sunnuntai 7. lokakuuta 2018

The World Is Crashing Down

Karo löytyi karsinastaan kuolleena aamulla 7.10.2018. Tamma oli tuolloin 35-vuotias.


NimiThe World Is Crashing Down, "Karo"
Syntymäpäivä29.01.-03
Ikä, ikääntyminen22v (6kk=1v, 6-vuotias 29.01.2006)
RekisterinumeroVH03-011-5998
RotuHannover
SukupuoliTamma
Säkäkorkeus167cm
KasvattajaAlfred Hansen (evm), Saksa (maahantuoja: moshi.)
OmistajaOresama, VRL-02753
AsuintalliZurück
PainotusEstepainotus
KoulutustasoVaB, 140cm
SaavutuksetYLA2 (8/14), HANN II (12/13), ERJ-III (2/14), KRJ-III (12/15)

  Galleria

 

Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
© ransu.kuvat.fi
 
  Luonne
Alfred Hansenin tilalta Inzelliin, Zurückiin 3-vuotiaana muuttaneesta Karosta piti alun perin tulla ratsastuskoulun hevonen. Jo nuorena tamma osoitti, että sen luonteesta olisi tällaiseen vaativaan ammattiin. Hansen kuitenkin huomasi, että Karon poikkeavien kykyjen vuoksi tamman olisi kuitenkin parasta olla kilpahevonen. Siksi Hansen päättikin myydä Karon meille. 
Hansenin tilalla tamma sai peruskoulutuksensa, mutta ratsuttaminen aloitettiin toden teolla vasta Inzellissä. Karosta varttuikin nopeasti uskomaton, kyvykäs kilpahevonen, ja mitä mahtavin ystävä ja lemmikki.
Karo on osaansa mukisematta tyytyvä tamma. Se on kiltti ja nöyrä, kuten isänsä. Tamma ymmärtää käyttäytyä hienosti niin aikuisten kuin lastenkin kanssa. Pienten kanssa Karo selkeästi varoo askeliaan. Tämän hevosen uskaltaakin antaa ihan kaikille ratsuksi vaikkapa sunnuntaimaastoon - tai miksei vetämään koppakärryjäkin? Pikkuisetkin tykkäävät, kun iso heppa syö hiekkaista heinää heidän käsistään laitumen tai haan aidan raosta, ja tosissaan ratsastavat aikuiset puolestaan osaavat arvostaa Karon työteliäisyyttä ja pitkää pinnaa.
Karolla ei siis ole mitään asenneongelmaa ketään kohtaan, eikä Zurückin väki näe mitään estettä sille, että aloittelijat ja pikkulapset kävisivät valvotusti joskus harjailemassa Karoa. Tammahan on niin luotettava pienten hoitajien kanssa! Se ei edes säikähtele turhia, ja oikeasti pelästyessäänkin vain hätkähtää rajusti, eikä säntää minkäänkokoisen hoitajan yli pakoon vastakkaiseen suuntaan.
Karo jaksaa pitää jalkaansa ylhäällä kavioiden puhdistusta varten vaikka viisikin minuuttia, kun aloittelijaa opetetaan puhdistamaan hevosen kavioita. Se ei yhtään edes lepuuta jalkaansa hoitajan käsissä, vaan pitää kavionsa omin voimin ylhäällä. Harjaus on alusta loppuun helppoa, ja moni entinen hevosihminen ja nykyään vaikka onnettomuuden vuoksi hevosia pelkäävä onkin saanut harrastuksensa takaisin aloittamalla Karon hoitamisen.
Karo on toki myös mukava satuloitava, vaikka on silläkin kommervenkkinsä. Tamma esimerkiksi tahtoisi määrätä, että satula on laitettava aina ennen suitsia, mutta emmehän me Zurückissa hevosia konsultoi tällaisissa asioissa. Satulavyön kanssa meidän Karo ei pullistele, mutta sen sijaan se mielellään räplää satulan remmejä, nyppylöitä ja nyörejä, jos vain pystyy. Satulaa ei kannatakaan jättää tamman pääpuoleen odottelemaan selkään nostamista, tai hyvin pian kallis, hyvä satula onkin entinen satula. Notkeana tyttönä Karo yltää mainiosti räpläämään jalustinhihnoja silloinkin, kun satula (ja parhaassa tapauksessa myös ratsastaja) ovat tamman selässä.
Karo pitää esteratsastuksesta kovin paljon. Se piti siitä jo nuorempana, jolloin sai juuri ja juuri hypättyä yli 40-senttisen pienen esteen. Elämänsä kunnossa tamma meni 140-senttisiä esteitä ratana kevyehkön näköisesti ja aina iloisena, korvat innosta pystyssä. Tamma siirtyi kuitenkin kokonaan eläkkeelle vuonna 2014, ja sen jälkeen sillä onkin hypitty vain huvin vuoksi kevyempiä ratoja, paljon matalampia esteitä. Vieläkin Karosta kuitenkin löytyy ruutia! Kun se ponnistaa, se junttaa kavioillaan maasta vauhtia sellaisella voimalla, että ratsastajan on oltava oikeasti hypyssä mukana, ettei hän vain luistaisi hevosensa takapään yli maahan! Alastulon tamma osaa hoitaa aina hämmästyttävän keveästi ja tasaisesti, ihan niin kuin Zurückin tallikissat karsinoiden ovien päältä alas hypellessään.
Vaikka Karo kuinka esteradalla innostuukin, se ei kuumu yli ikinä. Tammalla pysyy järki päässä siinäkin mielessä, että se osaa erottaa, millainen ratsastaja sen selässä yrittää sen kanssa yhteistyössä hyppiä. Kokeneen, jämäkän ratsastajan kanssa Karo otti etenkin nuorempana itsestään pyytämättään kaiken irti, eikä pelännyt ponnistaa täysillä ja kiihdytellä nopeasti. Kun taas Karon selkään nostetaan huojuva, tutisevapohkeinen aloittaja, tamma tapaa jolkottaa koiramaisen rennosti ratsastajan toiveiden mukaan ja hypätä mahdollisimman eleettömästi ja turvallisesti.
Tasaisella maalla kouluratojen kulkeminen on myös Karosta hauskaa, mutta vain vaihtelumielessä. Kouluratsastusta harjoitellaan vain, kun on liian ahdistava ilma hyppiä, eli kentät ovat märät ja liukkaat, tai Karoa ei huvita tai, se on kipeänä tavalla, joka rajoittaa hyppimistä. Aika hyvä määrä treeniä siinä ehtii tullakin vuoden sisään. Zurückissa uskotaan kouluratsastuksen kuitenkin olevan kaiken englantilaistyylisen ratsastuksen perusta, ja jokaisen hevosen ja kilparatsastajan treeniohjelmassa on silloin tällöin kouluratsastusta.
Kouluratsastuksessa Karo ei viitsi tai osaa olla ollenkaan ratsastajakohtainen, vaan tällä kertaa on ratsastajan sopeuduttava aina ratsun tyyliin. Ei se tietenkään huvikseen pompota ravissa ketään sellaista, jonka tuntee istuvan hieman heikosti selässään. Ratsastajan on kuitenkin ihan itse osattava pyytää Karolta oikein esimerkiksi pohkeenväistö, koska koulukentillä se ei ala arvailemaan, mitä ratsastaja haluaa tällä kertaa. Estepuolellahan tamma menee myös intuition varassa, koska rakastaa niin paljon työtään, mutta kouluratsastus on sille se ja sama. Missään tapauksessa hevonen ei kuitenkaan esimerkiksi osoita mieltään hidastelemalla tai kiukuttelemalla - se kulkee aina hienosti, mutta vailla sydäntä.
Karoa on helppo taluttaa. Tamma ei ryntäile, koska se uskoo kyllä pääsevänsä perille vähän hitaamminkin. Kun tullaan tallista, se olettaa pääsevänsä ratsastukseen tai hakaan kyllä ajallaan, eikä yritä kaahailla. Kun tullaan haasta tai ratsastamasta, Karo tietää saavansa ruokansa sekunnilleen oikeaan aikaan, vaikkei ryntäisikään karsinaansa. Oman hoitajan hiuksiin ja kainaloihin hevosen on tietenkin välillä käännyttävä puhisemaan, mutta muuten se myös kulkee suorassa.
Tamma pettyy pahanpäiväisesti, jos taluttelulenkin päätepiste onkin karsinan, haan tai kentän sijaan kuljetuskoppi. Se kävelee sisään ongelmitta, jos sen silmät peittää. Vaikka tamma on matkustanut vuosia, se on aina inhonnut kuljetuskoppia. Se ei riehu kopin sisällä ja tulee ulos nätisti, mutta sisään kävelee kiukuttelematta ainoastaan rätti silmiensä peittona.
Karoa jännittää, oi kuinka jännittääkään estekisat! No, kisat ylipäätäänkin... Se ravaa hulluna ympyrää taluttajansa ympärillä, vaikka taluttaja-parka olisi kuinka rauhallinen. Koko harjaamisen ja satuloimisen ajan se sählää omiaan vaikka maasta löytämänsä puutikun kanssa, ellei yllä räpläämään satulaansa, niin kuin kotona. Ellei tamma löydä mitään "rakentavaa" ja "hauskaa" tekemistä itselleen, se purkaa hermostuksensa kiusaamalla hoitajaa. Hevonen nyppii takinhihoja, puskee päätään hoitajan käsivarsiin, hamuaa tämän hiuksia, jakelee kauraisia pusujaan... Mielummin siis kannattaa nostaa Karolle vaikka heinäkasa pään eteen, niin se saa edes syödä. 
Karo onneksi rauhoittuu aina hiljalleen, kun sillä ratsastaa lämmittelyn. Hälinä selkeästi häiritsee sitä, mutta kun lämmittelyn loppupuolella vaatii hevoselta sopivan haastavia tehtäviä, se pääsee jonkinlaiseen virtaustilaan ja unohtaa kaiken muun.
Itse esteluokan aikana tamma toivottavasti on jo hankkiutunut flow-tilaan. Jos on, kaikki sujuu kerrassaan loistavasti. Toisaalta taas joskus on koettu niitäkin päiviä, kun Karon lämmittely ei ole mennyt putkeen ja tamma päättää vetää radalla ilopukit, hyppiä älyttömän kokoisia riemuleiskautuksia esteiden suuntaan vähän mistä ponnistuspaikasta sattuu ja ravata lopulta pois kentältä keikutellen koko ruumistaan joustavien askeltensa tahtiin. Pelleily johtuu hälinästä, mutta flow-tilassa hevonen kuulee vain ratsastajansa ja toimii kuin kotona harjoituksissa.
Ja kuitenkin kun kysytte, niin ei, koulukisat eivät ole yhtään helpompia kuin estekisatkaan. Ei ei. Samalla tavalla sitä mennään koko homma läpi kuin estekisassa ilman virtaustilaa. Karo ei vain rakasta kouluratsastusta tarpeeksi...
Karo on myös hevostovereidensa kanssa nöyrä. Se ei osaa olla laumassa johtaja, joten antaa kruunun kenelle vain. Sille on ihan sama, jos se ei saakaan aivan sitä parasta heinää, kunhan vain vastuu kavereiden hyvinvoinnista on jollain muulla kanssakaviollisella kun sillä.
Jos laumassa tarvitaan pientä välienselvittelyä, Karo liukenee nopeasti mahdollisimman kaukaiseen ja huomaamattomaan nurkkaan. Sieltä se naksuttelee hampaitaan kaikille, jotka edes katsovat sen suuntaan, ihan niin kuin isojen oriitten suosiota nöyrästi pyytävä pikkuvarsa.

  Sukutaulu
Down
hann, 160cm, evm.
Car Crash
hann, 164cm, evm.
Crash (evm. 168cm)
Accident (evm. 165cm)
I'm Crushed
hann, 162cm, evm.
Engine (evm. 167cm)
Tapdance (evm. 163cm)
World Star
hann, 169cm, evm.
Shot
hann, 170cm, evm.
Bullseye (evm. 170cm)
Fraülein (evm. 172cm)
Lucky Star 
hann, 173cm, evm.
Lucky Charm (evm. 160cm)
Shooting Star (evm. 168cm)

  Sukuselvitys
Down oli kyllä sukunsa mukaan alun perin esteratsu, mutta hyvien ominaisuuksiensa vuoksi se kilpailikin vanhempana kenttäkisoissa. Tämä Alfred Hansenin 160cm korkea ruunikko ei ole palkittu, mutta kuitenkin rakenteeltaan ja kyvyiltään niin hieno ori, että siitä saatiin monia jälkeläisiä. Nimekkäin lienee juuri meidän Karo, varsoista nuorin, joskin vanhemmatkin varsat ovat perineet isänsä rakenteen ja hyvän tyylin varsinkin hyppäämiseen.
Vahinkovarsa Car Crash oli kotitilallaan Müllerissä hyvin inhottu ori, joten sen omistaja, Du Laudien perhe sai tämän hevosen hyvään hintaan. Ori kuitenkin osoitti mainioita estehyppääjänlahjoja, vaikka sen isä olikin tavallinen harrasteratsu ja emä Müllereille liisattu nuoren naisen lemmikkihevonen. Mahtoi Mülleria myöhemmin ottaa päähän, kun 164cm korkea mustanruunikko ori menestyi paljon paremmin, kuin yksikään kasvattajansa hevosista...
168cm korkeasta rautiaasta Crashista ei ole paljon sanottavaa. Se on säästellen kisattu harrastehevonen, jolla on vain yksi jälkeläinen. Crash ei ole menestynyt eikä kuuluisa, eikä siitä oikeastaan jäänyt valokuvien lisäksi mitään tietoa tuleville sukupolville sen kuoleman jälkeen.
Accident oli tavallinen lemmikkihevonen, jonka hevoskasvattaja Müller joskus liisasi tyttärensä harjoitushevoseksi. Ruunikko tamma ei kilpaillut, mutta oli luonteeltaan hurmaava, rauhallinen ja luotettava. Kun kuuntelee Accidentia sen elinaikana hoitaneiden ihmisten kuvauksia, jää ihmettelemään, miksei tamma ollut kouluratsu. Sen taipuvainen luonne ja vahvat lihakset olisivat olleet todellakin omiaan siihen lajiin.
Vuoden Kilpailevana Tammana Saksassa 2000 palkittun punaruunikko I'm Crushed todellakin oli kaikkea sitä, mitä kunnon hevoskasvattaja talliinsa haluaa. Useiden esteratsastussijoitusten lisäksi kunniaa satoi nimittäin hienosta rakenteesta, ihanan avoimesta ja tottelevaisesta luonteesta ja hienoista, menestyvistä varsoista. Tamman ainoa miinusmerkkinen piirre olikin kai se, että se luotti ihan kaikkiin ja käveli eräänä aamuna hevosvarkaiden kuljetusautoon kantaen neljättä varsaansa. Ratsua ei olla nähty ja tunnistettu sen jälkeen missään.
Engine oli 167cm korkea komea punaruunikko esteratsu. Sen menestyi hyvin niissä harvoissa kilpailuissa, jotka suoritti, mutta suurimman osan elämästään ori vietti kotitilallaan siitosorina hyvän sukunsakin vuoksi. Engine eli terveen elämän, ja vanhuus vei sen pois vasta sen täyttäessä 32 vuotta.
Säikky Tapdance oli taitava esteratsu, mutta vaati taitavan ja rennon ratsastajan aran luonteensa vuoksi. Se menestyi välillä hienosti ja välillä keikkui tuloslistojen häntäpäässä. Kyse ei ollut taitojen puutteesta, vaan heikosta luonteesta, joka ei onneksi periytynyt jalostuksessa juurikaan. Tapdance oli 163cm korkea vaalea rautias.
Punaruunikko World Star -tamma periytti kauniin värinsä vain toiselle jälkeläisistään, Karolle. Onneksi sen rakenne ei kuitenkaan periytynyt kummallekaan, koska tamma olisi saanut rakennepisteiksi arvosteluista pyöreän nollan. Jalostukseen World Staria kuitenkin kannatti käyttää, koska se oli mainio hyppääjä ja vieläpä hyvänluonteinen. Hevosinfluenssaan 2009 kuollut tamma jätti vain kaksi jälkeläistä.
Shot oli niin musta, että huonon onnen sanottiin seuraavan sitä. Niin voi sanoakin. Kaunis 170cm korkea ori menestyi loistavasti esteillä, mutta vain kolme tammanomistajaa uskalsi koskaan astuttaa hevosensa sillä. Kaksi tammaa synnyttikin sitten kuolleen varsan, mutta kolmannesta varsasta tuli todellinen julkimo kaikkien hienojen ominaisuuksiensa vuoksi. Harmi on se, että Shotin kaunis musta väri ja tasainen rakenne eivät periytyneet varsalle.
Vaikka musta Bullseye olikin kova hyppäämään, ei siitä mitään kuuluisaa koskaan tullut. Sen lähimaastossa eli nimittäin siihen aikaan niin monta parempaakin hevosta, että Bullseyen taidot jäivät varjoon. Nykyaikana sen nimeä oltaisiin haluttu sukutauluihin enemmän esille, mutta tämä hieno ratsu on suvuissa äärimmäisen harvinainen ja haluttu.
Suuri ja ryhdikäs tamma, Fraülein, on myös erittäin kadehdittu nimi estehevosten sukutauluissa. Se oli Bullseyen tapaan kuuluisa ei-kukaan, ja omana aikanaan väliinpitämättömästi kohdeltu hevoshahmo. Kului kokonaiset kymmenen vuotta, että Fraüleininkin hienous tajuttiin ja sitä alettiin etsimällä etsiä hyppääjien lähisukuun. Hevonen oli sopusuhtainen raudikko, jolla oli suuri läsi päässään.
Joskus oli muotia laittaa hevonen hyppimään yli-inhimillisen korkeita esteitä. Lucky Star onkin sen aikakauden hevonen, ja hyppäsi parhaina aikoinaan 160cm korkeita esteitä. Estesuvusta tuleva mustanruunikko tamma loukkasi kuitenkin molemmat etupolvensa siinä puuhassa, ja siirtyi ihan kokonaan jalostuskäyttöön toiselle tallille. Tamma eli varsin mukavaa elämää, vaikka sillä ei enää koskaan voinutkaan ratsastaa.
Lucky Charm oli jo kahdeksanvuotias ennen kuin hyppäsi itsensä maailmankartalle. Ratsastuskoulutaman ja jonkun tuntemattoman orin jälkeläisenä siltä ei suuria odotettu, mutta niinpä se vain pystyi kahmimaan kasaan uskomattoman määrän sijoituksia 140cm korkeilla rataesteillä. Tummanruunikosta Lucky Charmista tuli arvokas, arvostettu jalostushevonen.
Hyvän sukunsa varjolla pärjännyt Shooting Star ei ole koskaan kilpaillut itse. Kotikäytössä sen hyppylahjat on kuitenkin huomattu ja hyödynnetty, ja tarpeeksi vanhaksi vartuttuaan Shooting Star kohosi suoraan siitostammaksi. Tämä hevonen on sirorakenteinen ja mustanruunikko.

  Kisakalenteri
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
15.11.-07ShiawaseERJ/100cm3/53
16.11.-07OikuttelevaERJ/130cm6/36
17.11.-07ShiawaseERJ/120cm3/11
08.12.-07HaylieERJ/140cm5/86
23.12.-07Kisakeskus HHERJ/130cm6/97
11.04.-08WAMMAEste/140cm2/10
06.06.-08KensingtonERJ/130-140cm6/67
08.06.-08ZurückERJ/140cm7/55
20.06.-08VisualizmERJ/140cm3/17
01.08.-08BelRaEste/140cm1/13
22.09.-08TuuliharjaERJ/140cm5/29
26.10.-08ZurückERJ/110cm3/18
16.02.-09ZauberhofKRJ/VaB4/43
17.02.-09ZauberhofERJ/130cm4/47
18.02.-09VirallinenKRJ/VaB4/80
19.02.-09ZauberhofKRJ/VaB6/43
19.02.-09ZauberhofERJ/120cm2/48
12.03.-09Joushou GaidouERJ/130cm1/27
12.03.-09Joushou GaidouERJ/140cm2/30
16.07.-09ZuruckERJ/140cm1/10
25.02.-10VPAEste/90-100cm villi-cup3/42
27.05.-10HiprakkaEste/120cm3/34
28.05.-10PonikallioKoulu/VaB5/34
30.05.-10ChroniclesEsteet/100cm2/17
09.06.-10ElgwirEste/130cm6/30
28.08.-10ZuruckKRJ/VaB6/90
09.09.-10ZuruckKRJ/VaB2/21
15.03.-11Crash PoniesKRJ/VaB6/60
01.07.-11Latun talliEste/1302/10
01.07.-11AlegreKoulu/HeA2/76
02.07.-11AlegreEste/1304/39
02.07.-11IconEste/1404/56
03.07.-11IconEste/1306/67
07.07.-11IconEste/1106/110
19.02.-12ZurückERJ/140cm7/50
22.02.-12ZurückERJ/140cm3/50
23.02.-12ZurückERJ/140cm4/50
26.02.-12ZurückKRJ/VaB2/50
07.03.-12ZurückERJ/140cm3/29
08.03.-12ZurückERJ/140cm2/29
11.03.-12BairdonERJ/120cm2/60
05.07.-12Sonic WBsERJ/140cm4/50
05.03.-13JindabyneKRJ/VaB3/40
04.04.-13SuprantKRJ/VaB1/50
04.04.-13ZurückERJ/140cm1/50
05.04.-13ZurückERJ/140cm7/50
10.04.-13FiktioKRJ/VaB5/100
12.04.-13KK BailadorERJ/140cm3/50
12.04.-13ZurückERJ/140cm5/34
12.04.-13ZurückERJ/140cm5/33
13.04.-13ZurückERJ/140cm4/34
14.04.-13ZurückERJ/140cm5/33
14.04.-13FiktioKRJ/VaB4/100
17.04.-13CastorERJ/140cm5/50
18.04.-13CastorERJ/140cm3/50
21.04.-13JindabyneKRJ/VaB2/40
25.04.-13JindabyneKRJ/VaB1/40
03.05.-13ZurückERJ/140cm1/25
13.05.-13Jadessa WBsERJ/140cm3/30
18.05.-13Jadessa WBsERJ/140cm4/30
20.05.-13Jadessa WBsERJ/140cm2/30
21.05.-13SalpicarERJ/140cm3/30
22.05.-13Jadessa WBsKRJ/VaB1/30
09.05.-13RebellionKRJ/VaB5/30
21.05.-13DurenKRJ/VaB4/30
22.05.-13DurenKRJ/VaB1/30
22.05.-13SalpicarKRJ/VaB2/30
24.05.-13DurenKRJ/VaB3/30
24.05.-13ZurückKRJ/VaB3/30
26.05.-13DurenKRJ/VaB4/30
27.05.-13SalpicarKRJ/VaB2/30
27.05.-13DurenKRJ/VaB5/30
28.05.-13SalpicarKRJ/VaB1/30
29.05.-13SalpicarKRJ/VaB2/30
29.05.-13SalpicarKRJ/VaB5/30
30.05.-13DurenKRJ/VaB1/30
09.06.-13ZurückKRJ/VaB2/50
11.05.-13ZurückKRJ/VaB2/50
30.05.-13ZurückERJ/140cm1/24
31.05.-13SakastiERJ/140cm7/50
28.06.-13SatulinnaERJ/140cm5/30
30.06.-13SatulinnaERJ/140cm1/30
01.07.-13KK BailadorERJ/140cm7/69
07.07.-13KK RehbergERJ/140cm2/30
09.07.-13KK RehbergERJ/140cm4/30
01.09.-13WieshainERJ/140cm1/30
03.09.-13WieshainERJ/140cm4/30
03.09.-13WieshainERJ/140cm2/30
01.12.-13BellgrooveKRJ/VaB1/30
04.12.-13ZurückERJ/140cm2/6
05.12.-13ZurückERJ/140cm1/6
06.12.-13ZurückERJ/140cm2/6
06.12.-13ZurückERJ/140cm1/6
11.12.-13FiktioKRJ/VaB1/40
19.12.-13SkurvashERJ/140cm3/30
23.12.-13SkurvashERJ/140cm1/30
24.12.-13SkurvashERJ/140cm2/30
31.12.-13Sonic WBsERJ/140cm8/100
02.02.-14Jadessa WBsERJ/140cm1/40
03.02.-14Jadessa WBsERJ/140cm5/40
06.03.-14ArvolaaksoKRJ/VaB3/30
10.03.-14ArvolaaksoKRJ/VaB3/30
11.03.-14HiprakkaKRJ/VaB5/30
16.03.-14HiprakkaKRJ/VaB3/30
02.10.-14ZurückKRJ/VaB1/30
03.10.-14ZurückKRJ/VaB5/30
15.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB4/24
16.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB2/24
17.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB5/30
18.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB1/30
20.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB5/30
21.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB2/30
22.11.-14ZurückKRJ/VaB5/30
23.11.-14ErkinheimotKRJ/VaB4/30

  Päiväkirja

220115
Karo vetäytyi kisakentiltä kokonaan viime vuoden lopussa. Sen jalka alkoi vaivata tosi ikävästi. Epäilen, että sen pari vuotta sitten saama vamma alkoi vaivata, vaikka olen kokeillut kilpailla ja valmentautua Karon kanssa mahdollisimman maltillisesti. Eläinlääkäri kävi, mutta kuolemantuomiota emme saaneet. Hänen mukaansa Karolla voi olla vielä monta vuotta edessä, jos sillä ei enää ratsasteta rankkoja treenejä ja kisoja. Kaikki kuitenkin riippuisi, paranisiko tamman jalka oireettomaksi parin kuukauden aikana.
Nyt on siis pari kuukautta mennyt ja Karo on kävellyt kokonaan ontumatta niistä puolitoista. Se oli täydessä levossa vielä joulukuunkin ja pääsi ulkoilemaan vain pikkuruiseen, sitä varta vastan rakennettuun tarhaan, ettei se liikkuisi liikaa. Joka päivä kävelytin tammaa sen kunnon mukaan.
Tämän kuun alussa nousin taas ratsaille ensimmäistä kertaa. Minua jännitti tosi kovasti, vaikka ratsastin vain kaksi kertaa tonttimme ympäri käynnissä. Tarkkailin Karoa hysteerisenä monta päivää säälittävien lenkkiemme jälkeen, joita tehtiin aluksi kerran päivässä, myöhemmin kahdesti.
Liikuntaa on lisätty pikkuhiljaa ja nyt ollaan siinä pisteessä, että Karolla voi ratsastaa kuin millä tahansa eläkeläistammalla. Painaahan sitä jo ikäkin, eikä vain polvivamma, joten en enää edes kuvittele huristelevani sen kanssa kymmenien kilometrien metsälenkkejä. Vähempikin riittää, jotta minä ja hevoseni olisimme onnellisia.
Eläinlääkäri kävi taas tänään katsomassa Karon kunnon ja näytti tosi tyytyväiseltä edistymiseemme. Kuulemma enää ei ole mitään hätää, kunhan muistaa vain kunnioittaa aina Karon rajoja.

040814
Taina-niminen tyttönen kävi meillä taas kerran ratsastelemassa, ja erikseen soitti ja pyysi, että saisi Karon ratsukseen. Ihmettelin, että miksi: kovin moni meillä silloin tällöin ratsastelevista sukulaisistani ja kavereistani ei koskaan kysy Karoa. Onhan meillä sentään oikeita kilpahevosia, miksi siis kukaan haluaisi mennä Karon kaltaisella eläkeläisellä? älkää käsittäkö väärin - minä rakastan Karoa, mutta ymmärrän kyllä, että on elämys ratsastaa elämänsä kunnossa olevalla kilpurilla!
16-vuotias Taina saapuikin tänään aamusta. Ryhdyimme juttusille, kun Taina harjaili Karoa. Tyttö sanoi lukeneensa tamman päiväkirjaa netistä taaksepäin, Karon nuoruuteen ja omaan lapsuuteensa. Hän ei ollut muistanut, että oli ratsastanut Karolla tamman ollessa nuori ja upea kilpahevonen - enkä sitä enää muistanut minäkään.
Nyt kyllä muistan Tainan talutusratsastuksen, kun tyttö oli vielä pikkuruinen, ja tammani vasta valmentautumassa kilpahevoseksi. Luin siitä Karon päiväkirjasta. Samalla muistelin muutenkin menneitä. Kaikkea olemme kokeneet! Niin moni sanoi, ettei Karon kanssa kannata edes yrittää mitään harrastelemista vakavampaa, koska se, vaikka hyväsukuinen onkin, on kuulemma kämmäri itse. Pahoitin joskus mieleni tuollaisista kommenteista, mutta nyt lähinnä naurattaa. Kuinka joku on voinut koskaan olla niin kämmäri, että on luullut Karon olevan jotenkin huono hevonen?
Myhäillessäni päätin ilmoittaa hevoseni YLAan. En tiedä, onko tilaisuudessa tilaa enää, mutta yritinpä edes. Seuraavaksi aion mennä kertomaan asiasta tallin työntekijöille kahvihuoneessa. Katsotaan, uskaltaako joku vielä nauraa - silloin uskalsi, kun ilmoitin Karon hannoverlaatuarvosteluun.

111113
Aion ilmoittaa Karon hannoverlaatuarvosteluun. Joo, naurakaa vain, niin nauroi koko tallin väki. Mutta minä en välitä. Karo on ollut surkea vässykkä tullessaan, mutta kukaan ei suostu näkemään sen kehitystä. Hyvänen aika! Hevonen tuli minulle 2007 laihana ja takkuisena, mutta nyt se hyppää kansainvälisillä esteradalla. Aikaahan kivisestä alusta on kulunut, mutta silti. Minusta Karo on valmis. Se on 12-vuotias, kaunis, viisas mutta ei vielä vanha. Se osaa näyttää parhaat puolensa tuomarien edessä aivan varmasti, vaikka ei ole näyttelyissä ollutkaan. Kisatuloksiakin on jo riittävästi. Itse asiassa niitä on niin paljon, että pian olemme valmiita myls ERJ'n laatuarvosteluun. Saattepa nähdä! Karo näyttää kyllä teille kaikille, että siinä ei vain ole ainesta, vaan se on valmis jo!

020713
Onpa mukavaa olla kisakentillä jälleen! Karon kanssa olen kierrellyt vähän kilpailuissa, lähinnä täällä koto-Saksassa. Hyvin on mennyt koko kausi, ja vielä on hieman kautta jäljelläkin. Karo näyttää olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan. Se suoriutuu kaikesta paremmin kuin muilla kausillaan. Sitä paitsi hevonen tuntuu erilaiselta. Pitkä tauko ennen kisarupeamaa näyttää tehneen hevoselle oikein hyvää. Tamma on ollut koko kauden niin onnellinen - ja niin miellyttävä. Nyt, kun kaikki sujuu, on kamalaa ajatella, että tämä taitaa olla Karon viimeinen kausi estepuolella. En halua riskeerata sen jalkoja hyppyyttämällä sitä yli 15-vuotiaana. (Nythän tamma on vasta 11, mutta kuitenkin.) Ehkä siirrymme valloittamaan koulukenttiä!

160613
Voih. Kesä ja kärpäset. Arvatkaapa mitä! Koko Saksassa ei enää myydä sitä itikkamyrkkyä, jota olen käyttänyt Karoon koko sen elämän ajan. Siinä käytettävistä aineista on kuulemma tullut joku direktiivi ja nyt laki, koska ne ovat vaarallisia aineita ne sellaiset. Noh, kuulkaapa tätä: ne vaaralliset aineet pitivät paarmat poissa. Nuo nykyiset pikkupikku-hyttysmyrkyt ovat kuin vettä levittelisi hevosen ryntäille! Eivät auta mitään! Ja Karo, vaikka hyvä hevonen onkin, on aivan helisemässä, kun koko ajan kutittaa ja joku puree. Hevoseni on kiukutellut minullekin. Maastoon lähtemisestä on turha unelmoida. Päivällä ei pysty edes tarhailemaan. Karo onkin nyt torkkunut päivät tallissa ja ollut yöt ulkona. Tämä rytminvaihdos ei kuitenkaan tee hyvää: kilpailusuoritukset ovat kärsineet hiukan. Onneksi ei Karon terveys kärsi. Että kiitti vaan, EU!!

040513
Kävin tänään Karolla maastossa. Meidän mukaamme tuli Markus, joka ratsasti Rokilla. Kuvittelin, ettei reissusta tulisi mitään, koska Roki on raisu ja miehekäs ori, mutta Markus piti sen taitavasti poissa Karon kimpusta. Tammani sai köpöttää aivan kaikessa rauhassa.
Kiersimme kahden ja puolen tunnin lenkin hitaassa tahdissa. Kiersimme koko Falkenstein-vuoren ja pidimme hauskaa, niin kuin vanhoina hyvinä aikoina. Lenkin loppupuolella pysähdyimme Inzellin keskustassa. Hevoset, erityisesti Karo, odottelivat kiltisti maahan pultattuun puistonpenkkiin sidottuina, kun haimme jäätelöt kioskilta. Muutama pikkulapsi olisi halunnut ratsastaa Rokilla, koska Roki on suurempi ja komeampi kuin Karo. Kun sanoimme, että Roki on liian raisu ja ehdotimme Karoa, ei lapsia sitten huvittanutkaan. Minä vähän pahastuin, mutta Karo ei. Se oli tyytyväinen, kun sai syödä omaa jäätelöään.

220413
Kukaan ei ikinä usko, mitä meille Karon kanssa kävi! Meiltä tultiin nimittäin kesken kaupunkiratsastuksen kysymään, suostuisiko Karo jonkin uuden hevosvitamiinivalmisteen mainoskasvoksi. Ja tottakai Karo suostuu! Lupasin heti. Sopimukset kirjoitetaan vielä tänä iltana. Ettekö usko? Odottakaahan hetki, niin näette itse. Silloin Karon naama on vähän joka hevostarvikeliikkeessä vitamiinipöntön kyljessä.
Mutta olemme me muutakin tehneet kuin pelleilleet pitkin kaupunkia, koska olimmehan me kaupungilla sitä varten, että tulimme töistä. Tänään oli nimitäin markkinat, ja Karo sai toimia kärryhevosena. Iso työhevonen veti suuria heinäkärryjä, joihin mahtui tusina lasta, mutta Karo sai vetää pieniä koppakärryjä, joihin mahtui minun lisäkseni vain yksi lapsi. Meillä oli oikein mukavaa, talli sai ilmaista mainosta ja tienasimmekin tammalle rahat muutaman viikon ruokiin.

180413
Karolle tuli tänään vieraita. Nimittäin minun seitsemänvuotias siskontyttöni Taina. Hän halusi ratsastaa hepalla, ja Karo sattui olemaan nopeiten saatavilla. En ollut aivan varma, miten tamma käyttäytyisi, mutta Taina on jo taitava talutusratsastaja! Satuloimme siis pienen tytön kanssa suuren hevoseni ja lähdimme kohti ratsastuskenttää.
Taina oli taitava ratsastaja. Hän osasi jo itse pysäyttää hevosen, laittaa sen liikkeelle ja raviin. Ehdotin liinassa laukkaamistakin. Aluksi Taina ei tahtonut, mutta puoli tuntia ravattuaan ja käveleskeltyään hän tahtoi kokeilla. Ja hyvinhän se meni! Loppukäynnit Taina meni Karolla ihan itse. Tamma käyttäytyi tosi nätisti pienen ratsastajansa kanssa.

020413
Eläinlääkäri kävi tänään antamassa hevosille rokotukset. Karo temppuili, vaikka ei yleensä tee mitään. Kai se säikähti jotain ihan muuta, mutta joka tapauksessa se potkaisi eläinlääkäriä jalkaan niin, että lääkäriressukkamme sai sääriluuhunsa hiusmurtuman. Minä pahoittelin kovasti, mutta hän hymyili vain, että tällaista sattuu joskus hevosten kanssa. Onneksi tallimme maksaa kovia vakuutuksia, niin että lääkärisetä sai mennä heti yksityiselle näyttämään jalkaansa!
Karo ei nyt sitten saanut rokotuksiaan. Lääkäri tuumasi, että tulee pian uudelleen käymään, kunhan vain saa kepit, joilla liikkua. Onneksi setäkulta on niin mukava. Lääkäri on nähnyt urallaan vaikka mitä, eikä yksi pikku Karo häntä säikäytä. En silti ymmärrä, mikä hevoseen meni - ei se tällä tavalla yleensä kohella.

010413
Uudet suitset! Uudet suitset!!!! Uudet suitset uudet suitset! Uudetsuitsetuudetsuitsetuudetsuitset!! Löysin fb-kirpparilta Karolle ihan mahtavat suitset! Niitä ei olla kertaakaan käytetty, vaan ne ovat roikkuneet puolisen vuotta turhina varustehuoneessa. Mutta ai että!! Ihan uudet suitset vitosella Karolle, feikkitimantteja otsapannassa oikein! Ihanat nahkaohjat! Niin kiiltävät ja uudet suitset! Karoa ei yhtään kiinnosta, mitä minä sen päähän lykkään, kunhan on oikeaa kokoa, mutta minusta hevosen ilme piristyy heti, kun sille ostaa uuden riimun tai uudet suitset. Ihan kuin olisi uusi hevonen! Erityisen kivaa on, kun suitset saa halvalla, mutta silti ihan uutena! Olen niin tyytyväinen. Vihdoin saan heittää ne vanhat, virttyneet suitsenkuvatukset pois.

110313
Karon kanssa alkoi kuukauden kuntotreeni! Se koostuu siis pitkistä, nopeahkoista hölkkälenkeistä. Ajattelin aamulla, että toteutan kaikki lenkit maastossa, koska aitauksessa ringin juokseminen on turhauttavaa. Naapurin täti kuitenkin lupasi, että saamme käyttää ravirataa ilmaiseksi, kunhan hoidamme lenkit niin, ettemme ole kello 16-19 paikalla, kun he harjoittavat lämminverisiään.
Niin minä siis suuntasin puoliverisen kanssa raviradalle. Aurinko paistoi, tiet olivat löllöjä sulavesistä, mutta rata oli kiinteä ja hyvin hoidettu. Siinä oli niin mukava mennä kunnon ravia. Karo hengästyi nopeasti, mutta väsyi hitaasti. Emme kertaakaan kiihdyttäneet täyteen vauhtiin, vaan hölkkäsimme vain. Se oli kestävyysharjoittelua. Haluaisin Karosta sorean ja simpsakan kuin kenttähevosista, ja tällä tavalla ajattelin saavuttaa tavoitteen!

030313
Maaliskuu vaihtui, viimeiset lumet ovat poissa, Alpeilta valuu sulavesiä. Koska kaikki jäät ovat lähteneet korkeimmiltakin maastopoluilta, kiipesimme tänään rankan Frillenseen maastolenkin. Lenkki koostuu usean kilometrin ylämäestä ympäri vuoren, pikkuhiljaa ylemmäksi kiiveten. Kun tarpeeksi jaksaa kavuta, saapuu Frillenseelle, vuoristolammelle. Karolle reitti on tuttu, koska olen pitänyt useita maastovaelluksia Frillenseelle. Tuttuus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Frillenseelle kiipeäminen on fyysisesti hyvin rankkaa. Vaikka jätimme kaiken turhan kotiin - mukana oli vain suitset, lännensatula, riimu, kaksi riimunarua, minun puhelimeni ja vettä minulle - olimme molemmat aivan hikisiä. Pahimmat paikat olivat sitä paitsi niin mutavellissä, että jouduin nousta satulasta tarkastaakseni, voiko tamma kävellä mudassa luistamatta taaksepäin. Oli meillä kuitenkin mukavaa, ja lenkin jälkeen menimme yhteissuihkuun pesukarsinaan - minä tosin vasten tahtoani ja vaatteet päällä, koska rakas tammani päätti pirottaa vettä päälleni ilmeisesti tahallaan

220213
Lits läts. Kuulostaapa kivalta, kun lumi sulaa. Karon hokit silti pidän tiukasti kireällä vielä - mutalöllö on yhtä liukasta kuin jää ja lumi. Pyydettyhän minua on hokit jo poistamaan, ainakin eläinlääkärin toimesta, koska Karo hinkkaa kavioillaan omia sääriään ja aiheuttaa itseensä pintanaarmuja hokeilla. Minä viittaan kintaalla tuollaisille hokkipyynnöille. Mielummin hoidan naarmuja kuin hevosta, joka kaatuilee luunsa poikki. Sitä paitsi naarmut ovat joka vuosi niin pikkuruisia, että ne paranevat ennen kuin kesä on tullut. Pieni karvaton laikku tammalle on oikeaan takajalkaan kehittynyt vuosien varrella, kun se on jo aika monta kevättä itseään raaviskellut.

010213
Hiljaisestipa meni Karon vuosi VRL'n paluun jälkeen. Tamma on sairastellut oikein kunnolla. Kisakausi ehti alkaa viimevuonna oikein hyvin, ja kestikin maaliskuuhun asti, mutta sitten ilmeisesti tarhakaveri potkaisi tammaa oikean etupolven yläpuolelle. Jäljestä pystyi päättelemään, että jos potku olisi osunut polveen, olisi tämän kilparatsun saanut hyvästellä saman tien. Mutta onni oli tavallaan matkassa, ja vaikka Karon jalka näyttikin pahalta, se toipui tasaisesti ja varmasti. Tulevista kilpailuista ei ollut varmuutta eikä ole vieläkään, vaikka tamma on terve. Sen fyysinen kunto on selkeästi heikentynyt levon aikana eikä hyppäämistä kylmiltään voi edes ajatella. Tallin väki pohtii tamman vaihtoehtoja. Siitä voisi tulla vielä muuten hyvä harrasteratsu jollekulle, mutta kun Karo ei ehkä ole luonteensa puolesta ihan ensimmäisen hevosen tyyppinen. Sen voisi lähettää siitostammaksi Itävallan puolelle, kyselyitä on tullut. Yksi vaihtoehto on pitää Karoa vielä vuosi ja katsoa tuleeko tästä touhusta vielä jotain, mutta se vaatisi rahaa enemmän kuin tallilla on käyttää sellaiseen tammaan joka ei työskentele leipänsä eteen. Toisaalta, jos Karo pääsee taas radalle, se korvaa kyllä lepoaikansa parissa vuodessa. Mutta henkilökunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

300112
Talvi saisi jo loppua. Kaikilla on joku ihmeen kevätnuha, jopa Karolla. Eläinlääkäri kävi katsomassa, onko meillä joku influenssa, kun joka toinen hevonen räkii. Se kuitenkin on ihan normaalia tähän aikaan vuodesta, eikä näillä influenssaa ollut. Kunhan vain jotain nuhantapaista. Hevoset ovat joka tapauksessa lähinnä levossa, koska sairastellessa tulee levätä. Se on hyvä! Minäkin saan tallipäivät pulkkaan normaalissa ajassa, vaikka olen töissä kaksin tallimestari Zachin kanssa. Uskokaa tai älkää, mutta joka ainoa tallipoikakin on kipeänä. Harmittaa jättää Karo liikuttamatta, mutta lepo tekee sillekin hyvää. Sitä paitsi olen laittanut tamman neljästi päivässä kävelytyskoneeseen, jotta se ei ihan jähmettyisi.

190112
Hyvää uuttavuotta, toivottavat Oresama ja Karo pahasti myöhässä! Meillä on ollut kiireitä. Odotamme jaosten alaisia kisoja kuin kuuta nousevaa ja valmentaudumme odotellessa. Olemme käyneet Elle DuLaudin kursseilla ahkerasti. Karo on vähän pullukka loman jäljiltä, mutta niin se saa ollakin. Lihakseksi se läski muuttuu hiljalleen.
Kengittäjä kävi tänään. Karon jaloissa on kaikki OK, kuten tavallista. Ei mitään epätavallisia muutoksia. Tamma oli oikein kiltti sepälle. Minä en ehtinyt sitä pitelemään, mutta tallipoika Markus piteli tammani päätä. Kuulin sitten jälkikäteen, miten kiltti tyttö Karo oli ollut. Joskushan se tapaa yrittää vähän napata seppää hampaillaan. Kai sillä on tylsää. Muutoinhan se tulee sepänkin kanssa toimeen oikein hyvin. Ja täytyykin tulla - seppä on osaava ja kiltti mies!

160510
Karon kisapaussi jatkuu niin, että ihan pelottaa. Välillä mietityttää, tuleeko VRL enää takaisin. Ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kilpailla vaikka villejä välillä, koska ilman minkäänlaista kilpavalmennusta Karo lihoo kohta kiinni karsinaansa. Onhan se villeissä kilpaillut aiemminkin, mutta ne eivät vieläkään inspiroi minua ollenkaan. Toisaalta näin kyvykkään tamman seisottaminen olisi tuhlausta...
Jos joku haluaa nyt Karosta tilausvarsoja, se on mahdollista. Tässä on ollut niin pitkään paussia, että varsa tai pari onnistuisi tammalta jo varmasti. Isäehdokkaaksi voi miettiä omia orejaan, tai vaikkapa meidän Rokia.


  Valmennukset

Kouluvalmennus Zurückissa 161212
Valmentajan Elle DuLaud (Oresama)
Teimme pikaisen tarkistuksen hevosen ja ratsastajan kunnosta tulevaa kisakautta ajatellen. Tavoitteena oli vain hienosäätää viimeisiä asioita nyt, kun treenikausi on lopuillaan. Oresama ja Karo olivat siis aikaisemmin jo opetelleet vaativa B -tasoisen radan ja minä leikin tuomaria.
Suoritus oli lennokas, täsmällinen ja näyttävä. Kaikki sujui hyvin: lisätty ravi oli kaunista, koottu laukka mitä tasaisinta, ja radan tiet ratsukko suoritti herkästi. Suorituksesta vain jäi jälleen puuttumaan se into ja rakkaus, jota olen aina Oresamalta vaatinut.
Hienosäädettävää löytyi hieman täsmällisyydessä. Pidin Oresamalle kurinpalautuksen. Kun ohjelmassa lukee, että laukanvaihto tapahtuu A:n kohdalla, se tapahtuu täsmälleen silloin, kun ratsastajan pohje on A:n kohdalla. Kehotin tekemään selkeän puolipidätteen aina askelta ennen käskyä, napakat avut kun ratsastajalla ovat jo hallussa. Karo ei vain ehdi reagoida heti, ellei tiedä, että jotain on tulossa.
En näe syytä, miksei Oresaman ja Karon seuraava kausi sujuisi hyvin.

Kouluvalmennus Zurückissa 060612
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Tämänkertainen puolen tunnin harjoitus tehtiin kokonaan hitaassa ravissa. Aloitimme helposta: erilaisia ratsastusradan teitä ja pohkeenväistöä rennossa harjoitusravissa. Hiljalleen siirryimme vaikeampiin tehtäviin: ratsastusradan teihin lisätyssä ja kootussa ravissa. 
Karo oli koko harjoituksen ajan tottelevainen ratsu ja Oresama valpas ratsastaja. Kaikki sujui teknisesti todella hyvin, mutta Karosta puuttui jonkinlainen eteenpäinpyrkimys ja ilo. Oresama puolestaan, vaikka ratsastikin huolella, ei ollut mukana täydellä sydämellään.
Ilon ja innostuksen suoritukseen saimmekin lisättyä helposti. Pyysin ratsastajaa kuvittelemaan, että tässä olisi tosi kyseessä: MM-kisat, Olympialaiset ehkä. Kilpailuhenkinen Oresama tottakai tarttui mielikuvaan ja ratsasti pilke silmäkulmassaan. Karo tietenkin huomasi heti eron ratsastajan asenteessa ja mukautui siihen.
Oresama väittää, ettei Karo ole hyvä kouluratsu, koska siltä puuttuu rakkaus lajiin. Tosiasia on, että Karo on mitä parhain kouluratsu, jolla ei ole ratsastajaa, joka haluaisi ottaa kaiken irti itsestään ja hevosestaan.

Kouluvalmennus Zurückissa 280412
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Kun saavuin paikalle, ratsukko odotteli minua lämmiteltynä ja valmiina. Ryhdyimme saman tien siis töihin, ja tämän valmennuksen teemaksihan oltiin jo aiemmin päätetty hevosen kokoaminen ja koottuna kulkeminen.
Näytti siltä, että tamman kokoaminen sujui helposti, mutta tamma ei olisi tahtonut kulkea koottuna pitkiä aikoja ravissa ja laukassa. Se meni hyvin hetken aikaa, mutta painoi sitten päänsä ohjille. Ratsastaja joutui taistelemaan, jotta hevonen kulkisi nätisti koottuna. Kulkihan se - mutta suoritus näytti lähinnä kivuliaalta, ei kauniilta.
Ryhdyimme korjaamaan tilannetta herättelemällä Karoa jatkuvasti. Kun tamma sai muutakin tekemistä kuin kulkea eteenpäin, sen suoritus parani. Oresamaa neuvoin ajamaan ratsuaan reippaasti eteenpäin herätykseksi, mutta olemaan lisäämättä vauhtia. Eteenpäin ajavien apujen tarkoituksena olisi herättää hevonen heti, kun sen huomio hiemankin herpaantuisi.
Jatkoharjoituksina Oresama ja Karo voisivat tehdä mahdollisimman mielenkiintoisia ja vaihtelevia juttuja treeneissään, jotta tamma jaksaisi keskittyä. Tavalliseen treeniin kannattaisi palata vähän kerrallaan. Myös Karon lihaskuntoa tulisi kasvattaa, jotta se jaksaisi helpommin kantaa itsensä ja ratsastajansa kauniisti.

Estevalmennus Zurückissa 060212
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Vaikka ratsukosta on kehittynyt hieno tiimi, aina on varaa parantaa. Keskityimme tällä tunnilla hiomaan ponnistusta. Käytimme harjoittelussa helppoa rataa, jossa oli kuusi puolen metrin estettä.
Oresama ja Karo hyppäsivät hallitusti. Ponnistuspaikka oli molemmille selvä. Silti kun kysyin, miten Oresama merkitsee ponnistuspaikan Karolle, ratsastaja sanoi, ettei merkitse. Sitä minä vähän ihmettelin. Meno ei näyttänyt lainkaan siltä, että hevonen hyppäisi oman päänsä mukaan yllättäen ja ratsastaja lähtisi hyppyyn mukaan liian myöhään tai liian aikaisin. Kehotin edes kokeilemaan välillä niin, että Oresama käskisi Karon hypätä, eikä tamma hyppäisi ennen sitä.
Yksi rata suoritettiin niin. Ratsukko lähestyi, hyppäsi, etsi uuden esteen. Oresama sanoi, että meno oli teennäistä, ja minä, että se näytti paljon ryhdikkäämmältä ja hallitummalta. Pyysin harjoittelemaan välillä tällä tavalla itsekseen. Oresama tuumasi, että katsotaan nyt.

Estevalmennus Zurückissa 120608
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Oresama oli pyytänyt minut apuun, koska Karo oli kehittänyt kumman tavan hypätä liian matalalle aina ja kalauttaa etujalkansa esteeseen. Joskus ylin puomi putosi, joskus jäi huojumaan rajusti nipin napin paikallaan pysyen.
Aloitimme 50cm korkealla kahden esteen miniradalla harjoittelun. Ulospäin ratsastus näytti oikein hyvältä. Mainostin Oresamalle puolipidätettä, meidän valmentajien lempilasta. Jos ohjastuntuma on lempeä ja hyvä, mahtava puolipidäte on, kun vain puristaa kätensä nyrkkiin. Se herättäisi Karon hyppyyn. Lisäksi Oresaman tulisi merkitä Karolle ponnistuspaikka kunnolla ja komentaa se hyppäämään. Nythän tamma ei hypännyt, vaan molskahti esteen yli hallitsemattomasti kuin kala. Käsissä pysyminen ei suinkaan ollut ratsastuksen ansiota, vaan hevosen hyvän luonteen.
Edistystä näkyi saman tien, mutta vaatii toki muutaman päivän saada Karo taas kuuntelemaan ratsastajaansa niin kuin ennen.

Estevalmennus Zurückissa 090307
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Vaikka Karo ja Oresama menivät radalla huimaa vauhtia, heidän aikansa oli ainoastaan keskiverto. Syynä oli se, että kovassa vauhdissa käännökset jäivät laajoiksi ja ratsukko liikkui aivan liikaa ympäriinsä esteeltä toiselle siirtyessään. Koheltamiseen vaikuttaa varmasti hevosen nuoren iän lisäksi myös Oresaman kokemattomuus. Hän on ratastanut kilpaa vasta vuoden päivät, vaikka onkin hypännyt sitä ennen.
Neuvoin etenkin nuoren hevosen ollessa kyseessä harjoittelemaan hitaassa vauhdissa ensin ja nopeuttamaan asteittain. Muutenkaan ei kannata mennä niin lujaa, että käännöksistä tulee laajoja kaaria, vaan nopeuttaa vauhtia vain sille tasolle asti, joka tuntuu hyvältä.
Ensimmäinen kierros meni hyvin. Toinen kierros taas meni koheltamiseksi, kun erehdyin kehumaan ratsukkoa liikaa, ja nuori kilparatsastaja innostui liikaa. Annoin ratsastajalle kurinpalautusta. Ratsastuksen on oltava rauhallisempaa, apujen selkeitä ja puolipidätteitä todellakin kannattaa käyttää kaikessa rauhassa. Kotiläksynä Oresama ja Karo saavat hyppiä vielä kauan, ennen kuin heillä on mitään asiaa kisakentille.

  Varsat
160708 o The F-Word Rück (i:J-Rock)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti