Jukran Pujut

Nimi	Jukran Pujut aka Juju
Rotu	Suomenhevonen
Sukupuoli	Ori
Säkäkorkeus	161cm
Syntynyt, ikä	11.10.-16, 29v
Rekisterinumero	VH17-018-0775
Kasvattaja	Hanna Laakso (evm.)
Omistaja	Oresama VRL-02753, Erkinheimot
Painotuslaji	Yleispainotus
Koulutustaso	VaB, 110cm, CIC1, vaativa
Saavutukset	YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-I, KERJ-II

Jukran Pujut kuoli vanhuuteen 22.4.2019.

 
© Suomen Hippos / Eero Perttunen

Luonne

Jukran Pujut ostettiin Erkinheimoihin vuonna 2016 suoraan kasvattajalta. Varsasta koulutettiin Erkinheimon poikien harrasteluhevonen, ja se oli tarkoitus ruunata. Ori alkoi kuitenkin osoittaa niin huomattavia kilparatsun taipumuksia, että se kannatti pitää orina tulevaa jalostuskäyttöä ajatellen. Vunna 2017 Jujulla alettiin kisata koulua, esteitä ja kenttää - ja etenkin kenttäratsuna se oli ilmiömäinen! Ori oli niin tehokas ratsu, ettei kestänyt kauaa, että se alkoi olla valmis laatuarvosteluihin. Jalostukseen sitä käytettiin vuosina 2016 ja 2017.

"AAARGH JUJU!" -sotahuuto kaikuu Erkinheimojen pihassa vähän väliä. Ikinä huuto ei ole tuskaisen kuuloinen, koska Juju ei koskaan satuttaisi ketään, mutta aina karjunta kuulostaa rasittuneelta, raivoisalta ja hikiseltä.
"Mitä se TAAS teki?!" huutaa aina joku tallipihan toiselta puolelta huvittuneena, mutta ei koskaan pelästyneenä.
Vastaus voi olla mitä vain. Se karkasi taas naapuriin pelottelemaan sitä villakoiraa. Se on taas luomassa uimassa. Se näyttää laiduntavan likaista heinää valtatien vieressä täysin tyynenä. Se söi kurpitsalyhdyn Erkinheimon portinpielestä. Se pölli kamaa, eikä anna sitä takaisin!

Jujun kanssa yksikään päivä ei ole samanlainen. Hoidettaessakin se kehittelee pienessä päässään vaikka mitä, etenkin jos hoitaminen kestää kauan ja sillä on tylsää. Eikä se muuten epäröi toteuttaa päähänpistojaan! Joskus harjat lentelevät sangosta pitkin poikin, joskus pureskellaan riimu rikki. Satuloituna Juju on kerran jumiutunut päästään jalustinhihnaan, kun hoitaja jätti sen nanosekunniksi yksin kypärää hakiessaan. Jujun hoitaminen on haasteellista, vaikka ori ei pure eikä potki, eikä edes pullistele satulavyölle. Aina sen kanssa kuitenkin tapahtuu jotain sellaista, ettei uskoisi hevosen kanssa tapahtuvan.

Kouluratsuna meidän Juju on toden totta virkku poika. Se menee, tekee ja toimii sillä sekunnilla, kun käsky käy. Toisaalta jos käskyä ei kuulu, ori menee ja toimii omin päin. Se pystyy vääntäytymään suurin piirtein piaffeen ihan omin päin, jos ratsastaja istuksii sen selässä sen mielestä liian kauan komentamatta sitä kunnollisiin liikkeisiin. Tavallinen käynti on Jujulle vaikein askellaji, etenkin jos samalla ei suoriteta jotain mutkittelua tai muuta balettiliikkeiden sarjaa. Paikallaan pysyminen on sille lähes mahdotonta, ja se on kehittänytkin huonon tavan ravata paikallaan kyllästyttyään seisomaan.
"JUJU ISTU!" kaikuu usein estekentällä Erkinheimoissa. Kun Juju kuulee huudon, se päättää yleensä totella. Totellessaan se ei tietenkään istu, vaan pysähtyy. Tämä on varsin kätevää, koska joskus ori innostuu hyppäämisestä niin, että siltä katoavat täysin tavanomaiset jarrut. Silloin ei auta kuin huutaa, tai yrittää ohjata ori päin aitaa. Aidan läpi se ei mene. Juju on puomihulluudestaan huolimatta aika pätevä esteratsu, jos ratsastaja on tarpeeksi päättäväinen. Se hyppää vaikka minkälaisen esteen yli, yleensä vieläpä ihan hyvällä tyylillä.
Maastoon Jujulla voi lähteä vain rauhallinen ja rautahermoinen ratsastaja. Juju nimittäin hullaantuu milloin mistäkin: maastoesteistä, joita se rakastaa, pupusta, pusikosta, postilaatikosta, lätäköstä, lietteestä, liukkaista keleistä... Ratsastajan on hillittävä sitä vähän väliä. Turvallisella, aukealla paikalla Juju on kuitenkin hyvä laukkaaja ja varmajalkainen otus. Muiden hevosten seura rauhoittaa sitä tehokkaasti.

Viimeiseksi on kerrottava, että Juju ei osaa kävellä talutettavana. Se ei tule päälle eikä yritä karata, mutta se ravaa koko ajan, vaikka sitten paikallaan. Joistakin tämä näyttää hurjalta, mutta Jujun touhu on vaaratonta.

Suku

Hitsin Pimpulat sh, 163cm, evm.	Ähäkutti sh, 163cm, evm.	Känkkäränkkä sh, 165cm, evm.
		Suvililja sh, 153cm, evm.
	Muikkeli sh, 159cm, evm.	Kuikkeli sh, 151cm, evm.
		Muija sh, 163cm, evm.
Veijariina sh, 154cm, evm.	Aika Veikkonen sh, 151cm, evm.	Aika Velikulta sh, 155cm, evm.
		Sirpa-Leena sh, 149cm, evm.
	Jasmiina sh, 156cm, evm.	Lumimies sh, 153cm, evm.
		Adalmiina sh, 159cm, evm.

163 cm korkea Hitsin Pimpulat on meneväluonteinen raudikko ratsu, joka taitaa esteratsastuksen kadehdittavan hienosti. "Hippu" kilpailee esteitä 110-senttisillä radoilla ja on parhaillaan lopettelemassa menestyksekästä uraansa. Sillä on tällä hetkellä vain yksi varsa, mutta siitä suunnitellaan vielä jalostusoria.

Ähäkutti on 163 cm korkea punaraudikko suomenhevosori. Se on kilpaillut melko rauhalliseen tahtiin mutta hyvin vaikeissa luokissa kenttä- ja esteratsastusta. Kisaeläkkeelle päästyään ratsusta tuli suosittu siitosori. Sillä on kymmeniä varsoja, ja määrä lisääntyy joka vuosi. Luonteeltaan ratsu on virkeä ja veijarimainen.
Känkkäränkkä oli vilkasluonteinen vaativien kouluratojen mestari. Orissa oli pitelemistä, mutta hyvine ratsastajineen hevonen voitti monia vaB-tasoisia luokkia ylivoimaisesti. Sittemmin hevosesta tuli siitosori ja se sai astua yli kolmekymmentä tammaa. Känkkäränkkä oli 165cm korkea verrattaen kevytrakenteinen hevonen. Se kuoli vanhuuteen vuonna 2016.
Suvililja oli rautias 153 cm korkea raudikko. Se syntyi Nurmossa, vietti siellä koko elämänsä miltei poistumatta nykyisen Seinäjoen alueelta, ja menehtyi siellä vain 15-vuotiaana synnyttäessään kolmatta varsaansa. Suvililja oli kiltti tamma, joka ei koskaan kilpaillut huolimatta menestyneestä yleispainotteisesta suvustaan.

Muikkeli aloitti kilpauransa este- ja kenttäratsuna, mutta saavutti näissä lajeissa pian kaiken mahdollisen. Sillä oli vielä hyviä vuosia jäljellä, joten sen kanssa päätettiin harrastaa vielä kouluratsastustakin. Tämä kiltti 159 cm korkea ruunikko tamma pärjäsi hienosti myös kouluradoilla. Nykyään Muikkeli on kokonaan eläkkeellä ja sillä on kaksi varsaa.
Lihaksikas, 163 cm korkea rautias Kuikkeli oli kouluratsu, joka kilpaili tasaiseen ja rauhalliseen tahtiin kunnes sai laatuarvostelupalkinnon. Ori on myös kantakirjattu ja sillä on viisi varsaa. Luonteeltaan Kuikkeli oli melko rauhaton ja utelias.
Muija oli 163 cm korkea ruunikko harrastehevonen, jolla välillä kilpailtiin ja välillä maastoiltiin ahkerasti. Ratsuna se oli kiltti ja helppo, ja hoitohevosena ihana. Muikkelin suurimmat saavutukset ovat sen kaksi hienoa varsaa, ori ja tamma. Hevonen kuoli vanhuuteen vuonna 2015.

Luonteikas Veijariina on ammatiltaan siitostamma, ja sillä on tähän mennessä kuusi varsaa. Nuorempana tamma harrasti jonkin verran kouluratsastusta ja starttasi pari kertaa kenttäratsastusluokissakin. Harvoissa kisoissaan sillä meni hyvin, mutta silti se ei koskaan tehnyt suurempaa kilparatsun uraa omistajan kiinnostuksen puutteen vuoksi. Veijariina on 154 cm korkea kevytrakenteinen vaalea ruunikko.

Aika Veikkonen toimi pitkään siitosorina ja sai miltei sata varsaa. Merkittävälle osalle tämä 151 cm korkea ori periytti kevyen rakenteensa ja veijarimaisen luonteensa. Aika Veikkonen ei ole kilpaillut paljoa, mutta muutama voitto siltäkin löytyy etupäässä kouluratsastuksesta.
155 cm kokea liinaharjainen Aika Velikulta vaikutti Ylistarosta käsin koko Pohjanmaan hevoskantaan, sillä olihan se erittäin menestynyt kouluratsu ja maineensa vuoksi se sai kymmeniä varsoja. 30-vuotiaana menehtynyt "Vekku" oli luonteeltaan tosi kiltti ja ulkonäöltään läsipäisenä ja tuuheaharjaisena kuin sotaelokuvien suomenhevoset.
Sirpa-Leena oli rakenteeltaan kuin kuvaus siitä, miltä ratsulinjaisen suomenhevosen tulee näyttää, mutta säkäkorkeudeltaan vain 194 cm korkea, eli juuri ja juuri yli ponirajan. Tamma oli ammatiltaan siitoshevonen, ja se on sen neljän komean jälkeläisen perusteella palkittukin jalostuslaatuarvostelussa. Varsat perivät hyvän rakenteen ja suurin osa myös emänsä hyvin lempeän ja rauhallisen luonteen.

Jasmiina aloitti vaiheikkaan elämänsä harrasteratsuna, siirtyi sitten kilparatsuksi ja sai yhden varsan. Kilpaileminen ei enää kiinnostanut Jasmiinan omistajia, joten taas se vaihtoi kotia. Entisestä kouluratsusta tuli ratsastuskoulun opetushevonen, koska 156 cm korkea Jasmiina oli hyväkuntoinen ja kiltti. Rautias tamma vietti ratsastuskoulussa lopun elämäänsä.
Lumimies oli 153 cm korkea kimo ori, jolla ei kummempia tehty. Se ostettiin varsana kimppahevoseksi ja tarkoitus oli ruunata se ja sponsoroida se jonkin nuoren kouluratsastajan hevoseksi. Suunnitelmat jäivät kuitenkin ajan ja kiinnostuksen puutteen vuoksi, ja Lumimiehen ainoaksi saavutukseksi jäi yhden tamman astuminen vanhoilla päivillään. Ori oli luonteeltaan kiltti ja nöyrä.
Adalmiina oli 1.29-aikainen heikonpuoleinen ravihevonen, joka oli laukkaherkkä ja vähän säikky. Tamma oli raudikko ja 159 cm korkea. Vuonna 2006 tamma myytiin Hagertin talliin siitoshevoseksi, mutta ei sillä sielläkään tehty yhtä varsaa enempää, ja hevonen päätyi taas myyntiin. Adalmiina päätettiin lopettaa vuonna 2010, koska sille ei löytynyt enää uutta kotia.

Kilpailukalenteri

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
06.03.-17	Ketunpolku	KRJ/HeA	2/30
06.03.-17	KK Sitruuna	KRJ/HeA	1/30
12.03.-17	Ketunpolku	KRJ/HeA	4/30
13.03.-17	KK Sitruuna	KRJ/HeA	3/30
14.03.-17	KK Sitruuna	KRJ/HeA	4/30
14.03.-17	KK Sitruuna	KRJ/HeA	5/30
15.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	6/40
17.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	1/40
17.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	2/40
24.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	4/40
26.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	1/40
29.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	6/40
30.03.-17	Fiktio	KRJ/HeB	3/40
04.04.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	2/40
05.04.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	4/40
08.04.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	4/40
09.04.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	1/40
10.04.-17	Mörkövaara	KRJ/HeA	4/40
11.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	4/40
11.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	4/30
12.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	3/30
12.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	4/40
12.04.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	6/40
13.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	5/40
13.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	1/30
14.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	1/30
14.04.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	4/40
14.04.-17	Hengenvaara	KRJ/HeB	4/40
14.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	4/30
16.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	5/40
16.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	3/30
17.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	3/30
17.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	1/30
18.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	2/40
19.04.-17	Kaunovaara	KRJ/VaB	4/40
19.04.-17	Old School Sporthorses	KRJ/VaB	3/30
21.04.-17	Bellgroove	ERJ/100cm	5/40
21.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	1/40
23.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	6/40
23.04.-17	Mustasuo	ERJ/100cm	4/40
24.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	1/40
26.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	1/40
26.04.-17	Mustasuo	ERJ/100cm	4/40
27.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	5/30
27.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	1/30
27.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	4/40
28.04.-17	Zelos	ERJ/100cm	6/40
28.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	2/30
28.04.-17	Bellgroove	ERJ/100cm	3/40
28.04.-17	Mustasuo	ERJ/100cm	1/40
30.04.-17	Colorblind	ERJ/100cm	5/30
01.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	3/30
02.05.-17	Zurück	KERJ/CIC1	5/30
03.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	4/30
04.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	3/30
04.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	1/30
04.05.-17	Hervanta	KRJ/HeB	2/30
05.05.-17	Kettula	KERJ/CIC1	1/30
05.05.-17	Vinkavuo	KERJ/CIC1	5/30
05.05.-17	Kärmeniemi	ERJ/110cm	2/56
06.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	3/30
07.05.-17	Vähäpelto	KRJ/HeA	5/30
07.05.-17	Kettula	KERJ/CIC1	4/30
07.05.-17	Hunajamäki	KERJ/CIC1	1/30
09.05.-17	Hunajamäki	KERJ/CIC1	4/30
09.05.-17	Hervanta	KRJ/HeB	2/30
10.05.-17	Hervanta	KRJ/HeB	3/30
10.05.-17	Zurück	KERJ/CIC1	3/30
11.05.-17	Kettula	KERJ/CIC1	5/30
11.05.-17	Teilikorpi	KRJ/HeA	4/40
12.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	4/30
12.05.-17	Swift Stud	KERJ/CIC1	3/30
13.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	5/30
13.05.-17	Hunajamäki	KERJ/CIC1	1/30
14.05.-17	Vinkavuo	KERJ/CIC1	1/30
14.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	3/30
14.05.-17	Swift Stud	KERJ/CIC1	4/30
14.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	4/30
14.05.-17	Teilikorpi	KRJ/HeA	3/40
15.05.-17	Teilikorpi	KRJ/HeA	3/40
15.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	5/30
15.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	2/30
15.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	4/30
15.05.-17	Zurück	KERJ/CIC1	4/30
15.05.-17	Swift Stud	KERJ/CIC1	2/30
15.05.-17	Hervanta	KRJ/HeB	2/30
16.05.-17	Swift Stud	KERJ/CIC1	3/30
17.05.-17	Zurück	KERJ/CIC1	1/30
18.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	1/30
18.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	5/30
19.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	3/30
19.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	2/30
20.05.-17	Hervanta	KRJ/HeB	4/30
20.05.-17	KK Weldon	KERJ/CIC1	2/30
20.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	3/30
21.05.-17	KK Chermia	ERJ/110cm	2/48
22.05.-17	KK Chermia	ERJ/110cm	3/48
23.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	5/30
24.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	3/30
25.05.-17	Hunajamäki	KERJ/CIC1	4/30
26.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	1/30
26.05.-17	Kurkijoki	KERJ/CIC1	3/30
26.05.-17	Kettula	KERJ/CIC1	2/30
28.05.-17	Kettula	KERJ/CIC1	2/30
29.05.-17	Silverlode	KERJ/CIC1	3/30
30.05.-17	Sugar&Spice Shetlands	KERJ/CIC1	5/30
03.06.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	4/30
03.06.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	1/30
04.06.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	1/30
09.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	5/30
12.06.-17	Ros Cirein	ERJ/110cm	2/30
14.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	1/30
15.06.-17	Ros Cirein	ERJ/110cm	5/30
16.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	5/30
20.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	1/30
22.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	3/30
22.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	4/30
24.06.-17	Ros Cirein	ERJ/100cm	3/30
25.06.-17	Ros Cirein	ERJ/100cm	5/30
27.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	2/30
28.06.-17	KK Lapland	ERJ/100cm	2/30
13.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30
16.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	4/30
17.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	1/30
17.07.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	2/30
20.07.-17	Mörkövaara	ERJ/100cm	5/30
21.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	5/30
21.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30
22.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30
23.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	4/30
24.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30
25.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	2/30
28.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30
30.07.-17	Erkinheimot	ERJ/110cm	3/30

Päiväkirja ja valmennukset

Lokakuu 2017 - äiti-Katariina kertoo (Oresama)
"AAAAAAARGH JUJU!!" kaikui Erkinheimon pihassa kello puoli seitsemän, kun ensimmäiset pojat tulivat aamutallia tekemään. Tällä kertaa aineellinen vahinko jäi pieneksi: vain Erkinheimon vanhimman pojan varpaat sinertyivät, kun Juju ravasi koko painollaan niiden ylitse. Minä kuitenkin säikähdin huutoa niin, että ryntäsin sängystä pystyyn, kiskoin takin pyjamani päälle ja juoksin puutarhan poikki kurkkimaan haan ylitse tallipihaan, mitä siellä möykättiin. Näin vain Erkinheimon pojan manaamassa ja hieromassa varpaitaan Jujuun nojaten. Huomasin, että kerrankin ori pysyi ihan paikallaan ja näytti olevan pahoillaan. "ENKS MÄ OO KÄSKENY PITÄÄN TURVAKENKIÄ?" oli pakko huutaa. Sain vastaukseksi vain kaksi rumaa sanaa.
Menin takaisin nukkumaan. Heräsin uudelleen kymmeneltä. En suinkaan linnun laulamiseen tai muuhun ihanaan, vaan arvaatteko mihin? Oikein! "AAAAARGH! JUJU!"
Sillä kertaa tiesin, että tallissa oli muitakin kuin Erkinheimon Kaj-poika, joten en juossut paikalle. Pukeuduin rauhassa, laitoin kahvit tippumaan ja menin sitten tarkistamaan tilanteen. Juju seisoi tallipihassa yhtä tyynenä ja nolona kuin ennenkin. Päässään sillä oli riimu, jonka jatkona oli naru, jonka jatkona oli Kaj, joka seisoi omissa jarrutusjäljissään. Kauempana olivat koppakärryt, jotka nojasivat aisojensa vassa maata, ja silat ja rintaremmin repsottivat Jujun yllä.
"ENKS MÄ OO KÄSKENY LAITTAAN SEN KII KU VALJASTATTE?" kiekaisin haan ylitse, ja sain vastaukseksi nyrkin heristelyä ja sellaisen tosi ruman, varmasti ihan itse keksityn sanan, jota en ole ennen kuullutkaan.

Syyskuu 2017 - Juhani-poika kertoo (Oresama)
Tiedättekö Suomen kauniin syksyn? Lehdet ovat ypean värisiä puissa, ilma on kirpeä ja raikas, hevoset nauttivat viileästä ja metsästä saa puolukkaa? Niin, täydellisessä maailmassahan se menisi niin. Erkinheimon tilalla lehtiä ei näy, kun sataa kissankokoisia pisaroita vettä niin, ettei autossakaan pyyhkijöiden teho riitä pyyhkimään. Ilma ei ole kirpeä, vaan märkä ja rasittava, ja hevoset eivät todellakaan nauti, ei ainakaan Juju, joka on vielä viisi miljoonaa kertaa rasittavampi, kuin se oli kesällä. Tänäänkin se keksi ihan uuden tavan raivostuttaa minua, ja olen edelleen niin vihainen, että velipojat saavat hoitaa koko hevosen monta viikkoa tästä eteenpäin.
Ajattelin lähteä naapurin Nikkisen maneesiin ratsastamaan Jujulla, koska se toden totta tarvitsee liikuntaa, eikä minua huvita kastua ihan kaueasti. Ensin oli kaikkea perussählinkiä: ori ei antanut kiinni, ei olisi halunnut varusteita ja niin edelleen, mutta aika äkkiä raahasin satuloitua hevostani perässäni maneesille, pakotin sen sisään ja nousin sen selkään.
Ihmettelin, miksi se kulkee käynnissäkin nenä pitkällä kuin tryffelipossu. Oli pakko laskeutua takaisin alas ja tarkistaa, etteivät tallitytöt ole kääntäneet sen kuolaimia väärin päin suitsia puhdistaessaan, mutta oikein ne olivat. Kokeilin uudelleen. Edelleen Juju katsoi minua korviensa ylitse yläkautta silmiin. Laskeuduin taas alas ja ujutin käteni satulan alle. Mitä jos siellä on jotain? Kun olin maassa, Jujun kaula oli ihan rento ja tavallinen. Kun nousin taas ylös, pää kohosi korkeuksiin.
Laskeuduin ja nousin vielä kolmesti. Tarkistin ensimmäisellä kerralla jalat, toisella uudestaan selän ja kolmannella uudestaan kuolaimet, mutta aina vain pää nousi pystyyn. Jo nyt on kumma, tuumin, ja jalkauduin vielä kerran. Ajattelin, että otan sitten hevoselta varusteet pois. Jos se menisi hyvin ilman niitä, varusteissa oli vika. Ensin riisuin Jujulta satulan, sitten suitset...
Ja mitä sitten tapahtui! Hevoseni ravasi iloisesti ulottumattomiini ja hirnui röhönaurua mennessään. Kun yritin ottaa sitä harjasta kiinni, se hyppäsi aina pois, mutta pysytteli koko ajan sen verran lähellä, että melkein sain sen kiinni. Tuli hiki, alkoi ärsyttää. Yritin leperrellä sille, "tule pieni Juju, saat namia", ja ärkyäkin, "AARGH! JUJU!" mutta mikään ei auttanut. Kun katsoin kelloa, koko pelleilyssä oli kulunut jo puolitoista tuntia!
Raivoissani nostin satulan ja suitset maasta ja lähdin ovet paukkuen sateeseen. Jääköön sinne maneesiin mokoma hevonen vaikka viikoksi, tai karatkoon metsän siimekseen avoimesta ovesta, ei kiinnosta! Vein vain tavarat paikoilleen ja kävelin autolle mennäkseni kotiin.
Siellä Jujukin sitten seisoi, minun Fordini kuskinpuoleisella ovella ja odotti minua. Melkein näin sen hymyilevän huvittuneesti. "No tule sitten ja vähä äkkiä", tokaisin sille vihaisena. Se seurasi minua tyytyväisesti muhisten ja puhisten sateesta kuivaan talliin, vaikka en pitänyt siitä millään kiinni. Kun avasin sen karsinan oven ja osoitin vihaisesti etusormellani sille, että nyt olisi parasta kävellä sisään takka muuten, niin se luikahti saman tien säyseästi paikalleen. Sinne se jäi. Ei huvittanut alkaa harjata sellaista ääliötä.

Toukokuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Juju oli touhukkaalla tuulella tänään, vaikka olikin verrattaen kuuma päivä. Siltä avaavat liikkeet, kuten pohkeenväistö, sujuivat ensialkuun niin vauhdikkaasti, että liikkeiden näyttävyys kärsi. Päätimme siis, että Oresama harjoittelisi ensin sulkevia liikkeitä, jotta ori vähän rauhoittuisi. Ratsun iloisuus ja energisyys näkyi niissäkin liikkeissä, mutta hallitummin, ja alkuvalmennus menikin sulkutaivutusten sun muiden osalta täydellisesti.
Kun Juju oli työtä tehdessään rentoutunut, palattiin lopuksi aikaa siihen, mistä aloitettiinkin: avaavien liikkeiden työstämiseen aloittaen aina pohkeenväistöstä ravissa. Koska Juju ei olisi malttanut mennä nätisti, Oresaman oli ratsastettava sitä erittäin painokkain avuin ja tehtävä runsaasti puolipidätteitä. Näin liikkeet saatiin tehtyä kunnialla, mutta ratsukko kokonaisuutena näytti edelleen rauhattomalta.
Sovimme, että kun seuraavan kauden kisat koittavat, Oresama panostaa lämmittelyyn joka kerta oikein erityisesti. Juju osaa kyllä liikkeet, ja vieläpä niin hyvin, ettei malttaisi tehdä niitä kunnolla. Oresaman tulee myös vaatia orilta asioita painokkaammin, koska ainakin tässä harjoituksissa se koki voivansa juosta Oresaman pohjeapujen ylitse halutessaan.

Huhtikuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Juju osallistui tämän päivän kouluvalmennukseen melko reippaana poikana. Se kulki hyvin ja nosteli jalkojaan reippaasti. Muodossa on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa: nyt Juju puksutti hieman liian pitkänä. Ohjien tiukentaminen ei kuitenkaan liene vastaus tähän ongelmaan, vaan ehkä kannattaisi harjoittaa mielummin Jujun selkälihasten kuntoa. Jujun kaltaista raskaspäistä hevosta ei kukaan pitele, jos sen suun kiskoo tunnottomaksi.
Siirtymiset askellajista toiseen menivät ihan OK, samoin kuin pysähdykset. Ihan tasajaloin Junnu ei aina jäänyt, mutta ainakin se pysähtyi oikealle kohdalle ja lähti liikkeelle täsmällisesti. Siirtymisissä eniten vaikeuksia oli vasemman laukan nostamisessa hyvin ja oikeaan aikaan, mutta itsenäisellä harjoittelulla tämänkin saa paremmaksi.

Maaliskuu 2017 - isä-Joonas kertoo (Oresama)
Olimme tänään höntsäilemässä ratsujen kanssa raviradalla! Minä ajoin Röllillä ja Erkinheimon tallimestari Jujulla, ja ai kuinka meillä oli kivaa! Päästimme menemään pitkin rataa ravissa, ja vaikka Erkinheimon ravihevoset ovat tietenkin nopeampia kuin ratsut, eivät Rölli ja Juju mitään hitaita ollet. Korvat tötteröllä ja innosta pinkeinä ne tikuttivat eteenpäin kuin Singerin ompelukoneet, ja tottelivat hienosti käskyjä. Niiden lihakset pullistelivat, kun ne ottivat mittaa toisistaan, ja niiden ruumiit olivat hiessä. Juju oli aavistuksen nopeampi, mutta Rölli pysyi koko ajan ravissa, vaikka Juju karkasi muutaman kerran laukalle vieressä.
Kun olimme hulluutelleet tarpeeksi, ajelimme hitaassa ravissa metsän poikki kotiin. Röllin kärryillä oli turvallisen tuntuista istua, kun se ravasi Jujun perässä kiltisti. Tallimestari näytti onnelliselta Jujun kyydissä edellämme, ja Jujun korvat lerpattivat hieman väsymyksestä ja rentoutumisesta.
Tallipihassa vaihdoimme hevosia. Minä kuivasin ja harjasin Jujun, joka oli löysä kuin aavistuksen tyhjentynyt ilmapallo. Tallimestari hoiti Rölliä, joka olisi selvästi halunnut juosta vielä. Sovimme, että lähtisimme uudelleen raviradalle vielä kevään aikana, ja veimme hevoset hakaan. Juju pääsi tarhakaverinsa Kaukon luokse, ja Rölli parhaan ystävänsä Tanen vierelle.

Helmikuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tämän päivän valmennuksessa Oresama ja Juju ratsastivat edellisissä kilpailuissa vain kohtalaisesti suorittamansa 100-senttisen radan. Rata oli keskitasoinen, eli aivan varmasti alle Jujun tason. Alussa Juju kaahasi kamalasti, mutta Oresama sai sen hyppysiinsä radan loppupuolella. Lähestymiset tulee ottaa vähän rauhallisemmin ja antaa Junnulle kunnon puolipidäte ennen uutta käskyä. Ponnistuspaikka löytyi melkein joka kerta hyvin. Tiet olivat Jujulle sopivan vaikeita, ja sen mielenkiinto pysyi hyvin yllä. Hevosen ilme hypätessä oli niin iloinen, että tuomarina olisin antanut lisäpisteitä siitä!
Pienen keskustelusession jälkeen ratsukko yritti rataa uudelleen. Pelkät reilut puolipidätteet ja vauhdin laskeminen saivat aikaan sen, että suoritus näytti paljon rennommalta ja hallitummalta. Ohjeistin ratsukon harjoittelemaan lähestymisiä vielä itsenäisesti.

Tammikuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Juju ei ollut tänään mitenkään liian reippaalla tuulella, joten suunnitellut taivutusharjoitukset käynnissä saivat odottaa sen virkistymistä, ja sen sijaan teimmekin alkuvalmennuksesta laukkakahdeksikkoa. Tavoitteena oli saada laukanvaihdot osumaan nätisti kahdeksikon keskelle, ja tämä tuotti aluksi ongelmia. Laukka vaihtui askeleen tai kaksi liian myöhään. Kehotin Oresamaa antamaan reippaammat puolipidätteet ja muutenkin tukemaan Jujua enemmän ohjilla, jottei se pääsisi karkaamaan ikään kuin ratsastajan edelle. Vielä muutama yritys, ja laukanvaihdot alkoivat osua kohdilleen melkein joka kerta.
Laukkaharjoituksen jälkeen Juju oli virkeä ja marssi reippaasti ja ryhdikkäästi käyntityöskentelyssämme. Oresamalla oli jonkin verran vaikeuksia asettaa sitä tarpeeksi sisään, mutta kankeanpuoleisella tuulella tänään ollakseen Juju liikkui ihan hyvin.

Lokakuu 2016 - Juhani-poika kertoo (Oresama)
Varsauutisia Suonenjoelta Hanna ja Kasper Laakson omistamalta suomenhevostilalta! Hieno periyttäjätamma Veijariina on varsonut orivarsan, jonka nimeksi on annettu Jukran Pujut. Koska varsa ei ollut toivotunlainen, eli tamma, sain ostaa sen halvalla heti sen synnyttyä. Tein ostopäätöksen Kajn kanssa kahden, edes varsaa näkemättä, vaikka tiedän, ettei se ole tavallista. Olen vain odottanut niin pitkään tällaisen hevosen syntymää ja mahdollisuutta saada se kotiin.
No millaista hevosta olemme sitten Kajn kanssa odottaneet? No ihan TAVALLISTA. Sellaisia ei virtuaalimaailmassa paljoa ole. On kilparatsua, siitoshevosta ja vaikka mitä, mutta harrasteratsua ei, ja sellaisen lupaavan harrasteratsun poikasen minä nyt ostin ihan omaksi. Koulutan orivarsan Kajn kanssa kahdestaan, vaikka isä on sitä mieltä, ettei meillä ole vielä tarpeeksi kokemusta, ja että olisi parempi ollut, jos olisimme ostaneet vaikka ravihevosen. Isän mielipiteillä ei kuitenkaan ole väliä.
Varsa saa olla rauhassa emänsä kanssa vielä jonkin aikaa, mutta sitten me menemme Kajn kanssa katsomaan omaa hevostamme ensimmäisen kerran.

Jälkikasvu

18.10.2016 o. Erkinheimon Varamies (e: Enkelinsiipi)
22.02.2017 o. Erkinheimon Juukelis Puukelis (e: Skitsahdus)

Fly High RR

Nimi:	Fly High RR VH15-031-0986	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Oresama, Yorca
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	171cm	Koulutustaso:	ko VaA, re 160cm, CIC4
Syntynyt:	05.05.-13 (25v)	Meriitit:	YLA2, ERJ-II, KRJ-I, KERJ-I Silber Prize

Fly High RR menehtyi vanhuuteen 22.4.2019.

 

Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Hannan emän astutusta ajateltaessa mielessä oli tuleva varsa: kenttäori, komeampi kuin emänsä, mutta yhtä taitava. Sellaiselle kenttäorille valittiin isäksi Hannan isä, joka on komea ja kyvykäs. Ultrassa eläinlääkäri vahvisti, että varsa on ori, joten yllätys oli suuri, kun maailmaan syntyikin Hanna; silkkiturpainen tammavarsa, josta kasvoi sisukas ja itsenäinen nainen. Hanna muistuttaa luonteeltaan paljon emäänsä.

Tämä tamma ei ole kuhertelija tai ripsien räpsyttelijä, mutta ei myöskään häirikkö tai ihmissyöjäkään. Se on asiantunteva hevonen, joka turhautuu lässyttävän hoitajan kanssa ja ryhtyy polkemaan jalkaa ja vispaamaan häntäänsä. Reipasotteista hoitajaa, jonka otteissa kokemus näkyy ja tuntuu, osaa Hanna arvostaa. Sellaisen hoitajan ripeässä ja voimakkaassa harjauksessa jaksaa tamma seistä. Se antaa myös satuloida itsensä, jos hoitaja satuloi, eikä meinaa. Epävarmat hiirihoitajansa Hanna säikyttelee pois kuopimalla lattiaa ja näyttämällä hampaitaan kuin mikäkin susi.

Hannan suu ei ole terästä, joten sen ei myöskään tarvitse kestää teräskouria. Moni ymmärtää, että Hannan kanssa tulee ratsastaa ronskisti, kun Yorcan väki ohjeistaa, että napakasti, mutta se on eri asia. Ei Hannaakaan saa repiä suusta, silloin se pukittelee ja riehuu, eikä varmasti mene kunnolla. Hyvä ratsastaja osaa olla ryhdikäs, hillitty ja reipasotteinen olematta väkivaltainen tai jäykkä, ja hyville ratsastajille Hanna on hyvä ratsu. Se menee koulua nätisti ja sillä on kivat liikkeet, mutta ei se ratsastamatta liiku!
Hanna myös hyppää. Se ei ole niitä itsestään liikkuvia, huonosti koulutettuja unelmahevosia, joiden satulassa voi vain lepäillä. Ratsastusta tamma vaatii, mutta kun kuski ottaa asiakseen ohjata oikein, ei Hanna laiskottele eikä tee virheitä. Se on kuuliainen, ryhdikäs ja reipas hyppääjä.
Kisoissa Hanna on kuin kotonaan, mikä ei ole ihme. Onhan se nuoresta asti nähnyt kisapaikkoja monen eri ratsastajan kanssa. Ei se jännitä sen kummemmin vierasta este- kuin koulurataakaan, ja kenttäkisojen maastokokeiden vieraat maastoreitit ovat Hannan mielestä tosi mielenkiintoisia pelottavan sijaan.

Red Alert fwb, 171cm YLA2, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-III	Sneaky Storm fwb, 166cm, evm	Stormy Sniper fwb, 168cm, evm
		Freedom fwb, 164cm, evm
	Arctic Angel fwb, 173cm, evm	Hollywood Howler fwb, 175cm evm
		Crazy Shark Lady fwb, 172cm, evm
Sleep Deep G dwb, 171cm YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II	Sleepy dwb, 169cm, evm	Ruleless Ruler dwb, 168cm, evm
		Can't Sleep dwb, 168cm, evm
	Shocking Deep Eyes dwb, 170cm, evm	Deep Breath dwb, 171cm, evm
		Chocolat Eyes dwb, 167cm, evm

Red Alert on Leevi Koskiniemen kasvattama ori, joka pelastettiin huonoista oloista Yorcaan vuonna 2010. Sen kuntoutuksessa meni kauan, mutta vuonna 2012 ori aloitti kilpailemisen esteratsastuskisoissa. Sen ei annettu hypätä koko urallaan yli 120-senttisiä esteitä ratana, vaikka sillä olisi ollut kykyjä suuremmillekin radoille. Pienet esteet olivat varotoimi: Red Alert sai huonoissa oloissa pysyvän selkävamman, jota varottiin, ettei se päättäisi orin elämää. Hyvärakenteisena ja selkeästi ammattihyppääjänä Allusta tuli Yorcan siitosori vuonna 2015 kun se lopetti kilpailemisen esteratsastuskisoissa. Allu on 171cm korkea kiltti ruunikko.

Sneaky Storm oli uljaan näköinen 166cm korkea punarautias suomenpuoliveriori. Sen kasvattaja suunnitteli jättävänsä Stormin kotiin siitosoriksi, ja ehti astuttaakin sillä jo monia tammoja sen ollessa vasta nuori hevonen. Varsoista tuli punertavia niin kuin isästään, mutta suurin osa oli luonteeltaankin haastavia tapauksia, niin kuin isänsä. Storm ei siis ollut paras mahdollinen periyttäjä, joten kasvattaja ruunasi ja möi hevosen. Ruunana Storm löysi rakastavan kodin, jossa se koulutettiin kunnolla ratsuksi. Se oli vieläkin hyvin nuori, vasta kuusivuotias. Ori oli kahdeksan, kun sen esteratsun taipumukset huomattiin ja se alkoi kilpailla 150-senttisillä rataesteillä menestyen hienosti. Silloin tällöin Storm kilpaili myös kenttäratsastuksessa.
168cm korkea Stormy Sniper oli kaunis ori, joka periytti kymmenelle varsalleenkin hyvän rakenteensa ja punaruunikon värinsä. Isänsä komeaa läsiä ja pitkiä sukkia ei yksikään varsa saanut. Sniper toimi lähinnä siitosorina hyvän sukunsa ja näyttelymenestyksen turvin. Vaikka se ei kilpaillut, sen ympärillä huhuiltiin, että sillä olisi esteratsun kykyjä. Juoru saattoi olla tosi, koska kaikki Sniperin varsat kasvoivat lopulta kilparatsuiksi.
Freedom jäi varsana orvoksi ja pitikin omistajaansa Katariina Puhakkaa emänään. Varsana se kärsi jonkinlaisesta eroahdistuksesta, mutta kasvoikin onneksi terveeksi aikuiseksi. Tammasta tuli 164cm korkea aavistuksen hontelo rautias harrasteratsu. Puhakka piti hevosensa itsellään koko sen elämän ajan ja kilpaili sillä 120-senttisiä rataesteitä ja vaB-tasoisia koululuokkia harvakseltaan. Tamma menestyi kohtalaisesti. Ilmeisesti Puhakan henkilökohtaisen kiinnostuksen takia Freedom päätettiin astuttaa kerran mahdollisimman hyvällä ja hienorakenteisella orilla, ja se saikin terveen orivarsan, Sneaky Stormin.

Sneaky Stormin tammoiksi valittiin mahdollisimman kilttejä otuksia, ja yksi morsiamista oli Arctic Angel, 173-senttinen vaalea ruunikko yleisratsu. Se kilpaili nuorena kenttää, esteitä ja koulua aktiivisesti, ja menestyikin melko hyvin. Luonteeltaan tamma oli upea, mutta rakenteessa oli pieniä puutteita. Kyvykästä kilttiä tammaa kuitenkin kannatti käyttää jalostukseen: kaikilla sen kuudella varsalla oli isiensä rakenne ja emänsä kapasiteetti.
Hollywood Howler oli 173cm korkea ruunikko ori. Siitä ei ole säästynyt juurikaan muita tietoja. Jäljellä olevien kilpailukalenterien pätkien perusteella voidaan arvata, että Howler oli hyvä kilparatsu kenttäratsastuksessa ja kilpailikin melko aktiivisesti ainakin kaksi kautta. Howlerilla on tiettävästi ainakin kaksi varsaa.
Crazy Shark Lady on syy, miksi Red Alert haluttiin välttämättä Yorcaan. Se on emännän hevosidoli: 172cm korkea hopeanmusta tamma, joka vain on niin uskomattoman kaunis, ettei sen odottaisi olevan vielä taitavakin. Vaan Ladypä on taitava. Se taitaa koulukiemurat GP-tasolle asti ja hyppääkin 140cm, vaikka ei paljoa esteillä ole kilpaillutkaan. Lady on myös poseerannut monien hevoslehtien, rehupurkkien ja rasvapurnukoiden kylkeen liimatuissa kuvissakin, se kun vain on niin upean näköinen eläin!

Sleep Deep G on Timo Hollolan vuonna 2009 kasvattama kovan tason kilpatamma. Se taipuu mainiosti niin kouluun kuin esteradoillekin, vaikka onkin luonteeltaan melkoinen epeli. Kilpailuissa tamma on menestynyt upeasti aina pikkukisoista suurempiin tapahtumiin. Sen mahtavin yksittäinen kisasaavutus on kakkossija Moscow Sim-Star Cupissa. Denkasta tuli siitostamma, kun se lopetti kilpailunsa. Tämä 171cm korkea tumma tanskanpuoliverinen on mahtava lisä minkä tahansa puoliverisen sukutaulussa!

Sleepy kovin erottumaton kilpahevosten massasta. Ori on melko kaunis ruunikko 169cm korkea ja loistava hyppääjä. Se ylittää vaivatta 120cm korkeita esteratoja, mutta ei ole yliluonnollisen hyvä tai kilpahevosista parhain. Se menestyy Tanskassa mainiosti ja onkin kuuluisa lähellä kotitalliaan, mutta siihen se sitten jääkin. Luonteellaan tämä herrasmies vasta hurmaakin, on nimittäin niin kiltti ettei oriksi uskoisi millään. Sleepy jatkaa uraansa Tanskassa vielä toistaiseksi.
Sleepyn isäori, Ruleless Ruder oli samanlainen keskitason kilpailija kuin Sleepy, yksi orin kolmesta varsasta. Huipputulosten sijaan Ruder saavutti mainetta ja kunniaa toista kautta; näyttelyissä. Moninkertaisesti palkittu 168cm korkea mustanruunikko Ruder viettää eläkepäiviään Tanskan maaseudulla.
Can't Sleep eli elämänsä kaupungin kupeessa, nähden vain yhdeksät estekilpailut tasolla 140cm. Tamma voitti niistä seitsemät ja oli kolmas kaksissa. Kilpaura jäi lyhyeksi, koska Sleep astutettiin pian menestyksen vuoksi. Myöhemmistäkin varsoista jokainen osasi hypätä, kukin eritasoisesti, mutta kaikki samalla erikoisella tyylillään kuin emänsä. Sleep ei enää koskaan palannut kilpailemaan. Tamma oli 168cm korkea punarautias.

Sleep Deep G:n emä, Shocking Deep Eyes on yleispainotteinen 171cm korkea vaalea rautias tanskalaiskaunotar. Se on voimakas ja sisukas ratsu, mutta niin tasainen luonteeltaan että kukaan ei voi vastustaa sitä. Tamman omistaja on vasta seitsemäntoistavuotias poika, joka kilpailee ratsullaan satunnaisesti. Kilpailukalenterissa ei näy yksiäkään kovin isoja kisoja, mutta pikkukisoissa menestys on sitäkin huimempaa.
Deep Breath, eli kotoisasti vain Dean, on median suosikkihevonen. Ori saa oman otsikkonsa valtakunnallisista sanomalehdistä kuukausittain, paikallisista ainakin viikoittain. Syynä on Deanin hämmästyttävän hyvä kisamenestys. Ori kulkee välillä voittaen, välillä häviten, mutta yleisesti katsoen kisakalenterissa on enemmän sijoituksia kuin mitään muita sioja. Tämä taitava ratsu on 171cm korkea raudikko.
Chocolate Eyesilla tosiaan oli tavattoman isot ja pehmeäkatseiset silmät, joilla se hurmasi itselleen orit ja ihmiset. Tammalla kilpailtiin säästeliäästi estekisoissa. Se menestyi hienosti ja vanhempana sai neljä varsaa. Rauhallisen kilpailemisen ansiosta tämä 167cm korkea ruunikko tamma pysyi terveenä ja kuoli vanhuuteen rauhallisesti vasta 32-vuotiaana.

Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
20.05.-13	Zurück	ERJ/160cm	3/38
22.05.-13	Zurück	ERJ/160cm	3/38
23.05.-13	Zurück	ERJ/160cm	4/38
26.06.-13	Zurück	ERJ/160cm	3/47
27.06.-13	Zurück	ERJ/160cm	1/47
28.06.-13	Zurück	ERJ/160cm	3/47
26.11.-13	Zurück	ERJ/160cm	5/50
27.11.-13	Jadessa WBs	ERJ/160cm	4/32
30.11.-13	Zurück	ERJ/160cm	7/50
04.12.-13	Zurück	ERJ/160cm	1/5
07.12.-13	Zurück	ERJ/160cm	2/5
07.12.-13	Zurück	ERJ/160cm	1/5
19.12.-13	Zurück	ERJ/160cm	3/33
26.12.-13	Sonic WBs	ERJ/150cm	6/100
29.12.-13	Sonic WBs	ERJ/150cm	9/100
07.01.-14	Sonic WBs	ERJ/160cm	1/100
05.01.-14	Reve de Haussea	ERJ/160cm	6/50
28.02.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/5
21.03.-14	Reve de Haussea	ERJ/160cm	4/30
22.03.-14	Reve de Haussea	ERJ/160cm	4/30
25.03.-14	Reve de Haussea	ERJ/160cm	5/30
01.10.-14	Erkinheimot	ERJ/160cm	6/50
05.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	5/30
06.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	4/30
09.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/5
10.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/5
11.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/5
08.11.-14	Erkinheimot	ERJ/160cm	5/30
09.11.-14	Erkinheimot	ERJ/160cm	2/30
10.11.-14	Erkinheimot	ERJ/160cm	1/30
11.11.-14	Erkinheimot	ERJ/160cm	5/30
16.02.-15	Zurück	ERJ/160cm	1/8
17.02.-15	Piikuja	ERJ/160cm	1/30
17.02.-15	Brentwood WBs	ERJ/160cm	6/40
18.02.-15	Zurück	ERJ/160cm	2/8
20.02.-15	Zurück	ERJ/160cm	1/8
20.02.-15	Brentwood WBs	ERJ/160cm	1/40
20.02.-15	Brentwood WBs	ERJ/160cm	3/40
01.03.-15	Blue Finlanders	ERJ/160cm	4/30
02.03.-15	Halo	ERJ/160cm	1/30
03.03.-15	Blue Finlanders	ERJ/160cm	4/30
05.03.-15	Shadow	ERJ/160cm	2/40
06.03.-15	Shadow	ERJ/160cm	3/40
06.03.-15	Halo	ERJ/160cm	5/30
07.03.-15	Halo	ERJ/160cm	4/30
30.03.-15	Barricade WBs	ERJ/150cm	5/40
01.04.-15	Barricade WBs	ERJ/150cm	1/40
29.04.-15	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/25
30.04.-15	Fiktio	KRJ/VaA, KRJ-Cup	13/136
21.06.-16	Zurück	KRJ/VaA	3/20
22.06.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/20
22.06.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/20
23.06.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/20
24.06.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/20
26.06.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/20
26.06.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	3/20
26.06.-16	Zurück	KRJ/VaA	1/20
27.06.-16	Zurück	KRJ/VaA	1/20
29.06.-16	Zurück	KRJ/VaA	3/20
29.06.-16	Zurück	KRJ/VaA	1/20
21.07.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/23
23.07.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	1/23
24.07.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/23
25.07.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/23
26.07.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/23
26.07.-16	Zurück	KRJ/VaA	1/23
28.07.-16	Zurück	KRJ/VaA	1/23
28.07.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/23
30.07.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	3/23
30.07.-16	Zurück	KRJ/VaA	3/23
03.08.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	2/20
04.08.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	3/20
07.08.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	3/20
13.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/22
15.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/22
15.08.-16	Erkinheimot	KRJ/VaA	2/20
16.08.-16	Huvitutti	KRJ/VaB	2/50
18.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/22
20.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/22
21.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/22
22.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/22
22.08.-16	Huvitutti	KRJ/VaB	1/50
25.08.-16	Hortensia	4KRJ/VaA	1/30
26.08.-16	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/22
27.08.-16	Huvitutti	KRJ/VaB	5/50
30.08.-16	Hortensia	KRJ/VaA	2/30
11.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
13.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
14.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
16.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
21.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/11
23.11.-16	Zurück	KERJ/CIC4	2/21
28.11.-16	Zurück	KERJ/CIC4	4/21
28.11.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/11
01.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/14
06.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/14
08.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/14
09.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/14
10.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/14
16.12.-16	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/14
05.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/8
08.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/22
08.03.-17	Priton	KERJ/CIC4	5/34
10.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/8
18.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	4/22
20.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/22
26.03.-17	Brotherhood	KERJ/CIC4	4/32
26.03.-17	Esquire	KERJ/CIC4	3/31
27.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/22
28.03.-17	Brotherhood	KERJ/CIC4	2/32
17.04.-17	Stratocaster	KERJ/CIC4	1/14
01.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/17
04.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/17
09.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/17
11.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/17
14.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	4/17
15.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	4/17
15.05.-17	Kettula	KERJ/CIC4	1/30
17.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/17
18.05.-17	Vinkavuo	KERJ/CIC4	2/30
19.05.-17	Vinkavuo	KERJ/CIC4	1/30
20.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	1/26
22.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	1/26
22.05.-17	Kettula	KERJ/CIC4	3/30
25.05.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/17
29.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	4/26
02.06.-17	KK Chermia	KERJ/CIC4	2/8
04.06.-17	KK Chermia	KERJ/CIC4	1/10

Joulukuu 2017
Aika rientää. Taas sen huomasin, kun kävelytin Hannan aamulla hakaan. Sillä on ilmeisesti reumaa tai muuta niveloiretta, koska lämpötilanvaihtelut saavat sen tosi kankeaksi. Nytkin, kun sää on muuttunut pikkupakkasesta nollakeliin yön aikana, oli Hanna tosi kankea, ja olin hirveän huolissani. Olin jo kutsumaisillani eläinlääkärin, vaikka onkin sunnuntaipäivä, jotta hän piikittäisi kortisonia ainakin Hannan polviin, ja ehkä muuallekin. Maltoin kuitenkin mieleni, kun havahduin ajan kuluun.
Hanna on 24-vuotias. Sen niveloireet alkoivat sen ollessa kuudentoista, eli tätä menoa on jatkunut jo kahdeksan vuotta. 24-vuotiaalla hevosella saa jo ollakin vähän kremppaa. Jos Hanna olisi kivuissaan, kutsuisin toki eläinlääkärin, mutta tänään, kun se on vain kankea, en kutsukaan. Vein tammani siis vain tarhaan ja menin itse takaisin sisään juomaan kahvia ja lueskelemaan aikani kuluksi vähän Yorcan tallipäiväkirjaa.
Kirjoittelin Hannasta viimeksi kauan sitten, sen ollessa 15 (helmikuussa 2017). Se oli jo silloin eläkkeellä kisoista, ja kun se ei enää eläkkeellä saavuta mitään meriittejä, ei sitä tule mainittua Yorcan päiväkirjassa niin usein enää. Voisinhan minä Hannastakin kirjoittaa, jos olisi loputtomasti aikaa, sillä ei Hanna mikään kuollut ole! Silloin kun sillä on hyviä päiviä, teemme vielä vaikka mitä. Esimerkiksi kaksi viikkoa sitten, kun nollakeli jatkui neljä päivää putkeen, Hanna oli vetreä kuin varsa. Silloin kävimme hyppäämässä pari matalaa estettäkin maneesissa, ja tamma oli revetä riemusta. Siitä olisi saanut vauhdikkaan päiväkirjamerkinnän, jos olisi ollut aikaa.

Lokakuu 2017
Hannan varsa on vieroitettu. Ai mikä varsa, te mietitte, ja selaatte huolestuneena sen tietoja, vai mitä? Onko jokin mennyt ohitse? Ei hätää, ei ole! Puhun Carmenista, Hannan aikuisesta tyttärestä, jota ei varsinaisesti olla koskaan pidetty Hannasta erillään. Carmen ja Hanna ovat tarhailleet yhdessä varsan syntymästä saakka. Välillä on jompi kumpi lähtenyt sellaiselle kisareissulle, minne toinen ei ole tullut, mutta muut ajat ne ovat olleet samassa paikassa päivin ja öin. Tottakai Hanna on itse vierottanut varsansa nisästä ihan ajallaan, noin sata vuotta sitten. Ei melkein viisivuotias Carmen ole enää maitoa juova kummajainen.
Vieroitus, tai siis erilleen muuttaminen tapahtui juuri nyt, koska sain Carmenin myytyä. Se pääsi Valeraan asumaan. Hanna ei ole varsaansa sen kummemmin kaivannut, koska onhan sillä edelleen muut talli- ja tarhakaverinsa, joiden kanssa se ja Carmen ovat aina olleet. Carmeninkin kuulumisia on tullut, ja tamma on kuulemma ottanut muuton ihan rennosti.

Helmikuu 2017
Nyt kun Hanna ei kilpaile enää, alkaa kärsivällisyyteni olemaan loppu sen kanssa. Minun ei tule enää ratsastettua sitä kunnolla. Yleensä menemme maastoon, enkä ilmeisesti vaadi siltä liikaa. Sille jää liikaa aikaa ja aivokapasiteettia keksiä metkuja. Tässä kuussa se on esimerkiksi tullut kahdesti aitojen läpi, räplännyt karsinansa lukituksen täysin rikki, hajottanut kolme vesiastiaa ja uhitellut minulle useammin kuin kerran viikossa. Jos hevoseni olisi ori, ruunaisin sen ja lähettäisin muihin hommiin. Se on kuitenkin tamma, joten sitä ei voi leikata, ja vieläpä jalostuksessa sen verran arvokas, etten viitsi sitä muuallekaan antaa. Alan kuitenkin olla niin lopussa, että Hannan taival Yorcassa saattaa päättyä vuoden sisällä. Ajattelin astuttaa sen vielä kerran, niin että Carmencitalle saadaan sisko tai veli kasvamaan Yorcaan, ja varsomisen jälkeen Hanna voisi lähteä pois. Etsisin sille osaavan omistajan, jolla olisi aikaa keksiä sille tekemistä ja vaatia siltä paljon ratsastuksessa.

Syyskuu 2016
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään harjoiteltiin simppeleitä asioita Oresaman ja Hannan kanssa. Lämmittelyn jälkeen pyysin Oresamaa ratsastamaan pääty-ympyrää harjoitusravissa ensin toiseen ja sitten toiseen suuntaan. Hioimme samalla kertaa sekä ratsastajan istuntaa että hevosen taipumista. Molemmat olivat valmiiksi jo hyviä, mutta mielestäni on aina varaa parantaa! Hannan taivuttamisessa oikeaa puolta pitäisi vähän jumpata, jotta tamma taipuisi vasemmallekin yhtä hyvin kuin oikealle. Jos venyttely ja liikunta ei auta, kannattaa harkita hevoshierojan tilaamista.
Pääty-ympyrän ja taivutusten jälkeen laitoin ratsukon harjoittelemaan asettamista molempiin suuntiin. Taas oikeallepäin kääntyminen sujui Hannalta paremmin kuin vasemmalle asettuminen sekä käynnissä että ravissa.
Kehuja voisin antaa Oresaman kevyestä ohjasotteesta ja Hannan kauniista ja vaivattoman näköisestä liikkumisesta.

Syyskuu 2015
Hannalle syntyi varsa, ja pienokaiselle annettiin heti nimeksi Carmencita, eli Carmen. Vaikka meidän Hanna osaa olla varsinainen sisupussi välillä, on se yllätyksekseni osoittautunut melko äidilliseksi tapaukseksi. Se suojelee ja hoitaa Carmenia hellästi, mutta ei kuitenkaan estä ihmisten pääsyä varsaansa katsomaan. Carmenista tuntuu kasvavan Hannan hoidossa tervepäinen ja fiksu tamma, vaikka Hanna onkin välillä varsinainen kakkapylly. Eipä ole vauva emänsä luonnetta perinyt, tai ainakaan käytöstapoja!
En vielä osaa sanoa Hannan suunnitelmista varsan vieroituksen jälkeen. Tällä hetkellä kaikki tamman aika kuluu vauvanhoidossa, mutta pienen lähdettyä Hannalle pitäisi taas keksiä uutta tekemistä. Ehkä sen kanssa pitää alata kisaamaan koulua ja esteitä ihan oikeissa, suurissa kisoissa...

Toukokuu 2015
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Hanna oli kovasti innoissaan valmennuksessa, eikä olisi malttanut oikein keskittyä. Oresama joutui tekemään sen kanssa paljon pelkkiä pysäytysharjoituksia, jotta se alkoi pikkuhiljaa asettua ja hakeutua peräänantoon. Kun hevonen ravasi kauniisti muodossa, ryhdyttiin taivutusharjoituksiin.
Avotaivutuksissa Hanna meni alusta asti nätisti ja kiertyi ratsastajan pohkeen ympärille notkeasti kuin serpentiini. Sulkutaivutuksissa oli enemmän hommaa, ja Oresama joutuikin tekemään kunnolla töitä jotta pohjeavut menivät täydellisesti läpi. Hetken tahtojen taistoa kesti, mutta sitten Hanna suostui töihin.
Lopuksi tehtiin vielä laukkaympyröitä. Niiden kanssa minulla oli aluksi sanomista siitä, miten Oresama asetti Hannaa. Muutamien yritysten jälkeen laukkaympyrät olivat täydellisiä molempiin suuntiin.

Huhtikuu 2015
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tässä valmennuksessa Oresaman tuli ratsastaa Hannalla käynnissä kaviouraa ja tehdä jokaisen sivun keskelle täydellinen voltti. Voltilla ratsastajan tuli asettaa ratsu kauniisti. Harjoitus sujui muuten hyvin, mutta pikkuhiljaa Hanna alkoi tylsistymään ja hidastelemaan. Kun vaihdoimme pitkien sivujen voltit ravisiirtymiksi, hevonen piristyi saman tien ja kunnollinen työskentely pääsi jatkumaan.
Loppuvalmennuksesta Oresaman piti ratsastaa sama rata Hannalla kauniissa laukassa. Hannahan ei olisi tästä välittänyt, vaan yritti vain kaahata. Lopulta se kuitenkin suostui tekemään oikeita töitä. Volttien pyöreydessä oli hieman sanomista aluksi, mutta kun Hannan vauhti saatiin maltillisemmaksi, voltitkin pyöristyivät kuin itsestään.

Maaliskuu 2015
Hanna oli yötä ulkona, kun se pentele ei antanut illalla millään kiinni. Ajattelin, että olkoot siellä yhden yön kylmässä pelkillä heinillä, niin eiköhän se aamulla tule nöyrästi sisälle. Niin tulikin. Kun hain sitä, se odotteli surkeana portilla. Kehuin sitä mennessäni, ja kun rapsutin sen otsaa, huomasin...
...letin? Palmikon! Maassa oli hieman illalla satanutta lunta, ja Hannalla maastoon lähtiessäni löysin lumesta etsimäni jäljet: pienet kengänpohjan kuviot, jotka johtivat naapuritalosta Hannan haan ääreen, pyörivät hetken aidan sivustalla ja palaavat kotiin. Ei hyvä. Hanna ei ole letitettävä poni. Se olisi voinut vaikka purra.
Ratsastin Hannan kera naapuriin ja soitin ovikelloa. Pitelin hevosta löysästi suitsista portailta. Naapurin rouva avasi oven. Sanoin olevani naapurista ja kysyin, voisinkohan puhua rouvan ja hänen tyttärensä Millan kanssa, ja rouva huusi tyttärensä ovelle.
Esittelin Hannan, joka oikein näytti surkeimmat piirteensä luimistelemalla rumasti. Kun tyttö olisi halunnut silittää Hannaa, pääsin asiaan: Hannaa ei saa silittää. Sanoin, että tiedän, että Milla on käynyt Hannan haassa, ja se olisi voinut päättyä huonosti. Yritin olla ystävällinen ja sanoin, että jos Milla haluaisi taputella heppoja, hän voisi tulla juttelemaan minulle, niin hän voisi vaikka halutessaan harjailla jotain kiltimpää heppaa. Milla ei tuntunut pahastuvan, kun sanoin, että oli väärin mennä Hannan hakaan.
Kun tein lähtöä, naapurin rouva kysyi, opettaisinko hänen Millansa ratsastamaan. Hannan pukitettua komeasti sanoin nauraen, että valitettavasti minulla ei ole ratsastuskoulua eikä ratsastuskoulun poneja. Milla voisi tulla joskus äitinsä kanssa käymään, mutta en ole opettaja, eikä Hanna kiltti poni, niin kuin rouva varmasti näki.
Jatkoimme Hannan kanssa suunnittelemallemme maastolenkille, mutta menimme eri reittiä kuin tavallisesti: tavanomaisella reitillämme näytti olevan kaksi polkupyörää nojaamassa toisiaan ja yleensä kovin rohkea Hanna päätti juuri tänään pelätä niitä.

Toukokuu 2013
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennan usein Yorcan tuttuja hevosia, mutta tänään oli työkeikalla minua vastassa ihan uusi hevostuttavuus, vasta Yorcaan ostettu puoliveritamma Hanna, ikää neljä vuotta. Tamman kanssa olisi tarkoitus kuulemma joskus kilpailla ihan isoja esteitä, mutta näin vauvana se vasta opetteli ratsuntyön alkeita. Sitä ei siis patisteltu saman tien 160-senttisten esteitten yli, vaan rakensin ihan pieniä, melkein maahan haudattuja ristikoita sille ja Oresamalle.
Hannan hyppytyylissä on potentiaalia, mutta tamma on vielä ihan raaka. Tulevaisuudessa Oresaman kannattaa ratsastaa sitä paljon napakammin ja ryhdikkäämmin. Vielä ei kuitenkaan ollut sellaisen aika tässä valmennuksessa, eikä varmaan vielä seuraavassakaan. Nyt on tärkeintä saada nuoren tamman päähän rakennettua varma käsitys siitä, että esteiden hyppääminen on sen mielestä maailman parasta puuha! Ainakin tässä valmennuksessa tähän tavoitteeseen päästiin, ja tamma hyppäsi omalla kehittymättömällä tyylillään riemuissaan.

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Isä	Omistaja
01.09.-15	Tamma	Carmencita RR	Hey-Ho Jack RR	Oresama/Yorca
06.04.-17	Tamma	Geisha Gaze RR	Super Sumo Slap RR	Oresama/Yorca