhouse Farm ERJ/100cm 1/30
17.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 1/30
17.05.-17 Zurück ERJ/110cm 3/30
18.05.-17 Zurück ERJ/110cm 5/30
18.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 5/30
18.05.-17 Delicate KERJ/CIC1 4/30
19.05.-17 Hillhouse Farm ERJ/100cm 2/30
19.05.-17 Zurück ERJ/110cm 1/30
20.05.-17 Kingsfall ERJ/100cm 1/30
21.05.-17 Delicate KERJ/CIC1 3/30
22.05.-17 Satulinna KERJ/CIC1 3/30
22.05.-17 Tuiskula KERJ/CIC1 2/30
23.05.-17 Tuiskula KERJ/CIC1 2/30
23.05.-17 KK Ginger KERJ/CIC1 3/30
23.05.-17 Zurück ERJ/110cm 5/30
25.05.-17 Zurück ERJ/110cm 4/30
26.05.-17 Jadessa WBs KERJ/CIC1 1/30
28.05.-17 Jadessa WBs KERJ/CIC1 5/30
28.05.-17 Delicate KERJ/CIC1 5/30
29.05.-17 KK Ginger KERJ/CIC1 4/30
30.05.-17 Zurück ERJ/110cm 1/30
02.05.-17 Kärmeniemi KERJ/CIC1 1/61
11.05.-17 Vinkavuo KERJ/CIC1 1/30
13.05.-17 Vinkavuo KERJ/CIC1 4/30
16.05.-17 Vinkavuo KERJ/CIC1 5/30
16.05.-17 Iowa KERJ/CIC1 5/30
18.05.-17 Kettula KERJ/CIC1 3/30
19.05.-17 Iowa KERJ/CIC1 1/30
27.05.-17 Kettula KERJ/CIC1 5/30
30.05.-17 Kettula KERJ/CIC1 1/30
01.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 2/30
02.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 1/30
02.06.-17 KK Chermia KERJ/CIC1 3/9
04.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 4/30
06.06.-17 Satulinna KERJ/CIC1 3/30
09.06.-17 Satulinna KERJ/CIC1 5/30
09.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 1/30
10.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 1/30
11.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 3/30
15.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 1/30
18.06.-17 Satulinna KERJ/CIC1 3/30
19.06.-17 Satulinna KERJ/CIC1 4/30
20.06.-17 Kettula KERJ/CIC1 5/30
29.06.-17 Satulinna KERJ/CIC1 4/30
02.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 1/30
03.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 5/30
05.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 5/30
08.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 5/30
09.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
10.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
13.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 5/30
16.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 4/30
17.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 2/30
18.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
19.02.-19 Hornanhovi VVJ/noviisi tarkkuus 4/30
20.02.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
14.03.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
20.03.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 3/30
23.03.-19 Huvitus VVJ/noviisi tarkkuus 5/30
03.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 4/40
06.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 5/40
09.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 1/40
18.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 3/40
26.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 6/40
27.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 2/40
29.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 2/40
30.07.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 5/40
30.04.-19 Breandan VVJ/noviisi yhdistetty, >VVJ-Cup 7/92
03.09.-19 Fellbury VVJ/noviisi koulu 6/40
05.09.-19 Fellbury VVJ/noviisi koulu 3/40
07.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 3/50
11.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 3/50
13.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 7/50
15.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 3/50
17.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 7/50
20.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 2/50
23.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 1/50
24.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 6/50
28.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 3/50
30.09.-19 Mörkövaara VVJ/noviisi koulu 5/50
08.11.-19 Kadon Kartano VVJ/noviisi koulu 1/30
09.11.-19 Kadon Kartano VVJ/noviisi koulu 3/30
27.12.-19 Hiivurin Suomenhevoset VVJ/noviisi koulu 5/50
30.12.-19 Hiivurin Suomenhevoset VVJ/noviisi koulu 1/50

Päiväkirja ja valmennukset

Elokuu 2017
Kauko viettää edelleen laidunlomaa. Muutamana päivänä olen hakenut sen pois kaverien luota ratsastaakseni sillä vähän huvin vuoksi, mutta muutoin se on saanut elää villinä ja vapaana. Hyvin on mennyt, vaikka pojalle on tullut kyllä aavistuksen verran mahaa, kun se on ahminut vihreää heinää. Aitoja ei ole särjetty, eikä itseä tai muita ole telottu, ja sehän on kaikkein tärkeintä.
Laidunkauden jälkeen Kaukolla on suunnitelmat vielä vähän auki. Ilmoittelen sitä ainakin laatuarvosteluihin, mutta mistään muusta en osaa sanoa. Orin kilpaura alkaa olla pikkuhiljaa kilpailtu, mutta huvikseni saatan kyllä mennä sillä vielä yhden kauden. Yksi tammakin Kaukolla olisi vielä tarkoitus astuttaa. Katsotaan, mietitään: minulla on vielä tämän kuun loppupuoli aikaa pohtia Kaukon tulevaisuutta ennen kuin orini palaa talliin ja pitäisi tarttua toimeen sen kanssa.

Heinäkuu 2017
Kylmä, harmaa ja inhottava kesä 2017 on keskivaiheillaan, ja Erkinheimon laidunporukka numero kaksi on päästetty laitumille. Tänä kesänä Erkinheimon orit laiduntavat kolmessa vuorossa. Viime kuussa päästettiin kesälomille ensimmäinen porukka, nyt on toisen lauman vuoro ja ensikuun lopussa laiduntaa vielä yksi, vihoviimeinen poppoo oriita.
Kakkosryhmä lähti naapurin pelloille naapurin oriitten mukaan. Siihen kuuluu Kauko, Mölli ja Juju, jotka yleensä tarhailevatkin yhdessä. Naapurin oriitkin ovat poikakolmikolle tuttuja heppuja, sillä niiden ja meidän poikien tarhaa erottaa vain kaksi aitaa, joiden välissä on niin ohut kaistale ojaa, että ratsut yltävät jopa koskettamaan toisiaan.
Laitumelle lasku sujui siis oikein hienosti ja rauhallisesti. Silti se oli komeaa katseltavaa. Kauko otti heti johtajan roolin, iso ja vakuuttava kun on, ja sillä aikaa Mölli alkoi ahmia ruokaa ja Juju tietysti laukkasi ympyrää onnesta sekaisin. Puolen tunnin päästä koko kuusihenkinen oripoppoo rauhoittui. Kaikki alkoivat syödä hännät huiskien, etenkin Mölli, ja Kauko piti samalla vahtia.
Nyt muutaman päivän laidunnuksen jälkeen kaikki on sujunut hyvin. Ykkösporukalla oli laitumella juomaongelma: vesi ei kelvannut. Sain kuitenkin ohjeeksi entiseltä työnantajaltani, että hevosten veteen pitää sekoittaa kaupan maustekurkkujen lientä. Se toimi ykkösryhmällä niin hyvin, että kakkosryhmä on saanut koko ajan sekä puhdasta vettä että maustekurkkuliemeen sekoitettua vettä. Kakkosryhmän oreille onkin vesi kelvannut koko ajan hienosti. Mitään muitakaan kommelluksia ei ole sattunut, paitsi Jujulta on löytynyt kaksi punkkia. Olenkin tarkistellut myös Kaukoa ja Mölliä päivittäin punkkien varalta lähes hysteerisenä. Hevosia punkit eivät tunnu paljoa haittaavan, mutta kun itse pelkään niitä niin jumalattomasti!
Mutta, ensi kuussa palaillaan. Nyt sormet ja varpaat ristissä, ettei lisää punkkeja tulisi, ja että orit eivät keksisi lähteä esimerkiksi aidan läpi omalle lomalle kesken laiduntamisen!

Kesäkuu 2017
Jokainen meistä hevosihmisistä on kokenut sen, tai kokee sen joskus vielä. Sen ihanan päivän, kun ensimmäinen oma hevonen kävelee pahimmillaan vuosikymmenten odotuksen jälkeen ramppia alas tallipihassa, ja kun riimunaru annetaan uuden onnellisen omistajan käteen. Silloin sitä on maailman onnellisin ihminen, ja odottaa paljon hevoseltaan ja tulevaisuudelta sen kanssa. Yleensä kuitenkin haaveet romuttuvat jossain vaiheessa, sillä hevonen ei koskaan olekaan yhtä ihana, kuin sen ostaja kuvitteli, eikä hevosen omistaminen aina ole helppoa. Toisaalta lohtua tuo kuitenkin vanha sananlasku: ihminen ei saa sellaista hevosta, kuin hän haluaa, vaan sellaisen, jonka hän tarvitsee.
Minulla on ollut vaikka minkälaista hevosta, ja kaikkia olen tarvinnut tullakseni paremmaksi hevosihmiseksi, ja joka ainoalta olen oppinut paljon. Nyt kuitenkin taidan viettää jonkinlaista harrastukseni suvantovaihetta, tai sitten olen löytänyt sen maagisen kehityksen päätepisteen. Minulla on nimittäin nyt Kauko. Se on hevonen, jonka olen aina halunnut, eikä ollenkaan sellainen hevonen, jonka välttämättä tarvitsisin. Kaukon kanssa elämä on ihanaa, vaaleanpunaista, tanssia ruusuilla, hiippailua auringonlaskuun! Se on juuri sellaista, kuin hevoselämän kuvittelee olevan ennen kuin omistaa ensimmäisen hevosensa. Upeaa.
Ajattelen, että Kauko on ehkä palkintoni siitä kaikesta, mitä olen hevosteni eteen joutunut tekemään. Ori ei ole viimeinen hevoseni. Myöhemmin siis tulee uusia hevosia, joita tarvitsen. Kauko on silti palkinto: hevonen, joka on luotu minua varten.

Toukokuu 2017
Hys hys, isin ja äitin pieni Kauko! Nyt voi rentoutua. On toukokuun toisiksiviimeinen iltapäivä, ja ajelemme viimeiseltä kisapaikalta kotiin. Melkein joka päivä on tullut voitto tai sijoitus tässä kuussa, ja ihan joka ainoa päivä on syötetty Kaukolle palkintoporkkanoita, tuli mainetta ja kunniaa tai ei. Ensikuussa ei kyllä puristeta menemään ihan yhtä lujaa enää, vaikka kyllä Kauko saa kilpailla ihan kesälomaansa asti. Laidunpaikka on jo tiedossa, niin että poika pääsee kesäksi ihan oikealle lomalle!
Kaikesta hulinasta huolimatta Kauko ei ole ollenkaan stressaantuneen oloinen. Se on tuntunut viihtyvän oikein mainiosti koko hurjan kisakautensa. Minä sen sijaan olen ollut varsinkin viimeisinä viikkoina hyvin ahdistunut. Olen istunut iltapäivisin Kaukon väliaikaisissa haoissa kilpatalleilla pitelemässä hevoseni päätä sylissäni ja lohduttamassa sitä, vaikka se ei todellakaan ole lohdutustani tarvinnut. Minä olen tarvinnut sitä. öisin olen heräillyt asuntovaunusstamme ja hiippaillut kurkistelemaan, vieläkö Kauko on elossa ja tallella. Aina se on ollut. Loppukuuta kohti alkoi ratsastukseni kärsiä yöunien puutteesta ja yleisestä uupumuksesta, eivätkä loppukuun kisat menneet yhtään niin nappiin, kuin kuun ensimmäiset.
Mietinkin tässä, olenko laittamassa Kaukoa laitumelle, koska se tarvitsee lomaa, vai koska minä tarvitsen lomaa...

Huhtikuu 2017
Ihan uskomaton kisakuukausi. Siis oikeasti. Viimekuussa kävi kämmi: emäntä ja minä olemme molemmat ilmoittaneet Kaukoa kisoihin. Siitä alkoi sitten tappelu, että kumpi joutuu perumaan osallistumisensa, ja kumpi saa ratsastaa Kaukolla. Minä olen sitä mieltä, että minä: hyppään paremmin sillä, jos saan mennä metrin luokkia. Emännän mielestä emäntä: hän tarvitsee harjoitusta hyppäämisestä ja on parempi koulussa. Lopputuloksena kumpikaan ei perunut osallistumisiaan, vaan minä jouduin ulkoruokintaan sohvalle nukkumaan, ja me lähdimme Kaukon kanssa yhdessä kisareissulle.
Kauko on jaksanut hienosti kummankin kilparatsuna, ja olemme menestyneet tosi upeasti. Itse asiassa ori tuntuu aina vain piristyvän ja menevän paremmin, kun se kisaa tiukempaan tahtiin. Sijoituksia on tullut niin roimasti, että ihan hirvittäisi, jos kyseessä ei olisi meidän oma Kauko. Poika ei nimittäin turhista murehdi ja stressaa, ja aina kun minulta meinaa pää hajota, halin hevostani iltahämärässä ja kerron sille huolistani. Heti on parempi olla ja taas jaksaa ratsastaa voittoon tai kannustaa emäntää seuraavana päivänä!

Maaliskuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Pystytin kentälle pari tavallisen näköistä, puomeista koostuvaa vähän alle metrin estettä. Niitä Kauko hyppäsi alusta asti innokkaasti ja täysin ratsastajan hallinnassa. Menoa oli mukava katsella - mutta kun ne etujalat, ne ainaiset etujalat roikkuivat miltei ylimpiä puomeja hipoen. Kaukolla ei todellakaan ole rimakauhua: se menee vieläkin esteitä aivan liian rennosti ja letkeästi.
Kun en muuta viimekuun valmennuksen jälkeen enää keksinyt, otin kevyen bambukepin käteeni ja asetuin toisen esteen viereen. Sanoin Oresamalle, että ratsastaa esteen pari kertaa mahdollisimman hyvin, eikä kiinnitä minuun huomiota. Ensimmäisen kerran Kauko hyppäsi kauniisti, mutta etujalat roikkuen kuin tyhjät sukkahousunsääret. Nostin bambukepin Kaukon polvien tasalle asti, ja annoin hevosen osua siihen. Se kuvitteli pudottaneensa puomin.
Ratsukko lähestyi estettä uudelleen. Hevonen ponnisti. Kaukon etujalat olivat hieman tarkemmin supussa, mutta vieläkin se kannatteli niitä huonosti. Nostin kepin uudelleen ja annoin sen osua Kaukon kavioihin.
"Vielä uudestaan!" huusin Oresamalle. Kolmannessa ja neljännessä hypyssä en joutunut käyttämään keppiä. Viidennessä jouduin taas. Ehdotin, että Oresama ratsastaisi ainakin välillä jatkossa avustajan kanssa, niin että Kauko kuvittelisi välillä pudottelevansa puomeja ja oppisi pikkuhiljaa pitämään etujalkojansa oikein.

Helmikuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Kasasin kentälle kaksi metrin puomiestettä Oresaman ja Kaukon lämmitellessä rivakassa ravissa ympäri kenttää. Kun olin valmis, pyysin ratsukkoa hyppäämään molemmat ratsastaen ikään kuin kahdeksikkoa, jolle esteet sijoittuivat. Laukkaa tuli vaihtaa suuren kahdeksikon keskellä, ja vauhti tuli pitää melko hitaana.
Kaukolla on hyvä ja tehokas ponnistus, ja ratsukko sai sen osumaan juuri oikeaan kohtaan joka kerta. Hyppy oli aina ehkä hieman liian iso esteen kokoon nähden, mutta ei pahasti. Alastulo oli pehmeän ja hallitun näköinen, kun huomioi sen, miten suuri ja raskas hevonen Kauko on. Yksi suuri ongelma orilla kuitenkin on - etujalat! Kauko antoi niiden roikkua velttoina allaan, ja vaikka se hyppäsi hieman liian isosti, etujalat miltei hipoivat estettä.
Oresama tuli alas hevosen selästä, ja tutkin Kaukon pintapuolisesti. Ei, sen rinta ei ollut kipeä ja estänyt sitä koukistamasta jalkojaan itseään vasten. Etujalkojen nivelissä ei tuntunut turvotusta eikä kuumotusta. Satula istui hyvin, enkä uskonut selänkään olevan kipeä. Ratsastaja sai siis nousta takaisin selkään ja vikaa ryhdyttiin korjaamaan.
Ehdotin, että Oresama ratsastaisi pohjeavut napakammin ja mahdollisimman täsmällisesti. Kun ratsastuksessa olisi vielä enemmän ryhtiä, orikin saattaisi mennä ekstraryhdikkäästi ja pitää jalkojaan tiukemmin allaan. Ei auttanut. Koetin madaltaa estettä, eikä auttanut. Koetin korottaa sitä, ja Kauko hyppäsi aina vain korkeammalle, vaan ei taivuttanut jalkojaan. Kokeilimme jopa poistaa Kaukolta satulan ja antaa sen hypätä ilman ratsastajaa, mutta samalla tavalla se meni.
En osannut antaa enää enempää neuvoja. Lupasin Oresamalle, että tutkin asiaa ja lähetän Kaukolle hierojan. Kyllä minä jonkin keinon keksin.

Tammikuu 2017
"Naura! Kauko naura!"
Ihmettelin, mitä siellä Kaukon haassa puuhataan, ja oli ihan pakko mennä katsomaan. Erkinheimon pojat olivat materialisoituneet orin hakaan, kaikki kolme sälliä. Yksi piteli kameraa, toinen pussillista valmiiksi paloiteltuja porkkanoita ja omenia, ja kolmas yritti opettaa Kaukolle temppua.
"Kauko naura!" kolmas poika sanoi, ja kutitti oria ylähuulesta. Kutitusta paetakseen Kauko nosti päänsä ja myös ylähuulensa, ja namipussia pitelevä poika kurkotti oitis antamaan sille porkkanaa.
"Saiksä kuvan jo?" hän kysyi porukan kameramieheltä.
"En! Oli liian nopee taas!"
Harjoitukset jatkuivat ja seurasin salaa. "Kauko naura" hoettiin koko ajan. Kuvaa ei saatu, ja hevosta hetken taputeltuaan pojat poistuivat lopulta töihinsä.
Illalla Erkinheimon nuorimmainen, se naurakaukoa hokenut, palasi yksin hakaan jatkamaan harjoituksia. Kaikessa rauhassa hän opetti hevosta, ja piti välillä pitkiä rapsuttelutaukoja ihan muuten vain. Välillä Kaukoa kyllästytti ja ori poistuikin heinäkasalle syömään. Silloin poika ei pakottanut sitä luokseen, vaan antoi sen mutustella aikansa. Lopulta Kauko aina palasi takaisin harjoituksiin.
Seuraavana aamuna minulle tultiin esittelemään hassua kaukokuvaa. Kaukon ylähuuli törrötti pystyssä, korvat sojottivat sivulle ja ori katsoi tomeran näköisenä kättä, joka piteli kuvassa porkkananpalaa.

Marraskuu 2016
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Ravia! Teet pääty-ympyrät ja lisäksi voltit pitkillä sivuilla!" Miika huusi minulle jo kenttää autoltaan lähestyessään. Hän ei tosiaankaan hukannut aikaa.
Aloimme heti ravata Kaukon kanssa, ja olin ylpeä, kun esittelin Miikalle raviamme ja volttejamme. Kaukon ravi oli pehmeämpää, ja etenkin sen selkälihakset ja takajalat olivat kehittyneet niin, että se pysyi jopa jonkinlaisessa muodossa ja peräänannossa, ainakin välillä. Voltit eivät olleet ihan pyöreitä, mutta jonkinlaista taipumista oli havaittavissa.
Miika ei kommentoinut mitään näistä asioista. Sen sijaan hän äyskähti pahantuulisesti "selkä suoraksi", "käytä sisäpohjetta" ja "enemmän tukea ohjilla".
Kahdenkymmenen minuutin ravaamisen jälkeen Miika jopa hymyili ja sanoi "hyvä" komentaen meidät sitten ravaamaan isoa kahdeksikkoa harjoitusravissa. Miika paasasi ohjankäyttöohjeitaan tasaisella äänellä elehtien samalla käsillään huomaamattaan niitä liikkeitä, joita minun tulisi tehdä. Lopetin Miikan kuuntelemisen ja aloin tuijottaa hänen käsiään - ja jotenkin se auttoi. Hetken kuluttua Kaukon kyljet alkoivat venyä, ja muutama kahdeksikko oli taianomaisen kauniisti ratsastettu, siis nelivuotiaaksi raakileoriiksi. Miikakin huomasi, että tajusin jotain, ja kehui.
Loppukäyntien aikana Miika antoi jatko-ohjeet: Kaukon lihaksia ja yleiskuntoa saisi vielä vahvistaa maastossa ja kiipeillen (mistä ihmeestä Miika kuvittelee minun löytävän mäen Pohjanmaalla?) ja sen jälkeen orin tarkkuutta ja taivutuksia voisi keskittyä kehittämään toden teolla pujotellen ja mutkitellen. Vasta sitten tehtäisiin temmonvaihteluharjoituksia ravissa.

Lokakuu 2016
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Heh heh. Missä se oikeasti on? Voitko hakea sen oikean hevosen nyt? Aika on rahaa."
Miika Rossi ei suostunut uskomaan, että musta pitkäjalkainen olento, jonka selässä istuin, oli nyt se Kauko, josta tahdon tehdä kilparatsun. Minua ärsytti: sitä varten minä olin Miikan käskenyt pitämään meille alkeistuntia, kun en itse osannut Kaukoa pukata alkuun. Miikaa puolestaan raivostutti, koska hän uskoi minun pilailevan. Pitkäkoipinen Kauko näytti paljon ikäistään nuoremmalta ja sen kokemattomuus ja täydellinen treenin puute oikein loisti siitä.
Miika huokaisi ja komensi meidät ravaamaan rennosti kaviouralla. Hän tarkkaili, esitti huomautuksen käsien laskemisesta alaspäin ja ohjastuntuman tiukentamisesta. Hetken päästä hän ärjäisi, että minun tulisi lopetta pelleily. Sillä hän tarkoitti etukenoista istuntaani.
Seuraavaksi teimme voltteja. Kauko ei kulkenut edes puolittain peräänannossa, eikä voltti ollut pyöreä. Miika Rossi hoki kärsivällisesti tukevasta ulko ohjasta ja aktiivisemmasta ratsastuksesta ulkopohkeella, ja jankutti käsien laskemisesta ja taaksepäin nojaamisesta. Uuden hevosen selässä oli vaikea rentoutua.
Tuhannen yrityksen jälkeen Miika Rossi komensi meidät menemään loppukäyntejä. Voltit eivät olleet pyöreitä, mutta Kauko alkoi kuunnella apuja, etenkin ohjaa, herkemmin.
"KAHDEN VIIKON KULUTTUA OTETAAN UUSIKS", Miika ärjäisi ja lähti tavanomaisia loppukommenttejaan antamatta.

Jälkikasvu

08.10.2016 t Erkinheimon Katariina (e. Suhina-Lempi)
10.11.2017 t. Erkinheimon Aamupäivänsäde (e. Ensi-Ilta-Aurinko)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti