Erkinheimon Punasusi
| Nimi | Erkinheimon Punasusi aka Nasu |
| Rotu | Suomenhevonen |
| Sukupuoli | Ori |
| Säkäkorkeus | 157cm |
| Syntynyt, ikä | 04.02.-11 (kuollessaan 9.10.-17 33v) |
| Rekisterinumero | VH12-018-0110 |
| Kasvattaja | Oresama, Erkinheimot |
| Omistaja | Oresama (VRL-02753), Erkinheimot |
| Painotuslaji | Ravipainotus |
| Ennätys | 1.22,9aly, 1.28.1mke |
© Erkinheimot
Luonne
Nasu on kovin pehmeän luonteinen poika oriksi. Se osoittaa ahkerasti ystävällisyyttään puskemalla lempi-ihmisiään ja hörisemällä lempeästi. Kun on kova kiire ja sen hellittelyt on pakko torjua, pahoittaa meidän Nasu selvästi mielensä. Siitä tulee hyvin arka ja varovainen, eikä sen itseluottamus palaa kuin ajan kanssa. Siksi esimerkiksi ennen hiittiä tai kilpailua on harjailuun ja valjastamiseen varattava jonkin verran tavallista enemmän aikaa. Tottahan juoksukin sujuu iloisella mielellä paremmin, ja Nasu on iloinen saadessaan käyttäytyä tavalliseen tapaansa.
Hoidettaessa tämä ori on rauhallinen ja mukautuvainen. Se ei pienistä hätkähtele, eikä ole konsanaan vastaan sanonut minkään valtakunnan sukimiseen tai suitsimiseen. Kavioita puhdistettaessa ori kuitenkin on sen verran vetelä, että sen jalkojen paino käy hoitajan selälle, ellei hän ymmärrä puristaa Nasun suurta kaviota polviensa väliin kuin kengittäjä. Sen voi tehdä aivan huoleti: Nasu ei ole koskaan potkinut, ei edes uhannut. Kumisukahieronnasta murumme nauttii silmät kiinni ja hieroen ylähuulella mitä tahansa, mihin yltää. Vettähän poju ei pelkää, koska sen jalkojahan viilennetään vedellä yhtä mittaa. Pestäkin heppa antaa tosi nätisti.
Valjastus tuntuu olevan Nasulle ihan sama. Se ei piittaa, kun rintaremmiä ripustetaan, eikä edes vilkaise taakseen kun häntäremmi asetetaan paikoilleen. Orin erottaa kuolleesta lähinnä se, että se kääntää korvansa tarkasti taaksepäin, kun kuulee kärryjä vedettävän takanaan. Kesäpäivisin, kun suulissa on kuumaa ja unettavaa, lepuuttaa Nasu ihan totta päätään niiden kahden narun varassa, joilla se on sidottu kiinni. Eikä se muuten liiku siitä. Kuolaimetkin se saa imaistua suuhunsa ihmeellisesti kielellään, evää räväyttämättä.
Valjastus tuntuu olevan Nasulle ihan sama. Se ei piittaa, kun rintaremmiä ripustetaan, eikä edes vilkaise taakseen kun häntäremmi asetetaan paikoilleen. Orin erottaa kuolleesta lähinnä se, että se kääntää korvansa tarkasti taaksepäin, kun kuulee kärryjä vedettävän takanaan. Kesäpäivisin, kun suulissa on kuumaa ja unettavaa, lepuuttaa Nasu ihan totta päätään niiden kahden narun varassa, joilla se on sidottu kiinni. Eikä se muuten liiku siitä. Kuolaimetkin se saa imaistua suuhunsa ihmeellisesti kielellään, evää räväyttämättä.
Kotopuolessa on Nasu suosittu kaveri ajolenkeillä. Se tekee työnsä hiljaa ja säyseästi. Se on ahkera, mutta ei singahtelevan innokas. Samalla tavalla virtaviivainen ori ei ole kuin suurin osa muista ravisuokeista, mutta sillä on oma keinonsa pärjätä. Tämän pojan paksun nahan alla on nimittäin niin järkyttävä määrä pulleita lihaksia, että poju pystyy melkein lentämään. Sen askel on monta kertaa pidempi kuin kavereilla, joten ei sen tarvitsekaan liikuttaa jalkojaan aivan yhtä nopeasti. Kuskit sanovat, että orin trimmatut voimat oikein tuntuvat, kun sillä ajaa. Ihan kuin kärryjen pyörätkin muuttuisivat aivan soikeiksi joka kiskaisulla. Ja helppohan Nasulla on ajaa lujaakin, se kun tottelee aina ja tarkasti.
Nasu on opetettu myös ratsun alkeille. Se ei taivu nätisti minkäänlaiseen asentoon, ja esteetkin se ylittää vain juoksemalla puomien ylitse tai läpi, mutta maastossa heppa on hyvää seuraa. Nasu on niin varmajalkainen, niin peloton, ja kuntokin sillä kestää jos jonkinlaisen vaelluksen.
Eipä Nasu kisapaikallakaan stressaa. Se ei tunnu edes huomaavan, ettei se ole kotona enää. Itse lähdössä kilpakaverit ovat toki niin paljon orin omaa tasoa, että se innostuu kilpailemaan kovemmin kuin kotona, mutta lämmittelyssäkään mitään eroa tavalliseen ei huomaa. Jännitys ei meidän oria estä voittamasta.
Nasu on opetettu myös ratsun alkeille. Se ei taivu nätisti minkäänlaiseen asentoon, ja esteetkin se ylittää vain juoksemalla puomien ylitse tai läpi, mutta maastossa heppa on hyvää seuraa. Nasu on niin varmajalkainen, niin peloton, ja kuntokin sillä kestää jos jonkinlaisen vaelluksen.
Eipä Nasu kisapaikallakaan stressaa. Se ei tunnu edes huomaavan, ettei se ole kotona enää. Itse lähdössä kilpakaverit ovat toki niin paljon orin omaa tasoa, että se innostuu kilpailemaan kovemmin kuin kotona, mutta lämmittelyssäkään mitään eroa tavalliseen ei huomaa. Jännitys ei meidän oria estä voittamasta.
Suku
| Palava Susi sh, 1.35,0ake | Hulinan Pasi-Anssi (evm.) | Kotalan Korttihai (evm.) |
| Emma-Hulina (evm.) | ||
| Laulun Susiturkki (evm.) | Laulun Kömmähdys (evm.) | |
| Susilaulu (evm.) | ||
| Prinsessan Pikkusisko sh, 1.28,9ly | Pikku-Prinssi (evm.) | Pikkumies (evm.) |
| Prinsessa Timjami (evm.) | ||
| Sähköshokki (evm.) | Shokkirokki (evm.) | |
| Emma Virtanen(evm.) |
Kilpailukalenteri
Erkinheimon Punasuden kilpailuista suurin osa on kadonnut. Ori lopetti uransa vuonna 2012 10-vuotiaana.
| Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
| 20.02.-11 | Ravitalli Startti | villit/2100m | 4/10, 1.39,0ke |
| 01.03.-11 | Koelähtö | VRER/2100m | 11/13, 1.54,8ke |
| 05.04.-11 | Derby Racing Team | VRER/2100m | 3/12, 1.48,5ke |
| 22.04.-11 | Derby Racing Team | VRER/1609m | 14/16, 1.39,1lyxx |
| 23.04.-11 | Derby Racing Team | VRER/1609m | 1/16, 1.36,7ly |
| 06.05.-11 | Brozen Trotters | VRER/2100m | 5/9, 1.35,5ke |
| 02.08.-11 | Acstream | VRER/2100m | 9/13, 1.39,1ke |
Jälkikasvu
011211 t. Erkinheimon Susineito (e. Erkinheimon Hiukkanen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti