keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mörkövaaran Partajehu

Mörkövaaran Partajehu
  Nimi   Mörkövaaran Partajehu aka Pave
  Rotu  Suomenhevonen
  Sukupuoli  Ori
  Säkäkorkeus  152cm
  Syntynyt, ikä  20.09.-08 (33v)
  Rekisterinumero  VH05-018-4447
  Kasvattaja  Hawering, Mörkövaara
  Omistaja  Oresama VRL-02753, Erkinheimot
  Painotuslaji  Yleispainotus
  Koulutustaso  HeA, 100cm
  Meriitit  YLA3, SLA-I, KRJ-II, ERJ-III,
  enn. 1.20,0aly,
  vs (ravit+työ) 65 560ve + 700ve;
  irtoSERT, JS


33-vuotias Pave oli haettiin hevosten taivaaseen aamuyöstä 22.2.2017. Pave nukahti ikiuneen rauhallisesti omassa karsinassaan. Orin kuolinsyy on vanhuus.





© Eerika K.

Luonne

Juttu nyt vain on niin, että Pavesta ei voi olla pitämättä. Vaikka siitä on jo tullut iso poju, on se edelleen mamin kultsi ja lemmikki. Välillä myös mamin kultsit kiukuttelevat tottakai, mutta tallin omistaja väittää vakaasti simppailijan olevan Paven kadonnut kaksoisveli tai jotain, mitä kummallisemmat selitykset keksitään jotta tämä ori olisi aina hyväkäytöksinen ja viaton. Mikä kaaos ikinä järisyttääkin tallilla, voit olla varma, että mamin Pave ei liity siihen mitenkään. Jos näit, että se oli tämä poika, kannattaa kaikkien henkisen ja fyysisen terveyden takia olla vain ihan hiljaa jutusta.Hoidettaessa ori on vähän levoton. Se ei oikein perustaisi paikallaan seisoskelemisesta kovin pitkiä ajanjaksoja yhteen menoon. Jos harjaa ulkona harjauspuomilla, enimmät perhosmetsästykset ja muka-säikkymiset ehkäisee helposti, sen kuin pudottaa orin eteen kasan kuivaa heinää. Syöminen harjauksen aikana ei todellakaan haittaa poikaa tai hoitajaa, ori kun ei edes puolusta heiniään vihaisesti jos sen pään nykäisee ylös harjattavaksi.
Muiden suomenhevosten tapaan myös Jeppe nauttii paljon siitä, kun sitä hierotaan kumisualla. Se hipsuttaa ylähuulellaan vaikka ilmaa tai vastapäistä seinää, ellei yletä hoitajaan, kun oikeista kohdista harjaa. Toinen Paven lempiasioista on harjan kampaaminen. Tuntuu kuin poika muuttuisi keitetyksi makaroniksi kesken kaiken, se näyttää juuri siltä että sen jalat pettävät kohta.
Kavioiden siivouksessa kimo yrittää vähän pikkuhiljaa hivuttautua nojaamaan hoitajaa. Jos ei reilu tönäys auta yhtään asiaa, on sallittua ihan läppäistäkin oria. Kannattaa pitää huoli, ettei omistaja näe tätä, koska hänestä tulee takuuvarmasti sata kertaa vihaisempi kuin läpsäistystä orista. Kun hevonen muistaa ihmisen vierellään olevan hoitaja eikä suinkaan kävelykeppi, yhteisymmärryksen taso nousee selvästi myös kavionpuhdistuksen suhteen. Koskaan ei muuten tarvitse varoa että poika potkaisisi, se on niin vankka ja painava ettei se varmaan edes osaisi.
On upeaa, kun tallista löytyy edes yksi hevonen, jonka voi noin vain yksinkertaisesti satuloida. Ei tarvitse kuin nostaa satula selkään, liu'uttaa se paikalleen ja kiristää satulavyö. Ei tappelua, ei äkäisiä huudahduksia tai ivallisia hirnahduksia. Näin pieni asia voi olla joinain päivinä erittäin piristävää. Samoin kuolaimella saa vain hieraista pojun ylähuulta niin tämä jo on avaamassa suutaan valmiiksi. Päänsä se pitää erittäin nöyrästi ja ruunamaisesti alhaalla kun suitsien remmejä kiinnitetään. Ethän käytä pojalla turparemmiä suitsissa, kun hyppäät esteitä sen kanssa.
Isänsä tapaan Pave on monitaituri ratsupuolella, mutta erottuakseen perheestään se on kokeillut myös ajohommia - ihan raveissa asti. Ori on kuitenkin ratsupainotteinen ja taitaa hyvin niin koulu- kuin estepuolen. Maastoon se saattaa välillä olla vähän liiankin innokas menemään, mutta hyvä ratsastaja saa pojun toimimaan sielläkin.
Koulupuolella pitää Pave saada ensin innostumaan asiasta. Se takuuvarmasti laiskottelee jos se saa siihen tilaisuuden, se on sentään kuitenkin vain tavallinen ratsu. Aktiivinen ratsastaminen pohje- ja painoavuilla käynnistää hiljalleen pojan moottorin. Ratsu on sen verran herkkä suustaan, että sitä ei ole todellakaan hyvä jäädä kiskomaan suusta. Vaikka mies on rauhallinen, varma-askelinen ja kulkee yleensä niin pehmeästi, se takuuvarmasti lähtee kiitämään pukkilaukkaa jos joku ratsastaa sillä liian kovakouraisesti. Askel äijällä on tasaisen pehmeää, myös ravissa, ja laukka pyörivää kuin keinuhevosella menisi.
Estepuolella pärjääminen vaatii huolellista ratsastusta. Pavella on pehmeä hyppy ja sen saa kyllä ylittämään esteet varman oloisesti, mutta työtä se vaatii. Jos ori huomaa, että ratsastajan keskittyminen herpaantuu, se pysähtyy kokonaan ennen estettä tai tekee äkkikäännöksen ja kiertää koko hökötyksen. Myös ratsastajan huono tasapaino häiritsee oria. Se pystyy kyllä hyppäämään matalampia esteitä vaikka ratsastaja tukeutuisi siihen, mutta varoo niin kovasti ihmisen putoamista, ettei kykenekään enää keskittymään metrin esteillä.
Maastossa Pavella on varmat askeleet. Silti sen vauhti tuntuu välillä itsestään kiihtyvän aivan liian huimaksi. Kotiinpäin poika ei puolla, mikä tahansa suunta käy. Se tykkää kovasti maastoilla, mutta pääsee sinne niin harvoin ikuisen kiirehtimisensä takia. Jos jollakin on taitoa tarpeeksi, Pave on ehkäpä tallin paras maastoiluhevonen.
Voi sanoa että kärryillä ajeltaessa Pave pitää huolen, ettei kenellekään tule tylsää. Ori ei nimittäin ollenkaan tajua käännöksien suhteen ollenkaan sitä ratsukon ja valjakon eroa, että valjakko nyt vain sattuu olemaan pidempi. Ohjastajan pitää kertoa orille tarkkaan, mikä on reitti, niin sittenhän alkaa luonnistua. Kotopuolessa pojulla harjoitellaan kärryillä usein vain hiittejä ja treenejä raveja varten, tuo valjakkopuolen pienimuotoinen valmentautuminen kun hoidetaan muualla omistajan ja muun tallinväen puutteellisten tietojen ja taitojen takia.
Kilpailuissa on kaikissa hieman erilainen tunnelma. Koulupuolella tuntuu olevan kaikista rauhallisinta aina. Omistajat puunaavat ja kiillottavat omia konejaan eivätkä niin keskity leuhkimiseen ja kiljumiseen. Estepuolella jännittyneitä keskusteluja käydään useammin ja kovempaan ääneen, kun taas raveissa melutaso on mahtava. On huudettava ja toitotettava hevosensa huippuaikaa, on vertailtava voittosummia ja veikattava hyvien valjakoiden puolesta.
Olivat kilpailut sitten mitkä tahansa, meidän Pave on rauhallinen ja tasainen. Se pysyttelee sivussa, näkymättömissä aina omaan vuoroonsa asti. Sitten kun on sen vuoro loistaa, se käyttäytyy rauhallisesti, arvokkaasti ja korostetun kiltisti. Joka kerta kun näyttäydymme ulkomaailmassa, ostotarjoukset orista sen kuin vain kasvavat. Pave näyttää iloiselta ja tuntuu tajuavan, ettei mami koskaan möisi kultsiaan kenellekään.

Suku

Vir MVA Ch Lakean Emanuel
sh, 144cm
SLA-I, KRJ-I, YLA2, KTK-II, ERJ-II, ERJ-II, KRL-II
Vir MVA Ch Lakean Roope Aadolf
sh, 153cm
KTK-II, YLA2, SLA-I, VSHK-AB
Riemu-Roope
sh, 156cm, evm
Lennon Liinu
sh, 153cm, evm
Vir MVA ChLakean Nelli-Noora
sh, 154cm
KTK-II, SLA-I, YLA1, VSHK-A
Viuhu
sh, 156cm, evm
Tottiina
sh, 154cm, evm
Radikaali AB
sh, 151cm
YLA2
Kuningasjätkä AM
sh, 158cm
Kuninkaan Herra SL
sh, 157cm, evm
Mainion Kaste
sph 150cm, evm
Pokerin Okariina
sh, 159cm
Urhean Poku
sh, 160cm, evm
Okariinan Nilli
sh, 153cm, evm

Ulkomailla huhutaan, että Lakean Emanuelia ei koskaan olisi ollut olemassakaan. Ori kuulostaakin kyllä aivan liian lahjakkaalta ja kiltiltä ollakseen todellinen. Ori on jo vanha - mutta se on elinaikanaan ehtinyt vaikka mitä. Herralla on takataskussa hyvät palkinnot ERJ-laatuarvostelusta sekä YLA'sta, mutta mös kakkospalkinto kantakirjasta sekä Vir MVA Ch -arvonimet. Pienikokoinen, suurisydäminen ori viettää terveitä, iloisia eläkepäiviä Lakean virtuaalitallilla kasvattajansa omistuksessa.
Lakean Roope Aadolf on poikansa Emanuelin tapaan erittäin menestynyt ja kiltti ori. Tämäkin komistus on kantakirjassa kakkospalkinnolla ja ansainnut Vir MVA Ch-arvonimet. Laatuarvosteluista sillä on YLA2-palkinto. 153cm korkea ori on todellakin ilo silmälle, ja periyttänyt loistavan ulkonäkönsä ja kapasiteettinsa jälkeläisilleen.
156-senttinen Riemu Roope on punarautias, kaunis ori. Tämä neljän varsan isä oli kilpaillessaan todellinen taituri sekä este-että kouluradoilla. Kapasiteettia sillä oli koulussa vaB'hen saakka, ja esteilläkin hyvärakenteinen herrasmies hyppäsi yli metrin luokkia. Kaikki neljä varsaa elävät nyt tervettä ja menestyksekästä elämää, vaikka Riemu Roope onkin jo vihreämmillä laitumilla.
Ratsastuskoulun Lennon Liinu se vasta oli kiltti, kunnollinen ja tasainen hevonen. Muiden ratsastuskouluun huolella valittujen hevosten tapaan sekin osasi vähän kaikkea. Ei mitään lajia treenattu mm-tasolle saakka, mutta pikkukisoissa menestystä tuli. Roope Aadolf, Liinun ainoa varsa syntyi sillä aikaa, kun tämä tamma oli vuoden Lakeassa ylläpidossa.
 Lakean huippuhevosten tapaan myös Lakean Nelli-Noora on erittäin menestynyt ja taitava ratsu. Sekin on arvonimin Vir MVA Ch palkittu ja haalinut YLA'sta ja kantakirjastakin kakkospalkinnon. Kiltti, hyvin koulutettu Nelli-Noora kuuluu ehdottomasti oman aikansa parhaimpiin suomenhevosiin. Nyt tamma on jo vanha ja eläkepäivillä, mutta sen työtä jatkavat neidin kymmenen toinen toistaan parempaa huippuvarsaa.
Kiltti Viuhu-ori oli elinaikanaan varsinainen julkkishevonen. Se on kiertänyt Suomen ympäri erilaisissa kilpailuissa aina pikkukisoista kansallisen tasojen kilpailuihin asti. Koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa pärjännyt viuhu ei milloinkaan hakenut laatuarvostelupalkintoja omistajansa laiskuuden vuoksi, mutta oltaisiin ehdottomasti palkittu hyvin.
154cm korkea Tottiina kilpaili hieman esteratsastuksessa, noin metrin luokissa. Se keräsi sijoituksia tasaisesti, mutta ei milloinkaan noussut erityisen suureksi tähdeksi. Lähinnä Tottiina oli vain lemmikki. Nelli-Noora on sen ainoa varsa. Radikaali AB muutti jo pikkuvarsana Mörkövaaraan. Se on YLA2-palkittu ja menestynyt kouluratsastuksen ohella myös jonkin verran valjakkoajossa. Tämä kuuden varsan emä on ollut kilpailueläkkeellä vuodesta 2009 lähtien, mutta on edelleen hyvin terve. Hyäluonteisen tamman ehkä tunnetuin jälkeläinen on Leijonaraita, tai Pave itse. 2006 syntynyt Kuningasjätkä AM on jo kuollut, muttei koskaan unohdettu. Pitkän, terveen, onnellisen elämän viettänyt "Kunkku" sijoittui jonkin verran sekä koulu- että esteratsastuksessa, muttei koskaan saavuttanut laatuarvostelupalkintoja. Tällä kiltillä monitaiturilla on vain yksi jälkeläinen.
Kuninkaan Herra SL on kahdeksantoistavuotiaana pahan yskän takia lopetettu kisaratojen entinen ykkösnimi. Se kilpaili vaativia luokkia varmoine askelineen koulupuolella sijoittuen jatkuvasti. Orin neljä jälkeläistä menestyivät vaihtelevasti.
Harrasteratsu Mainion Kaste on viiden hienon suoritushevosen emä. Se ei juurikaan kilpaillut itse, vaikka näkyykin hienoimmissa sukutauluissa. Tamma taisi hienosti vaativatkin luokat ykkösratsastajansa ja omistajansa Ulla Reinikaisen kanssa. Tammakuoli vanhuuteen 22-vuotiaana.
Kaunis Pokerin Okariina on keskinkertaisesti menestynyt yhden varsan emä. Se lopetettiin vuonna 2008 kroonisen kaviokuumeen takia, mutta sitä ennen tamma oli ollut aina tere ja hyväkuntoinen. Tämän Abletalin kilpatamman luonne oli hyvin kiltti ja utelias.
Urhean Poku sai nimensä sijoituslistoihin vasta kahdentoista vuoden iässä. Hyvänluonteinen, komea ori ei ehtinyt saavuttaa meriittejä ratsupuolella monine sijoituksineen, mutta sen sijaan sitä palkittiin näyttelyissä.
Okariinan Niili eli jokaisen hevosen unelmaa. Se ei kilpaillut, se ei astunut kuin yhden tamman, mutta siitä pidettiin hyvää huolta. "Nikke" eli ainoana lemmikkinä parikymppisellä Anna-Maria Heikkisellä, eikä matkannut kotoaan koskaan kuin korkeintaan paikallisiin pieniin valmennuksiin.

Jäkeläiset

010409 Valetar G (e: Meren Karkkinääri)
220110 Korkkarijehu G (e. Serenin staffimiehetär)
161114 Erkinheimon Pääjehu (e: Meren Karkkinääri)


Kilpailukalenteri


PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
29.10.-08CrimsonVRER/2100m10/13, 1.53,0kex
17.01.-09ZurückERJ/100cm2/8
20.01.-09Varpuvaara2100mm3/13, 1.30,4ke
24.01.-09Underhorsevillit/HeC1/7
24.01.-09Underhorsevillit/HeA1/4
24.01.-09Underhorsevillit/näyttelyt1/4
25.01.-09GasetaERJ/100cm2/26
30.01.-09LupiiniNJ/Suomenhevosorit2/3, irtoSERT, JS
30.01.-09FandangeEsteet/90-100cm3/11
05.02.-09ZurückKRJ/HeA3/41
12.02.-09ZurückKRJ/HeA1/60
13.02.-09KerystonVRER/2100m5/9, 1.42,4ake
13.02.-09ZurückERJ/100cm3/60
15.02.-09ZauberhofERJ/100cm6/52
15.02.-09NarrilaivanVRER/2600m4/11, 1.44,8kp
16.02.-09KurppalaERJ/100cm5/33
16.02.-09CrimsonVRER/2100m7/12, 1.40,3kexx
16.02.-09NarrilaivanRavit/2600m5/11, 1.42,7kp
17.02.-09ZauberhofERJ/90cm5/46
17.02.-09ZauberhofKRJ/KN Spec.3/40
17.02.-09ZauberhofKRJ/HeA1/45
18.02.-09ZauberhofERJ/1005/52
28.02.-09MaaliskuuERJ/1005/54
08.03.-09GlayVRER/2100m16/16, 1.47,6ke
17.03.-09ZurückERJ/90cm2/18
22.03.-09KerystonVRER/1609m1/8, 1.33,1aly
28.03.-09ZurückERJ/40cm3/10
30.03.-09UskonpuuteERJ/100cm1/50
07.04.-09HämypuroERJ/80cm2/18
09.04.-09HämypuroERJ/804/18
13.04.-09ZurückERJ/1004/70
13.04.-09ZurückERJ/1003/70
14.04.-09ZurückERJ/1004/70
16.04.-09ZurückERJ/1002/70
16.04.-09ZurückERJ/1003/70
17.04.-09ZurückERJ/1004/70
17.04.-09ZurückERJ/1007/70
18.04.-09ZurückERJ/1007/70
19.04.-09ZurückERJ/1004/70
21.06.-09ZurückERJ/1005/69
23.06.-09Nooran TyösuomenhevosetVTSY/käyttö2/17
24.06.-09ZurückERJ/1007/70
02.07.-09KerystonVRER/2100m4/11, 1.32,1akex
12.07.-09CrimsonVRER/2100m2/12, 1.29,4ke
16.07.-09ZurückERJ/100cm3/10
25.07.-09KerystonVRER/2100m9/9, 1.31,7akex
04.08.-09TatankaVRER/2100m7/7, 1.36,5ake
05.08.-09CrimsonVRER/2100m3/10, 1.27,3ke
06.08.-09CrimsonVRER/2100m1/8, 1.29,0ke
07.08.-09CrimsonRavit/2100m1/9, 1.25,2ke
15.08.-09Kind TrottersVRER/2100m3/14, 1.29,3ke
18.08.-09Blue MileVRER/1609m5/12, 1.34,4aly
23.08.-09Kind TrottersVRER/1609m4/16, 1.28,5ke
15.11.-09VaskiVRER/2100m4/13, 1.30,3ke
30.11.-09Blue MileVRER/2100m3/8, 1.32,4ake
24.12.-09RepolaVRER/2100m2/7, 1.26,7ke
30.12.-09Crimsonvillit/2100m3/3, 1.25,3ke
02.01.-10TaikasumuVRER/2100m1/14, 1.33,3ke
11.01.-10KultatuiskuVRER/2500m1/10, 1.33,3akp
21.01.-10HuoletonVRER/2100m3/12, 1.26,0ake
25.01.-10KultatuiskuVRER/2500m3/6, 1.30,6akp
01.03.-10Vpohjoisetvillit/1609m3/12, 1.22,5aly
02.03.-10Vpohjoisetvillit/1609m5/12, 1.25,3aly
03.03.-10HuoletonVRER/2100m7/13, 1.27,0ke
03.03.-10CrimsonVRER/1609m1/5, 1.24,0aly
03.03.-10Vpohjoisetvillit/1609m3/12, 1.25,9aly
04.03.-10Crimsonvillit/2100m1/11, 1.23,1ke
04.03.-10Vpohjoisetvillit/1609m1/12, 1.24,3aly
06.03.-10Demon Trottersvillit/2100m4/10, 1.23,9akexx
07.03.-10Demon Trottersvillit/2100m3/8, 1.22,5ake
10.03.-10IkiroutaVRER/2100m3/7, 1.25,6ake
10.03.-10Derby Racing TeamVRER/2100m1/10, 1.25,0ke
11.03.-10Derby Racing TeamVRER/2100m1/10, 1.23,1ke
12.03.-10Derby Racing TeamVRER/2100m2/10, 1.26,1ke
15.03.-10StarberryVRER/2100m4/16, 25,5ke
18.03.-10IkiroutaVRER/3100m3/10, 1.30,5api
27.03.-10PohjantalliVRER/1609m2/9, 1.22,5aly
30.03.-10VSHKVSHK/HeC3/9
02.04.-10CrimsonVRER/1609m2/7, 1.23,0aly
06.04.-10CrimsonVRER/2100m4/15, 1.23,3ke
07.04.-10HuoletonVRER/2100m4/10, 1.26,1ake
09.04.-10Sadeyövillit/2100m7/14, 1.24,6ke
10.04.-10Derby Racing TeamVRER/2100m1/12, 1.23,0kexx
16.04.-10KissankäpälänkyläVSHK/100cm2/20
19.04.-10IkiroutaVRER/2100m4/12, 1.22,3ake
19.04.-10Sadeyövillit/2100m3/12, 1.24,2ake
20.04.-10Speed ValleyVRER/2100m2/12, 1.22,6akex
24.04.-10Sadeyövillit/2100m3/12, 1.24,7ake
30.04.-10Sadeyövillit/2100m5/12, 1.24,6ake
13.05.-10HuoletonVRER/2100m4/10, 1.25,2ake
29.05.-10TaikasumuVRER/1600m2/12, 36,1maly
06.06.-10TaikasumuVRER/3100m
Oiva cup osak.
3/11, 27,5pi
07.06.-10IkiroutaVRER/2100m5/11, 22,1ake
08.06.-10HuoletonVRER/3100m2/9, 26,8api
11.06.-10IkiroutaVRER/2100m3/10, 1.22,5ake
12.06.-10TaikasumuVRER/2500m
Oiva cup osak.
5/13, 1.28,9kp
15.06.-10Festival TrottersVRER/2500m4/14, 1.21,6kpx
16.06.-10Festival TrottersVRER/2500m5/14, 1.21,6kp
17.06.-10Festival TrottersVRER/2500m4/14, 1.27,2kp
18.06.-10CrimsonVTSY/Metsä3/10
18.06.-10CrimsonVTSY/Metsä2/8
18.06.-10CrimsonVTSY/Käyttö3/8
19.06.-10TaikasumuVRER/1600m
Oiva cup osak.
2/10, 1.22,1ly
26.06.-10TaikasumuVRER/2100m
Oiva cup 2010
5/11, 1.22,0ake
27.06.-10Guest trottersVRER/1608m2/3, 1.20,4aly
15.07.-10TimmellysVTSY/metsä1/15
18.07.-10Luned SporthorsesVRER/3100m3/12, 1.25,4api
28.08.-10ZurückKRJ/HeA2/90
06.08.-10JPRKRJ/HeB2/100
27.08.-10IkiroutaVRER/1600m9/11, 1.22,3aly
28.08.-10Eastway StudVRER/1609m4/8, 1.28,9aly
30.08.-10IkiroutaVRER/1600m6/11, 1.21,8alyxx
31.08.-10IkiroutaVRER/1600m2/7, 1.21,7aly
31.08.-10SjöbackaKRJ/HeA1/40
08.09.-10DeiKRJ/HeA4/50
10.09.-10ZurückKRJ/HeA3/24
02.10.-10Festival Trottersvillit/2100m2/14, 1.25,5ke
03.10.-10Festival Trottersvillit/2100m10/14, 1.23,3kexx
04.10.-10Festival Trottersvillit/2100m1/14, 1.22,1ke
31.05.-11Ride Glub GringstedERJ/60cm5/12
01.07.-11Latun TalliEste/100cm4/19
02.07.-11IconEste/100cm3/132
04.07.-11IconEste/60cm5/76
12.07.-11MarciusKoulu/HeA1/30
15.07.-11MarciusEste/100cm1/30
17.07.-11MarciusEste/80cm2/30
20.07.-11HengenvaaraER/100cm1/24
14.07.-11MarciusKoulu/HeA4/30
18.07.-11ValkiaKoulu/HeB5/41
20.07.-11HengenvaaraKRJ/HeA1/13
24.07.-11Stall KatinaKRJ/HeA5/26
03.12.-11SISFSISF/100cm2/21
18.02.-12AntoisaMEJ/100cm3/38
19.02.-12ZurückERJ/100cm5/50
22.02.-12ZurückERJ/100cm2/50
22.02.-12ZurückERJ/100cm3/50
23.02.-12ZurückERJ/100cm3/50
23.02.-12SnipperERJ/100cm7/50
23.02.-12SnipperERJ/100cm5/50
04.03.-12NaquilaERJ/100cm6/50
05.03.-12NaquilaERJ/100cm5/50
07.03.-12ZurückERJ/100cm4/50
16.03.-12ZurückKRJ/HeA1/50
17.03.-12ZurückKRJ/HeA4/50
19.03.-12ZurückKRJ/HeA3/50
02.04.-13SuprantKRJ/HeA2/50
06.04.-13SuprantKRJ/HeA3/50
11.04.-13Koston SuomenhevosetKRJ/HeA7/50
12.04.-13Koston SuomenhevosetKRJ/HeA6/50
18.04.-13FiktioKRJ/HeA6/100
22.04.-13JindabyneKRJ/HeA5/40
25.04.-13JindabyneKRJ/HeA1/40
11.04.-13KK BailadorERJ/100cm5/50
13.04.-13KK BailadorERJ/100cm4/50
15.04.-13Twisty PuzzleERJ/100cm3/30
30.04.-13VatturaunioERJ/110cm3/27
16.05.-13SatulinnaKRJ/HeA5/30
21.05.-13DurenKRJ/HeA2/30
22.05.-13DurenKRJ/HeA4/30
24.05.-13DurenKRJ/HeA1/30
26.05.-13DurenKRJ/HeA5/30
27.05.-13DurenKRJ/HeA5/30
30.05.-13DurenKRJ/HeA4/30
02.06.-13ZurückERJ/100cm7/50
12.06.-13ZurückKRJ/HeA7/50
14.06.-13ZurückERJ/100cm3/50
15.06.-13ZurückERJ/100cm3/50
20.06.-13SoloERJ/100cm2/30
22.06.-13SoloERJ/100cm1/30
23.06.-13ZurückERJ/100cm3/50
25.06.-13ZurückKRJ/HeA2/50
29.06.-13SoloERJ/100cm5/30
30.06.-13ZurückERJ/100cm1/50
12.07.-13Kk StewartKRJ/HeA4/30
14.07.-13Kk StewartKRJ/HeA3/30
18.07.-13Kk StewartKRJ/HeA5/30
25.07.-13MarikeKRJ/HeA7/50
27.07.-13MarikeKRJ/HeA1/50
28.07.-13MarikeKRJ/HeA1/50
29.08.-13Zur/uuml;ckERJ/100cm7/50
01.09.-13ZurückERJ/100cm2/50
27.11.-13HiprakkaERJ/100cm5/30
02.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/100cm5/30
03.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/100cm4/30
03.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/100cm4/30
04.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/100cm2/30
05.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/100cm2/30
05.12.-13HiprakkaERJ/100cm5/30
05.12.-13SatulinnaKRJ/HeA2/40
22.12.-13Golden League SporthorsesKRJ/HeA3/30
22.12.-13Diethelm StablesKRJ/HeA3/40
23.12.-13Diethelm StablesKRJ/HeA5/40
31.12.-13KK GingerKRJ/HeB, KRJ-Cup30/467
31.12.-13KK GingerKRJ/HeA, KRJ-Cup22/514

Päiväkirja ja valmennukset

030315
Ilmoitin Paven ERJ:n laatikseen ja aion ilmoittaa sen vielä suokkienkin laatikseen. Kiitokseksi se puri minua sormeen, ja se sattui niin älyttömästi! Erkinheimon pojat olivat jo juoksuttamassa minua ensiapuun, kun verta tuli, mutta minä sanoin, että ensiapu on tarkoitettu Erkinheimon pojille ja muille naisille. Sitä paitsi ei Pave tahallaan, ja se ihan vähän vain puri.
Ori oli muutenkin huonolla päällä aamuhommien alusta loppuun. Se on valitettavasti kaunis kimo, joten sen harjauksessa menee puoli päivää. Asiaa ei yhtään auta se, että se nukkuu kyljellään karsinassa. Jokainen, joka on omistanut kimon tai hoitanut sellaista tietää, että sen jälkeen kimo ei enää ole valkoinen, vaan keltainen. Yleensä Pave jaksaa melko hyvin superpitkät harjaussessionsa, mutta tänään se polki jalkaa. Minä en pitänyt varpaitani pois alta, ja pelkät tennarit kun jalassani oli, jouduin oikeasti sinne ensiapuun, kun Pave oli harjattu valmiiksi. Minun kunniakseni on sanottava kuitenkin se, että itse vielä talutin sen hakaan, vaikka olin rampautunut. Sitten vasta huusin Erkinheimon pojat apuun.

150215
Pave on ollut viimeiset kolme päivää haassa aamusta iltaan, eikä se ole edes kipeä. Itse asiassa tänään päivällä katselin sen lumessa rymyämistä ja tajusin, että siellä se on ollut. Ja sitten minuun iski se, ettei se enää ole minkään sortin kilpahevonen, vaan eläkeläispappa.
Hain Paven harjattavaksi ja satuloitavaksi saman tien, enkä masentunut havainnostani yhtään. Yleensä olen haikea, kun lempihevoseni päättää kilpailunsa, vaan enpä nyt. Olen vähän liian monesti pudonnut Pave-herran satulasta niskoilleni esteradalla ja ilmeisesti pyörtnyt, koska en ikinä muista, miten olen päässyt radalta pois sen jälkeen. Joten eipä ole haikeat fiilikset! Pavehan on mukavimmillaan maastopollena minusta!
Pave pelleili harjauksessa vain siihen asti, että nostin satulan sen selkään. Se oli meidän hieno, koristeellinen lännensatulamme. Se lopetti pärskimisen ja uhkailun, koska lännensatula tarkoittaa, että yleensä mennään maastoon se päällä. Ja siitä Pave tykkää.
Nousin sitten selkään ja löntystimme tiehemme. Pave piti päätään rennosti alhaalla ja tiesin, että se käyttäytyisi hyvin. Siitä minä tykkään.

010215
Pave muutti talliin. Se on asunut pihatolla jo kauan, mutta nyt se on telonut jalkaansa jonkin haavan. En soittanut eläinlääkärille, koska todennäköisesti haava paranee oikein pian. Silti en jättänyt Pavea pihatolle, koska se on niin vihainen muille hevosillekin, jos sitä särkee.
En tuo yleensä hevosia pihatolta sisään kesken talven. Pavekin on kasvattanut kauhean mammutinvillan, ja nyt sen on sitten kuuma sisällä. Ja pian se alkaa pudottelemaan karvaa, koska luulee, että kesä tulee huomenna. Sitten se taas palelisi, jos sen veisi takaisin pihatolle. Pääsköön sitten keväällä taas.
Pavea muutos ei tunnu miellyttävän. Se on haassa tosi hermostuneena ja huutaa aina välillä. Ehkä sen on ikävä kavereita tai vapautta, en tiedä. Kyllä se muutamassa päivässä tottuu. Tänään voi vain olla hankalaa sen olla sisällä, se kun ei ole noin vuoteen karsinaa nähnytkään.

311214
Erkinheimon pojat ovat tehneet laukkaradan lumiselle pellolle. Mikäs sen parempi paikka lumimies Pavelle kuin luminen laukkarata? Lähdinkin tänään sen kanssa rataa kokeilemaan. Pavella oli selässään vankka lännensatulamme. Se ei ole optimaalisin laukkaradalle, mutta tukeva kuin mikä, ja siinä tunsin oloni niin varmaksi, että pystyisin pidättelemään Pavea helposti. Sitä paitsi mukaan tuli Erkinheimojen vanhin poika kera Monsieur Koivuniemi -nimisen suomenhevosorin. Se ori on Pavea nuorempi ja siksi myös nopeampi, ja Pave tulisi silti tekemään kaikkensa pysyäkseen perässä ja voittaakseen lopulta.
Yllätyksekseni me kuitenkin johdimme Paven kanssa koko ajan, vaikka Koivuniemenkin annettiin painaa täysillä. Pave laukkasi pitkin askelin, korvat kuuliaisesti minua kohti ja näytti muutenkin vain parhaita puoliaan. Sen askel oli varmaa ja riemukasta. Koivuniemi puuskutti enemmän kuin Pave, kun me lopetimme.
Ehkä Pave vain osaa juosta taktisesti? Olihan se joskus ravurikin hetken aikaa. Taputtelin orin kaulaa ja kehuin sen käytöstä koko kävelymatkan tallille.

090914
Voihan vadelma, syksy on täällä! Pahimmat kurakelit ovat vielä edessäpäin, mutta jokainen kimon hevosen omistaja odottaa kurakelejä kauhunsekaisin tunnelmin. Minä myös. Kaiken lisäksi meidän Pave asuu pihatolla, joten sillä on aikaa rypeä vuorokauden ympäri, jos se niin haluaa.
Mutta tänään en Pavea joutunut puunaamaan. Pölyt vain harjasin siitä ennen kuin valjastin sen koppakärryjen eteen ja karautin komeasti huviajelulle. Ohjasin Pavea pitkin kyläteitä, ja se käyttäytyi ihan kivasti. Tosi kivasti oikeastaan, jos ei oteta lukuun sitä, kun se omin päin kiihdytti kiitoraviin ja meni pari kilometriä yhtä soittoa, vaikka koetin estää. Onneksi ei tullut ketään vastaan.
Pave on meidän pienen kuntamme suosikkihevonen ja katseenvangitsija. Sehän on hohtava kimo ja näyttää erehdyttävästi prinsessojen hevoselta, kun pienet tytöt katselevat sitä. Aikuisten mielestä se vain on kaunis. Pojat yleensä vain pelottelevat Pavea, joka ei muuten säikähdä ikinä pelottelua, vaikka kerran yksi sanoikin minulle Paven näyttävän ihan ritarin hevoselta. Voi, kunpa tietäisivät, ettei Pavesta ole hevoseksi prinsessalle, eikä ritarillekaan. Minulle se on kuitenkin kaikkein rakkain.

110814
Hienoa. Tosi hyvä homma hei. Ostin uuden loimen postista hetki sitten, se tuli perille ja oli kuitenkin pieni. Palautin sen ja sain uuden, mikä oli kivaa. Se oli niin kaunis ja punainen! Kokeilin sitä Paven päälle ja ajattelin nopsasti hakea tallikämpästä kameran, kun se niin hyvin orille sopi. Kun palasin, Pave kihnutti itseään harjauspuomiin minkä ehti, oli näköjään purrut riimunarunsa rikki, muttei viitsinyt sittenkään karata. Sidoin Paven kiinni ja huomasin, että se oli raapinut uutukaiseen komeaan loimeensa jäätävän kokoisen palkeekielen!
Saanhan minä sen korjattua vielä, mutta kun ei huvittaisi! Juuri sen takia ostin Pavelle uuden loimen, ettei vanhan hevosen tarvi paikatuissa kulkea! Mutta ei! Hierotaan puhki vain!

190714
Uimaan tekisi mieli, vaan eipä mennä: Pavella on selässä jotain märkäruven näköistä. Jotain bacibactin tyylistä olen siihen laittanut, että se vähän imisi kudosnestettä ja mätää. Mutta minkäs teet, kun Pave piehtaroi likaa haavaansa minkä ehtii, kun sitä kutittaa niin paljon. Eikä selässä pysy mikään sidekään. Nyt Pave on liimalapun voimalla pihatossa. Sillä on mehiläishoitajan asu, ei kun siis kärpäsloimi, jotta lappu vähän pysyisi paikallaan. Soitan tänään isälle, vanhalle hevosmiehelle, ja kysyn niksejä.
Mikähän siinä on, että esimerkiksi koirat, joita olen elämässäni omistanut kolmisenkymmentä, ovat aina olleet terveitä, ja hevoset sairastavat ihan koko ajan?

020714
Paven lauma pihatolla supistui kesäksi. Moni nuori ori lähti laitumelle, eräs hyvin vanha ihan vihreämmille laitumille saakka, ja Pave jäi kotiin pitämään seuraa veljelleen Leijonaraidalle eli Leolle, jolla on takajalasta nivel paisuksissa, eikä se siksi saa laiduntaa tänä kesänä.
Olen pyrkinyt pojille tekemään kaikkia hauskoja ylläreitä päivittäin, jotta niilläkin olisi hevoskesä laitumen puutteesta huolimatta. Joka päivä olen käynyt niittämässä sirpillä pellosta tuoretta vihreää heinää niille isoja kasoja. Vähintään. Lisäksi olen raahannut pihatolle leluja: kokonaisen pienen kuusen ja koivun, pallon, pari tuulensuojakopin kattoon sidottua naurista ja lanttua, kaukalon johon laitan kuivaa heinää ja jonka ritilöiden liian pienistä raoista pojat saavat sitä koko ajan nyhtää... Vuohiparinkin meinasin pojille ottaa kesäsi, vaan enpä ottanut, kun Paven suhtautumisesta ei aina tiedä...

310114
Pavella menee hienosti. Se on hyvässä kunnossa, ja nyt siitä on tullut oloneuvos. Meidän pihatolla kaikki kama (ruoka, vesi, suoja jne.) on sijoitettu eri nurkkiin, jotta hevoset joutuisivat liikkumaan mahdollisimman paljon. Se pitää vanhukset hyvässä kunnossa, vaikka niitä ei enää viedäkään kentälle töihin. Hidas heinä pitää hevoset lämpiminä, mutta Pavea on nyt tänä talvena loimitettu tarpeen mukaan, koska se ei ole ennen asunut ulkona muutoin kuin laidunkaudella. Ja "tarpeen mukaan" ei suinkaan tarkoita toppaloimea. Pave saa heinästä, laumasta ja suojasta lämpöä pihatolla, joten paukkupakkasilla on riittänyt tavallinen fleeceloimi, muutoin ei mitään.
Laumadynamiikkakin näyttää toimivan. Paven kanssa kolmospihatossa asuvat sen veli Leijonaraita, sekä ravihevoset Puri, Pasi, Nasu, Susi, Ville ja Kunkku. Eniten Pave pitää Leijonaraidasta ja Kunkusta, ja kolmikko onkin aika lailla erottamaton.

170114
Pave on nyt muuttanut pihatolle. Muutaman päivän se on tarhaillut ahkerasti pihaton vieressä ja ottanut kontaktia laumaan, ja hyvinhän tutustuminen on mennyt, tunteehan Pave jo lauman ennestään. Kaikki nuo vanhat oriit olivat nuoria samaan aikaan kuin Pave, ja ovat yhdessä riekkuneet pitkin Erkinheimojen laidunta.
Kun Pave lopulta pääsi laumaan, nahinointi ja välienselvittely oli ohi tosi nopeasti. Kun kävi selväksi Pavellekin, että Punasusi eli Nasu määrää tässä laumassa, ori siirtyi yhdessä veljensä Leijonaraidan kanssa syöpöttelemään samasta hitaan heinän automaatista. Seurailin tilannetta vielä kauan ensin aidalta ja sitten autoni ikkunasta, eikä laumaa sen suuremmin kiinnostanut uusi jäsen - tai siis vanhan jäsenen paluu.
Pave saa nyt jäädä pihattoon. Käyn yhä moikkaamassa sitä päivittäin, mutta luulen, ettei ori enää poistu pihatolta kuin maastolenkeille ja muille huviajeluille. Erkinheimoissa on aina kiire, koska hevoset kilpailevat, mutta tottakai aikaa jää myös vanhoille kavereille, jotka ovat jo kaikkensa antaneet.

311213
Komeasti loppui meidän Paven ura KRJ-Cupissa sijoituksiin kummassakin luokassa. Näitä isoja kisoja vartenhan meillä on nyt vielä treenattu oikein kunnolla, mutta nyt Paven liikuttelua vähennetään asteittain. Ura on ohi - kaikki on saavutettu. Pave pääsee lomalle pihattoon muutaman eläkeläisravurin ja -ratsun kanssa.
Kauan on ruusukkeita yhdessä hamuiltu, saavutettu ja kämmätty Paven kanssa. Vaikka vuosia on jo vierähtänyt useampi, muistan vielä, kun Paven tilausvarsana varasin jo ennen astutusta. Olin ihastunut sen velipoikaan, Leijonaraitaan, ja siksi halusin Paven. Vuotta myöhemmin myös Leijonaraita eksyi meidän talliimme... Veljeksistä tuli nopeasti bestikset, vaikka Pave on niin paljon nuorempi, ettei Leijonaraita ollut koskaan sitä nähnyt. Leijonaraitahan siirtyi pihatolle jo kauan sitten, mutta nytpä Pave pääsee pian mukaan laumaan. Totutus uuteen laumaan aloitetaan vasta viikon kuluttua. Katsotaan, miten se sujuu.

141010
Estevalmennus Mörkövaarassa
Pave asteli valmennukseen melko varman ja rauhallisen oloisena, josta kerkesin jo hieman säihkätämäänkin - saataisiinko tämä pieni hevonen vielä hyppäämään metrin rataesteitä? Pistin Oresaman nyt todellakin töihin, reipasta ravia eteen ja vaikka taaksekin, mikäli vain siltä tuntui. Ori lähti mukavasti eteenpäin, mutta tuntui hyytyvän jokaisen ravatun kierroksen jälkeen, joka ei ole estetunnille kovin hyvä juttu. Aloitimme kuitenkin ravissa ylittämään kavaletteja ja maapuomia, joista Pave saikin sitten hieman intoakin mukaan. Jalkoihin se ei tosin tahtonut keskittyä, varsinkin kavaleteilla kavio toisensa jälkeen tuntui kolahtavan puomiin, vaikka ylihän se olisi voinut suurella hypylläkin pelkän astumisen sijasta mennä. Toistimme samat puomit ja kavaletit vielä laukassa, kunnes siirryimme päivän päätehtävään, kentälle rakennetulle esteradalle. Esteitä valmennuksessa oli laidasta laitaan, pienistä suuriin, ja helposti lähestyttävistä tiukkiin mutkiin. Oresama sai tehdä työtä ylläpitääkseen Pavella laukkaa, mutta siitä huolimatta ori hyppäsi kumman hyvin helposti lähestyttävät esteet. Tiukat käännökset metrin esteeltä seuraavalle esteelle eivät olleet tämän ratsukon vahvinta alaa, sillä kieltojakin nähtiin. Tälläistä olisikin hyvä treenailla kotosallakin, sillä tiukat käännökset olivat Pavelle selvästi ei-niin-varma-juttu, ja hämmennys johti epävarmuuteen. Ratsastaja sai Paven onneksemme vielä ylittämään muutamat kielletyt esteet, joihin olikin hyvä lopettaa radan hyppääminen. Loppuverkassa menimme ravissa pieniä ristikoita, joissa Pave näytti vielä viimeiset taitonsa ryöstämällä välillä laukkaan ja hyppäämällä suurella ilmavaralla pienet, 50 sentin ristikot. Tätä ratsukkoa valmennellessa oli taas mielenkiinto päällä, koskaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, kulkeeko se hevonen vai ei. Tällä kertaa nähtiin kuitenkin paljon hyvää yhteistyötä ja Pavestakin kuoriutui oikea estepeto.

121010
Kouluvalmennus Mörkövaarassa
Tämän ratsukon saapuessa valmennukseen taisi siinä vähän itsekutakin hymyilyttää, miten ihana näky olikaan! Valkoinen pikkusuokki löntysti lyhyin askelin kentän keskustaa kohden, ja selässä ratsastaja yritti jo tässä vaiheessa potkia ratsuaan liikkumaan reippaammin eteen. Mumisin itsekseni, että tästä tuleekin sitten haastava valmennus. Alkuverkassa menimme, tai ainakin yritimme, reippaalla käynnillä ja ravilla voltteja, sekä kaikenlaisia kiemurauria. Ratsastaja teki kaikkensa, jotta ratsunsa olisi kuunnellut tätä, mutta aika epätoivoiselta meno kuitenkin näytti. Jotta saatiin Pave viimeinkin nostamaan se ravi ja aloittamaan päivän oikeita tehtäviä, piti minun mennä kentän keskelle riehumaan - ja kyllähän se kannatti. Sitten ratsastajalta vain sateli raipan iskuja hevosen takamukseen, ja siinähän meillä reipas poni. Aloitimme ravi-pysähdys-peruutus-ravi siirtymiset, joita suorastaan odotin innolla. Pave ravasi nyt eteenpäin ihan ok ja pysähdyksetkin onnistuivat paremmin kuin mikään. Peruutuksissa ratsastaja sai antaa vähän reippaammin apuja, jotta Pave suostui kuuntelemaan ja ymmärsi, että mitä tulee tehdä. Haastavin juttu oli lähteä siitä peruutuksesta suoraan raviin, sillä Pave tuntui aina vain lähtevän löntystävän eteen vaivalloisella käynnillä. Raippaa, pohkeita, raippaa, pohkeita, ja näin saatiin taas hevonen raviin. Toistimme tehtävän niin monta kertaa, että viimein suoritus olikin sitten täydellinen. Laukkatehtäviä odotin jo kauhulla, mutta yllättäen ori reipastuikin ja kulkikin ratsastajan ohjeiden mukaisesti, aivan kuin ei olisi koko tunnin aikana löntystellyt. Laukassa Oresama sai jopa antaa alkuun puolipidätteitä hevosen rauhoittamiseksi, kunnes annoin luvan alkaa tekemään reippaalla tahdilla voltteja, sekä pääty-ympyröitä. Kahdeksikon muotoinen ura myös tuli hyvin tutuksi jälkeenpäin, sillä itseltäni tahtoi jo ideat laukkaan loppua, ja jotain kun oli tehtävä. Loppuverkan Pave ja Oresama menivät täysin itsenäisesti, ainoana ehtona se, että ratsastaja piti ratsunsa reippaassa liikkeessä, eikä antanut sen laiskotella hetkeäkään.

010610-310710
Pave on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella
Pave, Baka ja puokit, niin se tänä kesänä menee. Olin päästämässä Bakaa laitumelle, ja tallimestari Miro vapautti vieressäni Pavea, ja sinne jäivät villit vapaat urhomme taas kesäksi lomille. Puoliverilauma laukkasi käsittämättömän nopeasti, teki tuttavuutta keskenään. Pave ja ban-ei Baka vain katsoivat hölmistyneinä vierestä, viereisissä tarhoissa kun meillä asuvat. Kun sirommat hevoset olivat rauhoittuneet, kävivät jytkymme heti valtaamassa lauman johtajuuden. Näyttää siltä, että ban-ei Baka määrää tätä laumaa tällä kaudella, ja sen uskollisena aseenkantajana toimiikin sitten Pave.
Toivottavasti kausi menee hyvin. Tällä kertaa Pave jäi omalle laitumelle, koska viimeksi minulla oli sitä ihan liian ikävä. Päätin näin ihan tietoisesti. Muutama nuorempi hevonen lähti kauemmas, mutta kotipuoleen jäivät nämä varttuneemmat kaverit, joihin minulla on pidempi suhde. Niin kuin Pave...

200510
Kovana kundina Pave osaa jos jotakin. Ori on paitsi loistava ratsu, myös nopea ravuri. Uusin ennätys, 22,3kexx on hyvä, ja ihan vain viikkorutiinin vuoksi kimollani ajettiin tänään hiitti.
Päivä oli sen verran kuuma, että täysillä juokseminen ei voinut olla hauskaa orin mielestä. Silti se totteli tuttuun tapaansa mukisematta. Palatessamme hevosraukka aivan tippui hikeä, joten huuhtelin sitten koko pojun viileällä vedellä. Siitä Pave piti ja jaksoi olla rauhassa senkin ajan, kun käytin hikiviilaa ja leväytin loimen sen leveään selkään.
Kiitokseksi hyvästä hiitistä kaadoin ekstraporkkanoita Paven iltarehujen sekaan. Se kävi ruokansa kimppiin niin ahneesti, että mietin hetken, saiko se liian vähän tai liian harvoin ja suurissa erissä rehujaan. Päättelin orin lihasmassasta ja sopusuhtaisesta olemuksesta, että huolehdin turhaan ja Pave vain yksinkertaisesti on rohmu pikku porsas.

141109
Paven sivuille on nyt viimein tehty tämä remontti. Se kauhujen ulkoasu poistettiin tänään, ja tilalle saatiin aikaiseksi laittaa tämä sama, mikä on muuten koko tallilla. Nyt on kivempi sitten katsella.
Mutta tänään me olemme vääntäneet koulua kentällä. Viileyden vuoksi Pave oli kovin kankealla tuulella, eikä sitä olisi kiinnostanut ollenkaan ensialkuun. Pikkuhiljaa suuri orini lämpeni harjoittelulle ja alkoi puskea töitä - se venkoilija! Mutta niinpä vain saatiin treenit pidettyä hyvin.
Ongelmiakin oli, lähinnä minulla. Harkitsen nyt vakavasti valmentajan palkkaamista. On vaikea havaita itse omia virheitään, enkä minä halua olla haitaksi Paven terveydelle tai kehitykselle.

010610-310810
Pave on laitumella.
Laitumelle piti aluksi lähteä meiltä Pave tarhakavereineen, mutta monien syiden summa on se, että Pave lähtikin nyt yksin. Kavereina sillä on uusia tuttavuuksia kuitenkin, eli eipä poika joudu ypöyksin olemaan!
Tutustuminen meni melko helposti, Pave kun on nuori ja pehmeäluonteinen. Laumalle löytyi tasapainoinen johtaja heti. Oli upeaa katsella kuinka hopeinen Pave-suokkikin oikein nosti häntäänsä niin kuin täysiverinen ja laukkasi vapauteen. Olin itse oria päästämässä...
Kyllä Pavea tulee ikävä. Se on koko pitkän kauden vieraassa paikassa laitumella. En aio käydä katsomassa sitä kuin pari kertaa koko aikana, mutta laidunta vuokraava talli kyllä katsoo hevoseni perään. Vieroitusoireessa osataan kyllä hoitaa hevosia ilman että minä pyörin jaloissa.

maanantai 20. helmikuuta 2017

True Punk Princess Mer

Nimi:True Punk Princess Mer VH05-031-4440 Omistaja:Oresama VRL-02753
Sukupuoli:Tamma Kasvattaja:Ziki, Cheval Delamer
Rotu:Suomalainen puoliverinen Painotus:Esteratsastus
Säkäkorkeus:169cm Koulutustaso:ko HeA, re 150cm
Syntynyt:23.08.-08 (31v) Meriitit:Ei vielä


True Punk Princess Mer menehtyi 20.2.2017 kunnioitettavassa 31 vuoden iässä.



Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
Kuvat © Tomasz Siergiej




Pieta on niin unelmatapaus hyvälle ratsastajalle. Se on lempeä, kaunis otus, mutta silti samalla vaativa. Jos siltä osaa pyytää asioita oikein, se tekee aina niin hyvin kuin osaa. Hyvänluonteisuudesta saamme kiittää kenties kasvattajaa - Pietaa oli pidetty varsana paljon paremmin kuin hevosia yleensä, sen kanssa on seurusteltu enemmän ja niin edelleen. Koulutusvaiheessa se kokeili kuulemma usein kouluttajiensa hermoja, mutta kouluttaja ei koskaan antanut sille periksi.
Hoidettaessa Pieta on hieman levoton. Siltä on aina vaadittu kohtalaisesti paikallaan pysymistä, ja aina se on ottanut yhtä koville. Joskus tamma vain unohtaa, että sen pitää seistä hiljaa aloillaan. Silloin se päästää kaikuvan, syvän hirnunnan ilmoille ja tömistelee etujalkojaan. Tuo ei ole ollenkaan vaarallista kunhan varoo, etteivät varpaat jää kavion alle. Pietaa uskaltaa ihan ottaa riimusta kiinni ja vähän ravistaa kieltäen painokkaasti, niin se lopettaa ja katselee nolon näköisenä toisaalle. Muuten ihan kiltti tapaus kyllä, vaikkakin esimerkiksi harjan letitys on tuskaa. Kaunokainen nimittäin tykkää nostella päätään jatkuvasti ylös ja alas.
Se, joka on hoitanut joskus aikaisemminkin energistä, levotonta tapausta, tietää, kuinka raastavan monimutkaista on siivota sellaisen jalat. Pieta nostaa jalkansa kiltisti ylös maasta, pitää sitä itse ylhäällä hetken aikaa - mutta sitten se jo unohtaa koko homman. Jos se ei yritä nykiä jalkaansa vapaaksi, se heiluu puolelta toiselle ikään kuin kutoen yhden jalan varassa.
Kun kuolainta tarjotaan, tamma kääntää nopeasti päänsä sivuun. Sitä kannattaa pitää kiinni turvan ympäriltä samalla ettei se voi liikkua. Kun pää on kahlittu paikalleen, suukin avautuu säyseästi ja kuolain pääsee paikalleen. Joinain päivinä remmien sulkeminen on hieman hankalampaa kuin tavallisesti, koska Pieta vain sattuu olemaan levoton. Yleensä huomautus riittää, saa tamman asettumaan aloilleen siksi aikaa että suitset ovat kunnolla kiinni. Suurena plussana Pietalle on mainittava, että se ei todellakaan pullistele satulavyölle tai muutenkaan hangoittele vastaan kun satulaa yritetään saada sen selkään. Onhan tamma iso ja korkea - siinä on lyhyimmille haastetta kerrakseen - mutta eihän se tahallaan.
Pieta on suvultaan esteratsu ja varsin hieno sellainen. Sitä on opetettu rauhallisesti ja lempeästi, niinpä se on oppinut suhtautumaan hyppäämiseen erittäin positiivisesti. Pieta rakastaa sitä millisekunnin kestävää leijuvaa tunnetta kun hyppy on juuri kääntymässä alaspäin. Tämä ratsu on kuin luotu hyppäämään korkealle.
Vaikka askeleet ovat lennokkaat ja hyppy tasaisen pehmeä, Pietan ratsastamisessa on haasteensa. Se nykäisee ohjat käsistä ja painaa menemään jos ratsastajan käsi on sen mielestä liian kova. Jos tukeva ohja on liian löysä käännyttäessä, tamma takuuvarmasti painaa päänsä kiinni kylkeen ja juoksee suoraan eteenpäin. Liian rivakat pohjeavut saavat sen singahtamaan ratsastajan alta kuin ohjus, mutta liian pienet hipaisut tuottavat vain rajuja pukkeja ja luimimista. Kyllä, Pieta vaatii täsmällisen, taitavan ratsastajan, joka osaa vaatia ratsulta tarpeeksi. Kun tämä kaikki on kunnossa, tamma on mallioppilas.
Mikäs on maastossa körötellessä. Mukavaa rentoutumista. Edelleen ratsastajan on osattava pyytää oikeita asioita oikeilla avuilla saadakseen Pietan menemään hyvin. Tamma ei ole yhtään helpompi aitojen ulkopuolellakaan. Onneksi se on edes hyvin rauhallinen ja luontoa rakastava otus.
Kisapaikalla jo se tunnelma, se saa Pietan sieraimet värisemään ja ryhdin kohenemaan. Tamma yrittää olla mahdollisimman iso ja pelottava olematta kuitenkaan ollenkaan hyökkäävä. Sen itsetietoinen asenne ja kiltti käyttäytyminen tekevät suuren vaikutuksen kaikkiin, jotka vilauksenkaan ratsusta näkevät. Kukapa ei veikkaisi Pietaa luokkansa voittajaksi? Se, joka menettää rahansa vedonlyönnissään.
Oman suorituksensa alussa tamma vaikuttaa kuuntelevan ratsastajaa paremmin kuin kotona. Keskittymisen näkee kauas, kun se jo etukäteen laskee parasta ponnistuspaikkaa. Kun matemaattinen hienosäätö on tehty, voi antaa mennä. Voittamaanhan tänne on tultukin.



Kamikaze fla
fwb, 170cm
YLA2, PJ'08
Littel Mantel
fwb, 167cm
Bracken Rigvi
fwb evm
Zita Spuitjesdom
fwb, evm
Shadow´s Snow Star
fwb
Gulvivas A_mne SWE
fwb, evm
Evenstar´s Little Star Queen
fwb, evm
Stockholm Syndrome WA
fwb, 168cm
YLA3, SPJ-II, II-p.
Goldfever
fwb, 171cm
Rafaello
fwb, evm
Windonia
fwb, evm
Sidneytown
fwb, 168cm
West Side Jr.
fwb, evm
Georgianette
fwb, evm
Kamikaze fla on flanellin mainetta niittänyt yleispainotteinen kasvatti. Nuoresta asti se on kilpaillut sinnikkäästi lähinnä koulu- ja esteratsastuksen parissa, mutta on muiden monipuolisten ratsujen tapaan koettanut myös muita lajeja. Orin kaikki jälkeläiset ovat kapasiteetikkaita ja suorituskykyisiä kilpahevosia.
Hienoaskelinen Little Mantel, Pietan isänisä, on hieman sijoituksia niittänyt käyttöratsu. Kaunis ja voimakastahtoinen esteori keskittyi kilpailutilanteessa enemmän tammoihin kuin hyppäämiseen ja siirtyikin varsin pian siitoskäyttöön. Mantel periyttää hyvää rakennetta ja vahvaa luonnetta.
Estepainotteinen Bracken Rigvi oli kieltämättä varsin tempperamenttinen ori, mutta osaksi juuri sen takia menestyikin loistavasti sekä koulu- että esteratsastuksessa. Riki haali sijoituksia 12-vuotiaaksi asti ja vetäytyi sitten eläkkeelle ja siitosoriksi.
Zita Spuitjesdom oli esteratsu. Koulukentillä se laittoi pystyyn rodeoshown toisensa jälkeen, mutta hyppäämiseen keskittyi sataprosenttisesti. Zitan ainoa varsa, Little Mantel, on perinyt emänsä omintakeisen hyppytyylin.
Shadow's SnowStar oli aikanaan isokokoinen, lempeä tamma, joka rakasti esteiden hyppäämistä. Se meni kouluakin melko hienosti, mutta ei koskaan samanlaisella innolla kuin esteitä. Sussu oli varsinainen automaattihyppääjä: ratsastajan tehtäväksi jäi vain ohjata kaunis tamma esteen eteen ja se hyppäsi itse ja mielellään.
Gulvivas A_mne SWE syntyi Suomessa, mutta muutti Ruotsiin saman tien vieroituksen jälkeen. Se toimi kouluratsastuksessa hieman huonommin kuin esteillä, mutta yritti silti parhaansa. Sijoituksia tuli tasaiseen tahtiin. Vasta 15-vuotiaana ori lopetti kilpauransa ja siirtyi siitoskäyttöön. Orilla on yhteensä viisi jälkeläistä.
Evenstar´s Little Star Queen oli harrasteratsu vailla vertaa. Luotettava tamma kuljetti ratsastajansa läpi vaikka harmaan kiven, jos siltä pyydettiin. Muutamissa kilpailuissaan ratsu ei sijoittunut kovin hyvin.
Pietan emä on Stocholm Syndrome WA. Estepainotteinen tamma on vielä pitkään kilpailuiässä, mutta on saavuttanut esteratsujen laatuarvostelusta kakkospalkinnon. Vuonna 2008 Syppe palkittiin myös SPJ-II. Huima sijoitusmäärä kasvaa - todennäköisesti tämä ratsu on maailmanmestari ennen kuin ehtii täyttää pyöreitä vuosia seuraavan kerran.
Korkea ori Goldfever jäi palkitsematta laatuarvostelupalkinnoin, mutta sijoituksia kertyi kuitenkin kunnioitettavat 47. Näyttelyistä komistus haali JS'an ja KuMan. Tällä kauniilla, hyväkäytöksisellä orilla on vain kolme jälkeläistä.
Estepainotteinen Rafaello teki hämmästyttävän pitkän uran. Se aloitti matalilla esteillä jo nelivuotiaana ja jatkoi ahkerasti 15-vuotiaaksi. Se ehti kahmia 15 voittoa ja 59 muuta sijoitusta sekä laatuarvostelupalkinnon. Rafaello astui kymmenen kaunista tammaa ja yhden varsan kuoltua sille jäi yhdeksän upeaa, kapasiteetikasta jälkeläistä.
Windonia oli satunnaisesti pikkukisoissa vieraileva tähti, joka yritti pysytellä piilossa kiusalliselta julkisuudelta. Se sai huomiota jo hämmästyttävän kermanvaalean värityksensä takia ja oli sen lisäksi loistava hyppääjä. Donna sai elämänsä aikana neljä varsaa.
Neljän varsan emä, Sidneytown hyppäsi korkeita ratoja sijoittuen yhteensä 43 kertaa matkan varrella. Jääräpäinen Sidneytown periytti varsoilleen rohkean, uteliaan luonteen ja hienon tyylin hypätä.
West Side Jr. oli hämmästyttävän kaunis, auringonlaskun värinen ori. Sen karvan sävy on periytynyt täydellisenä kopiona kaikille sen jälkeläisille. Ori kilpaili vain lyhyen, neljän vuoden mittaisen, uran esteillä ja joutui lopettamaan sairastuttuaan tuntemattomaan tautiin. Sid kuitenkin toipui aikanaan, vaikkei enää koskaan palannut esteradoille.
Jonnekin Etelään kadonnut Georgianette herättää kysymyksiä. Sen kerrotaan hypänneen itselleen tasan sata esteratsastussijoitusta ja muutaman sijoituksen kouluratsastuksestakin - mutta onko tämä kaikki vain legendaa ja ajan kultaamaa muistoa? Jäljellä on enää mvain muutama silminnäkijä kilpapaikoilta ja he todistavat ponnekkaasti huhua todeksi. Minne Gred sitten katosi? Entinen omistaja ei koskaan vahvistanut mitään juorua todeksi.


Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
14.09.-08VisualizmKRJ/HeA4/27
14.09.-08Kinn.in SatumaaERJ/130cm3/197
17.09.-08VisualizmKRJ/HeA5/25
23.09.-08Joushou GaidouKRJ/HeA7/52
14.01.-09ZurückERJ/150cm5/34
28.01.-09Rt MarinhaKoulu/HeA1/7
17.02.-09ZauberhofKRJ/HeA6/45
28.04.-09IndfaldKRJ/HeC6/83
25.02.-10VPAKoulu/HeA villi-cup3/62
24.08.-10ZuruckKRJ/HeA5/70
11.09.-10ZuruckKRJ/HeA1/22
20.10.-10ZuruckKRJ/HeA5/27
23.10.-10ZuruckKRJ/HeA4/21
28.02.-11Cheval DelamerERJ/150cm1/37
03.03.-11Cheval DelamerERJ/150cm4/48
08.03.-11Crash PoniesKRJ/HeA4/60
30.06.-11IconEste/120cm1/90
01.07.-11Latun talliEste/120cm4/15
01.07.-11AlegreKoulu/HeB5/62
01.07.-11IconEste/130cm7/67
01.07.-11IconEste/140cm7/56
02.07.-11IconEste/130cm3/67
03.07.-11IconEste/120cm4/90
04.07.-11IconEste/120cm2/90
04.07.-11IconEste/140cm4/56
19.07.-11HengenvaaraKoulu/HeA2/13
19.07.-11HengenvaaraKoulu/HeA1/13
03.12.-11SISFEste/150cm2/7
28.02.-12ZurückERJ/150cm5/50
19.03.-12ZurückKRJ/HeA7/50
29.06.-12SatulinnaERJ/150cm1/30
29.06.-12KuurakkaERJ/140cm7/60
30.06.-12KuurakkaERJ/150cm2/60
01.07.-12SoloERJ/150cm3/40
03.07.-12SoloERJ/150cm2/40
04.07.-12SoloERJ/150cm4/40
04.07.-12SoloERJ/150cm1/40
13.03.-13HillamäkiERJ/150cm1/30
14.03.-13HillamäkiERJ/150cm5/30
15.03.-13HillamäkiERJ/150cm1/30
16.03.-13HillamäkiERJ/150cm5/30
01.04.-13SuprantKRJ/HeA2/50
01.04.-13ZurückERJ/150cm1/50
03.04.-13Reve de HausseaERJ/150cm1/30
05.04.-13ZurückERJ/150cm3/50
05.04.-13SuprantKRJ/HeA3/50
06.04.-13Reve de HausseaERJ/150cm1/30
07.04.-13Reve de HausseaERJ/150cm5/30
08.04.-13ZurückERJ/150cm1/50
09.04.-13ZurückERJ/150cm1/50
09.04.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm2/30
09.04.-13Reve de HausseaERJ/150cm2/30
13.04.-13HillamäkiERJ/150cm3/30
13.04.-13FiktioKRJ/HeA2/100
13.04.-13ZurückERJ/150cm4/41
15.04.-13ZurückERJ/150cm2/40
15.04.-13CastorERJ/150cm6/50
16.04.-13CastorERJ/150cm1/50
17.04.-13CastorERJ/150cm1/50
18.04.-13CastorERJ/150cm6/50
22.04.-13JindabyneKRJ/HeA2/40
07.05.-13Jadessa WBsERJ/150cm3/30
08.05.-13Jadessa WBsERJ/150cm1/30
08.05.-13Jadessa WBsERJ/150cm4/30
16.05.-13Jadessa WBsERJ/150cm4/30
17.05.-13NonsheinERJ/150cm1/30
18.05.-13NonsheinERJ/150cm5/30
18.05.-13NonsheinERJ/150cm5/30
19.05.-13ZurückERJ/150cm5/39
21.05.-13ZurückERJ/150cm4/39
21.05.-13NonsheinERJ/150cm5/30
21.05.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm3/30
22.05.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm3/30
24.05.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm5/30
27.05.-13KingsvalleyERJ/150cm1/30
29.05.-13KingsvalleyERJ/150cm5/30
31.05.-13KingsvalleyERJ/150cm4/30
01.06.-13KingsvalleyERJ/150cm1/30
06.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm4/30
09.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm2/30
10.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm4/30
11.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm3/30
12.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm4/30
13.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm3/30
15.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm1/30
18.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm1/30
19.06.-13Dark Side TrakehnersERJ/150cm5/30



Toukokuu 2013
Odotus on päättynyt ja Pieta on palannut. Sen mukana tuli myös kilparatsastaja Smith Schwimmer, joka kantoi jätesäkkiä. Kun Pieta oli tutussa haassaan, avasin säkin. Siellä olivat tamman Saksasta, Ranskasta ja Itävallasta voitetut ruusukkeet, pokaalit ja pienemmät palkintoesineet. Jonkin pienen cup-sijoituksenkin tamma oli saanut, ja sen kilpailun voittopokaalin tahtoi viedä mukanaan herra Schwimmer, ja mielelläni lahjoitin palkinnon hänelle.
Nyt kuukausi on jo lopussa, ja Pietasta tahdotaan tehdä sen ”isosisko” Millan kanssa lehtijuttu. Millahan palasi jokin aika sitten Saksasta pidemmältä, monen vuoden reissulta niin voitokkaana, ettei sillä kannata enää kilpailla. Nyt Pieta on saavuttanut saman. Eiväthän tammat oikeasti ole sukua, mutta ovat parhaat kaverukset, suunnilleen yhtä vanhat ja melko saman näköisetkin noin pintapuolin. Ja vaikka tammat ovat olleet erossa iäisyyden, ne tarhailevat taas yhdessä ja rapsuttelevat toisiaan harjanjuuresta.
Kotiin palaaminen tarkoittaa, ettei Pieta kilpaile enää. Alun perin ajattelin, että se voisi mennä kouluratsuna vielä muutaman vuoden, mutta valmentaja DuLaudin ja ratsastaja Schwimmerin mukaan siinä ei ole järkeä. Uskon kyllä kilparatsastuksen ammattilaisia, minähän olen vain kasvatuksen ammattilainen ja olen varta vasten palkannut nuo kaksi avukseni ja neuvonantajikseni. Pieta varmaan riemastuu, kun treeni on jäänyt taakse ja kilpakentille ei tarvitse enää mennä.
Siitostammahan tästä neidistä tulee. Astutan sen ensikuussa jollain hienolla oriilla…
Helmikuu 2013
Pieta lähti. Ei, en myynyt sitä, vaan annoin sen mennä Saksaan kilpailemaan. Vaikka tamma tulee takaisin vielä kesällä, itken silmiä päästäni: olen ensimmäistä kertaa sitten Pietan varsa-aikojen erossa siitä yli kolme päivää kerrallaan. Ja tämä ”yli kolme päivää” on heti yli kolme kuukautta.
Kuun ensimmäisinä päivinä vietin tamman kanssa tietenkin mahdollisimman paljon aikaa. Se vaistosi, että olen surullinen ja seisoskeli minun kanssani eräänä tiistaiaamunakin noin tunnin katselemassa aamuaurinkoa. Yleensä Pieta on niin hätäinen, ettei pysy paikallaan seisoskellen.
En ole itse treenannut tamman kanssa ulkomaan kaudelle, koska en voi jättää muita hevosia ja lähteä sen ratsastajaksi. Pietalla onkin ratsastanut sen vanha valmentaja Elle DuLaud kerran viikossa, ja sen uusi kilparatsastaja, amerikansaksalainen Smith Schwimmer neljästi viikossa. Minä olen kävellyt sen kanssa maastossa joka sunnuntai, neiti DuLaud ja herra Schwimmer kielsivät jopa hölkkää nopeamman ravin. Kerran alkukuusta Elle DuLaud’n sairaslomapäivänä irtohypytin hevostani kentällä puoli tuntia.
Ei ole hääviä antaa pois omaa lemmikkiään, ei edes väliaikaisesti. Tämä on parasta Pietalle, mutta tosi kova paikka minulle.
Elokuu 2012
Hyvää syntymäpäivää, Pieta! Onnea 11-vuotiaalle! Ikä ei ole korkea, mutta 11 vuotta yhteiseloa on pitkä aika, varsinkin kun sen saa viettää sulassa sovussa tamman kanssa. Vähän olemme yhteen ottaneet silloin tällöin, mutta ikinä en ole ajatellut, että minun olisi parempi olla ilman Pietaa. Rakastan hevostani!
Synttärijuhlia on meillä juhlittu monta päivää. Totta kai Pietan synttärit ovat tekosyy bailata, eihän se edes täytä pyöreitä vuosia, mutta joka tapauksessa. Lähdin syntymäpäivän aattona tamman kanssa vaeltamaan neljäksi tunniksi hitaassa tahdissa, ja meillä oli oikein mukavaa. Syntymäpäivänä taas sain tekosyyn seistä tamman haassa syöttämässä sille onnitteluporkkanoita. Minusta on mukavaa syöttää hevosia kädestä, vaikka ei saisi, mutta tuskinpa Pieta yhdestä kerrasta pahoille tavoille oppii. Samana päivänä tallipojat valjastivat tamman koppakärryjen eteen, mitä ei olla tehty sen jälkeen kun hevoseni täytti viisi. Lähdin tallimestari Miron kanssa ajelulle, ja mukaan tulivat kaikki työntekijät, osa Vilman, osa Millan, osa Nupun kärryillä. Kävimme rannalla, paistoimme makkaraa ja hevoset söivät heiniä puuhun sidottuina metsikössä. Pieta nautti kaikesta, paitsi paarmanpuremista, joita se sai ikävän paljon etujalkojensa väliin…
Helmikuu 2012
Talvihan täällä meillä vielä on, mutta päivä se pitenee. Vielä hetki sitten tuntui inhottavalta maastoilla, koska tallin perushommien jälkeen oli jo niin pimeä, ettei eteensä nähnyt, mutta nyt me ehdimme Pietan kanssa oikein kunnolla maastoon, ja monena päivänä. Ensimmäisellä maastoreissulla tamma oli niin innosta pinkeä, että teki alkumetreillä jättikokoisia sivuloikkia ja päätyi suoraan ojaan. Kyllä Pieta sieltä ojan hangesta nopeasti nousi, ja vieläpä pukitteli perään. Ei meillä mitään johtajuuskiistaa tai muuta sellaista ole, vaan ratsulla oli vain ihan liikaa energiaa ja se oli tosi riemastunut reissusta.
No, muut kerrat ovat menneet rauhallisemmin. Olen ottanut tavakseni kuljettaa repussa omenaa Pietalle ja kuumaa kaakaota itselleni. Menemme aina muutamien kilometrien lenkin ja pidämme puolivälissä kahdenkymmenen minuutin tauon. Haaveilen pidemmästä vaelluksesta: se tekisi Pietalle ihan varmasti hyvää. Mutta sellainen vaellus on tehtävä kesällä, kun saan muutaman muunkin lähtemään mukaan, ja kun satulaan ei enää jäädy kiinni.
Ai niin, unohdin kertoa muuten serkkuni koirasta, joka on ollut tallilla hoidossa pari viikkoa. Se on syvästi kiintynyt Pietaan. Hyväsydäminen serkkuni ei varmaan malta ottaa piskiään mukaan, kun näkee kaverukset yhdessä. Mutta minulla ei ole mitään aikomuksia ottaa omaa koiraa. Saa Pieta pärjätä ihan hevosystävien kanssa.
Syyskuu 2011
Pietan kanssa on monet kisat koettu. No, suhteellisen säästeliäästihän olen sillä mennyt, mutta sen parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin. Moni kyselee, suuntaammeko laatuarvosteluihin, ja hymähtelevät, kun näkevät vaatimattoman kilpailukalenterin. Minä väitän, että suuntaamme. Suunnilleen tähän aikaan vuotta 2013 olemme enemmän kuin valmiit. Näkevät sitten, nuo arvostelijat, jotka pitävät meidän Pietaa vain harrastehevosena. Pieta on urheiluhevonen, kilpailija, atleetti!
Tamma itse ei tietenkään tiedä mitään sanaharkasta, joka pyörii sen ympärillä minun ja muiden välillä. Tallimestarimme Miro ei usko tammaani lainkaan. Hyvä ystäväni, kilparatsastaja Smith Schwimmer, ei tahdo ratsastaa Pietalla, sillä tamma on muka liian huono. Mistä Schwimmer sen tietää, kun ei ole edes kokeillut? Vain yksi on lisäkseni optimistinen. Elle DuLaud, huippuvalmentaja, joka on valmentanut myös J-Rockin ja Barkensten Weichin, vaatimalla vaati minut palkkaamaan itsensä valmentamaan Pietaa vuonna 2012 jotta se olisi huippukunnossa 2013. Ja minähän palkkasin. DuLaud on mahtava, ja kokemukseni mukaan sopii Pietalle hyvin.
Noh, tästä on suunta ylöspäin!
Tammikuu 2011
On sata astetta pakkasta, noh, ainakin suunnilleen. Pieta on ollut kolme päivää jumissa karsinassaan, koska ulkona ei pysty edes hengittämään. Arvatkaa vain, onko tamma vihainen. Kolme päivää oikomatta jalkojaan. Alkukuustakin oli kylmä, mutta hevoset pystyivät ulkoilemaan edes kaksi kertaa päivässä tunnin kerrallaan, kun pääsivät välillä lämmittelemään. Suomenhevoselle keli ei olisi temppu eikä mikään, kun kunnon toppaloimi olisi, mutta eipä Pieta ole yhtä lämpöinen eikä yhtä karaistunutkaan. Sitä paitsi menin klippaamaan tamman. Ei paljoa järki päätä pakottanut.
Joka tapauksessa hevosten on päästävä tänään ulos. Koko aamun olen ollut muuttamassa maneesia väliaikaiseksi jaloittelupaikaksi, ja nyt on Pietan vuoro lähteä oikomaan jalkojaan yhteen maneesin neljännekseen tarhakavereitten kanssa. Pinta-alaa ei niiden alueella ole paljoa, mutta luulen ainakin meidän Pietan rauhoittuvan, kunhan ympäristö edes muuttuu, vaikka tila ei juurikaan lisäänny.
Toivotaan lämpöisempiä ilmoja, ettei Pieta räjähdä käsiini.
Heinäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella.
Kesäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella.
Toukokuu 2010
Pieta se pitää helteestä, koska ei joudu töihin kuumuuden vuoksi. Viikkoon en ole jaksanut ratsastaa sillä, vaan olen vain laittanut tallipojan juoksuttamaan tammakultaa. Olisi ehkä aiheellista ottaa tammalle oma hoitaja, mutta vierastan ajatusta. Haluan hoitaa tätä mussukkaa ihan itse niin paljon, kuin mahdollista.
Kisatauko sen kuin jatkuu, VRL kun on ollit puolisen vuotta poissa pelistä. Se näkyy sekä lisäkiloina hevosten vyötäröllä että minun kankeana ratsastuksenani esteillä. Tarvitsisimme valmentajaa avuksemme ennen kuin Pieta-raukka lihoo kiinni karsinaansa ja minä muutun ratsastavaksi puuhevoseksi. Onneksi edes saisin tamman liikkeelle, jos vain viitsisin, mutta laiskuus on iskenyt helteen myötä.
Mietin, auttaisikohan muuten uintireissu meitä virkistymään hieman. Taidankin kokeilla veden vaikutusta Pietaan heti huomenna!
Tammikuu 2010
En tiedä, Mikä siihen Pietaan nyt iski, mutta kengityksessä akka nyt vain käyttäytyi kuin hullu. Seppäparka sai tosissaan hikoilla, että sai tammani kavion pysymään polviensa välissä. Minä en hommaan edes viitsinyt ryhtyä, koska olen aikaisemmin kengittänyt ennen niin rauhallisen Pietan lisäksi muutamia puoliksi nukkuvia suomenhevosia. Ei meidän seppämme mitään pettymystä tuottanut, koska on ammattitaitoinen, mutta minua kyllä hävetti Pietan puolesta. Ebn ole koskaan oikeasti suuttunut sille, ja vaikken koskaan löisikään hevosta, uskokaa pois, että mieleni teki siinä paikassa kiskoa nahkavyö pois yltäi ja läimäistä niin että vinkuu.
Lopulta kengät olivat jaloissa ja seppä istui tallikämpässä kahvilla ja pullalla, koska halusin pyytää anteeksi ja kiittää. Jalkojaan heilutellut Pieta pääsi kuluttamaan kenkiään sitten hakaansa...
Helmikuu 2009
Treenit ohi, kerrassaan loistavaa! Mielialani oli niin korkealla, että tarjosin tammalleni muutaman iltaruoan mukana paljon porkkanoita. Se rouskutti ne kovaa vauhtia. Tuli siinä sitten eräänä iltana mieleeni, että lihotanko ratsuni uudelleen pomppivaksi ihrapalloksi, jos jatkan tätä rataa. Noh, sen näkee sitten parin kuukauden päästä, enkä minä ajatellutkaan enää sen lahjomista jatkaa.
Harrastamme paljon maastoilua. Kelit ovat niin ihanat siihen. Lumi narskuu kavioiden alla, ei ole kylmä, mutta ei kuumakaan. Pieta on niin hyvä hevonen.
Tammikuu 2009
Treeniohjelmamme on nyt niin tiukka tahdiltaan, että ei tekisi mieli edes kirjoittaa koko aiheesta. Maanantain ja tiistain vietämme raskaissa esteharjoituksissa. Keskiviikon saamme levätä. Torstai on kiipeilyä, maastoilua ja yleistä kuntoharjoittelua ja sitten tulee se perjantai, ihana asia. Perjantaisin saamme nimittäin kävellä rauhallista tahtia ilman satulaa maastopoluilla, ja se vasta on jotain kun väsy painaa. Lauantaina on koulutreeni valmentajan johdolla ja sunnuntain olemme pyhittäneet viikon toiseksi lepopäiväksi. Pieta näyttää kyllä nauttivan kovasti töistään. Minulle tällainen kuukauden tehotreeni alkaa olla liikaa.
Joulukuu 2008
Pietani elämässä on meneillään mielenkiintoinen vaihe - kilpaura - ja on tullut aiheelliseksi kirjoittaa siitä hieman muistiinpanoja. Yhteiselomme nuoren tammani kanssa on käynnistynyt hyvin. Pieta oppi heti hirnahtamaan minulle tervehdyksen, kun saavuin ja tajusi nopeasti tulla myös portille vastaan kun hain sitä haasta. Nykyään tarvimme vielä pientä hienosäätöä sen kanssa, että karsinan ovea ei potkita jotta ruoka tulisi nopeammin, koska sehän ei tule. Muuten käytöstavat ovat loistavassa kunnossa ja elämä hymyilee. Pieta oppii nopeasti, sitäpaitsi.
Syyskuu 2008
Kävimme kouluvalmennuksessa PoRan valmentajien silmien alla. Katsokaa, miten meitä kommentoitiin!
Aloitimme heti anivarhain valmennusten pidon Pietalla. Pieta oli hieman unenpöpperöinen, kun toit sen maneesiin, mutta kun kokosin esteet, Pieta ryhdistäytyi. Annoin Pietan ja sinun kävellä pitkin ohjin, mutta nurkissa oli örkkimörkkikokouksia, joten Pieta vähän sai pömeleitä.
Alkuravit olivat vielä hieman tahmeat, Pieta oli kuin kärpänen liisterissä, ei siis kovin hyvä alku. Muutaman herättelyn ja kahvikupposen jälkeen Pieta kuitenkin havahtui, eikä mitenkään höpötellyt. Pieta ravasi lennokkaasti, tosin esteiden vierellä se hieman lyhensi askeliaan ja yritti hypätä esteet, mutta sait hyvin pysäytettyä Pietan ajatteet. Myöhemmin Pietan askeleet muuttuivat pehmeiksi, ja näin, kuinka sinunkin ratsastus rentoutui, ja kumpikaan teistä ei enään vilkuillut nurkkia.
Ravien jälkeen kävelitte vähän aikaa, samalla selitin sinulle rataa. Pieta oli reipas ja turhan intoileva, mutta istuntaasi parantamalla sait Pietan rauhoittumaan. Pieta oli kuitenkin koko ajan kuulolla, mutta korvat kääntyilivät taas vähän Örkki-Mörkki kokouksiin päin.
Ja nyt oli aika esteille! Sen taisi Pietakin tajuta! Käskin sinun laukata pääty-ympyrällä, mutta Pieta lähti viemään esteelle. Onneksi pysyit kyydissä, ja sait harjasta tukevan otteen. Pieta pysähtyi kuitenkin hyvin, onneksi. Pieta rauhoittui, joten nostitte lauka uudestaan, tällä kertaa paremmalla tuloksella. Laukka sujui kuin tanssi, joten oli aika esteille.
Aloitimme puomeista, joille Pieta melkein nauroi. Puomit siis sujuivat kunnon hepalta niin kuin pitikin.
Ristikot olivat vähän hankalempia In-Out-välillä, mutta selkä taipui ja jalat tottelivat kroppaa, niin Pietalle sekin oli kuin lasten leikkiä.
60cm oli jo vähän hankalempi, joten piti pidentää väliä sarjaväliksi, mutta se onnistui liiankin hyvin ja tämäkin väli lyhennettiin innariksi. Tässäkin sujui vielä ihan OK.
80cm oli jo hankala, yritimme vain sarjavälillä. Pieta oli selvästi jäykkä, joten suosittelen Pietan viemistä hierottavaksi! Jotta kaikki sujuisi ongelmitta, oli välissä noin neljä laukka-askelta.
Lopuksi menimme ravipuomeja ja ne sujuivat hyvin. Et kuitenkaan noudattanut neuvoani, ja antanut Pietan venyttää kaulaansa, mutta muuten meni vallan mainiosti!
Tietenkin loppukäynnit maastossa ja sitten traileriin ja teillä matka kohti kotitallia!


PäivämääräSukupuoliVarsaIsäOmistaja
01.06.-13TammaAtomic FireballAlcohol SoloLinda

perjantai 4. marraskuuta 2016

Cloudberry Winds

Cloudberry Winds 30.3.2011 - 4.11.2016
Berry löytyi aamulla karsinastaan elottomana.


Nimi Cloudberry Winds, "Berry"
Syntymäpäivä30.03.-11
Ikä, ikääntyminenkuollessaan 13v
Rekisterinumero-
RotuTrakehner
VäriRuunikko
SukupuoliTamma
Säkäkorkeus170cm
KasvattajaWindsor, Sandi
OmistajaOresama
AsuintalliZurück
PainotusKoulupainotus
KoulutustasoInt.II, 60cm
SaavutuksetEi vielä

 



Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
Kuvat © foto-vik.ru


 
Kuten emänsäkin, on Berry hellyydenkipeä hevonen, mutta välillä vaativa ja itsepäinen myös. Se tulee yleensä toimeen kaikkien hevoskavereidensa kanssa, mutta ihmisystäviltään tamma vaatii kokemusta, taitoa, kärsivällisyyttä ja ennustettavuutta. Se itse tietää, miten sen päivärutiinien kuuluu mennä ja missä järjestyksessä ne on suoritettava, eikä se pidä poikkeuksista. Treenin puolestaan tulee olla vaihtelevaa ja kiinnostavaa.
Hoidettaessa Berry on nätisti, ellei se vähän laita uutta hoitajaansa koetukselle aluksi. Harjailusta se nauttii, varsinkin jos joku rapsuttelee tai hieroo kumisualla sään kohdasta. Tamma ei nuku elämäänsä kyllästyneenä, vaikka nautiskeleekin saamastaan huomiosta, vaan se seuraa korvat hörössä tallipihan tapahtumia joutessaan. Joskus se hirnahtaa hillitysti orin esiintyessä sille, mutta muuten ei neidistä edes ääniä kuulu. Kavionsakin se antaa puhdistaa aivan rauhassa, kiire ei ole minnekään.
Satulointi hoidetaan aina ripeästi, koska hevosenhoitajille on aina tulossa seuraava ratsu työn alle ratsastajia varten. Berrykään ei saa erityiskohtelua, vaikka tahtoisi. Se kapinoi pullistelemalla satulavyölle, mutta sen hoitajat ovat oppineet taputtamaan sitä reippaasti vatsasta vyön kohdasta, mikä auttaa asiaa paljonkin. Kuolaimiakaan varten se ei suutaan aio valmiiksi avata, mutta ei Berry myöskään nosta meteliä, kun sitä hammaslomasta kutittaa ja suitsii vain.
Kouluratsun tulee olla reipas, ryhdikäs ja herkkä ratsastajan avuille. Lämmittelyssä Berry ei näytä ollenkaan sellaiselta. Kuumina päivinä se valuu tuskaisesti ympäri kenttää ja odottaa pääsyä viileään talliin. Muut säät taas saavat sen enemmänkin vyörymään minne sattuu ilman järjen hitustakaan. Sen on aina kokeiltava, saako ratsastaja sen tällä kertaa kuriin. Aina Berry on saatu käyttäytymään ihmisiksi ihan vain ratsastamalla aktiivisesti paino- ja pohjeavuilla, joten pelleily ei jatku ensimmäistä viittä minuuttia kauempaa. Sen jälkeen tamma onkin mukava ratsastaa.
Itse treeni tulee rakentaa erityisen vaihtelevaksi, koska tällä hevosella ei ole maailman pisin pinna. Se on kyllä taitava, mutta jos se epähuomiossa tai ratsastajan virheiden vuoksi epäonnistuu, se ei viitsi enää edes yrittää kunnolla. Jos välillä kokeilee jotain muuta, jaksaa neiti palata ongelmaan uudelleen melko pian. Tammalla on tapana laahata takapäätään, jos siihen vain tilaisuus tulee, ja tämä sekä ehkäistään että kielletään pitämällä hevonen hereillä pohkein ja painoavuin.
Maastoon Berry harvoin pääsee, mutta hauskaa siellä on joka kerta. Välillä neiti voi muka säikähtää jotain ihmeellistä, mutta oikeastihan se ei pienistä hätkähdä. Tamma on turvallinen ratsu, ja metsän siimeksessä se viitsii käyttäytyä ratsastajaakin kohtaan kunnolla heti aluksi, koska ympärillä on aina niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää.
Kouluratsu kilpailee jatkuvasti, ja se hulabaloo, joka kilpapaikalla on, on tuttu Berryllekin. Tamma ei saa sätkyä metelistä tai valokuvaajista, eikä sitä edes yleisö liiemmin kiinnosta. Varsinainen kilpasuorituskin menee yleensä hyvin, koska ratsua ei jännitä tai pelota. Se kulkee juuri niin kuin kotonakin.
 
 
Waldorff Tortuga
trak 168cm
Morgul Poltergeist (evm.)
Mondain (evm.)
Toscanette Moscow (evm.)
Tonava (evm.)
Sateen Raspberry
trak 172cm
Lovekorn (YLA2) Kornefer II (evm.)
Loveleía (evm.)
Angeldreams (KTK-II) Platinum IV (evm.)
Stanmore's Alysha (evm.)

 
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
----


http://trakehnercup.weebly.com/koulu3.html (2)
http://oresamankisat.blogspot.fi/2015/04/krj-126-avoin.htmlhttp://oresamankisat.blogspot.fi/2015/04/krj-131-avoin.html
http://oresamankisat.blogspot.fi/2015/04/krj-132-avoin.html
http://oresamankisat.blogspot.fi/2015/04/krj-135-avoin.html
 
 
300311
Aamuyöstä syntyi maailman kaunein tammavarsa. Jo pari viikkoa aikaisemmin varasin pienen Berryni, ennen kuin se oli syntynyt edes, ja tänään sain kuulla uutiset. Ilmielävä hevosprinsessa on tullut maailmaan!
Berryn luonteenlaadusta en osaa vielä sanoa mitään, koska todennäköisesti se käyttäytyy kuin kaikki varsat: seuraa emäänsä. Kaunis se kuitenkin on. Näin siitä valokuvan tänään tietokoneella, eikä toista yhtä kaunista pientä hevosta ole olemassakaan. Kunhan Berry kasvaa, se hurmaa kaikki ihan varmasti kouluradallakin. Nyt sen pitää vain antaa kasvaa - ja kouluttaa sitä kunnolla. Olen hevosesta jo nyt ylpeä, vaikka se ei ole tehnyt yhtään mitään maineensa eteen. Se vain on maailman kaunein olento.


Berryllä ei ole varsoja.